Kotimaa

Ainutlaatuinen tutkimus paljastaa: Moni hakeutuu opintoihinsa tietämättä, mitä todella haluaa opiskella

Tutkimuksessa selvitettiin syitä, miksi opiskelijat hankkivat useamman kuin yhden opinto-oikeuden. Asta Järviselle ”oma juttu” selkiytyi vasta valmistumisen jälkeen.

Jos jo korkeakouluun hakiessa opiskelijoilla olisi paremmin tietoa itselle sopivasta alasta ja tarjolla enemmän ohjausta, he löytäisivät varmemmin oman alansa ja päätyisivät vaihtamaan aiempaa harvemmin alaa.

Moni hakeutuu opintoihinsa vailla selkeää käsitystä siitä, mitä todella haluaisivat opiskella tai millä alalla työskennellä.

Tällainen johtopäätös on vedettävissä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimuslaitos Otuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin syitä, miksi opiskelijat hankkivat useamman kuin yhden opinto-oikeuden. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkimuksen mukaan arviolta puolet toisen opinto-oikeuden hankkivista hankkii opinto-oikeuden opintojen ensimmäisten vuosien aikana, ennen korkeakoulututkinnon suorittamista.

Viidennes hankki toisen opinto-oikeuden valmistumisen tienoilla. Vain reilu neljännes kyselyyn vastanneista siirtyi uusin opintoihin työelämästä.

Kaksi kolmannesta, 66 prosenttia, vastaajista ilmoitti tärkeäksi syyksi alan vaihtoon kiinnostuksen uutta alaa kohtaan.

Yleisin syy toisen opinto-oikeuden hankkimiselle on tutkimuksen mukaan ”oman jutun” etsiminen, löytäminen tai muuttuminen, sanoo tutkimuksen toinen tutkija Tuukka Salminen.

”Oman jutun” löytämiseen liittyy hänen mukaansa esimerkiksi kokemus soveltumattomuudesta ensimmäiseksi valitulla alalla sekä tähän kytkeytyvä halu vaihtaa alaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkäsen mukaan tuloksista näkyy tehokkuusajattelu, jossa nuoria on patistettu korkeakouluopintoihin nopeasti ja valmistumaan nopeasti ilman, että heidän on annettu miettiä omia valintojaan.

”Oman polun löytäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Opiskelijoiden syyllistämisen sijaan pitäisi miettiä, mikä ajaa ihmisiä tekemään valintoja. On ymmärrettävää, että kiinnostuksen kohde kehittyy. Ohjausta tarvitaan enemmän myös korkeakouluopintojen aikana.”

Tutkimuksen mukaan nuorien, vasta korkeakouluopintonsa aloittaneiden sekä työelämästä opiskelemaan palanneiden välillä on kuitenkin suuria eroja syissä, joiden takia toinen opinto-oikeus hankitaan.

Nuoremmilla päätökseen vaikuttaa enemmän suoraan opintoihin ja opiskeluun liittyvät tekijät, vanhemmilla ja pidempään opiskelleilla sen sijaan työllistymiseen liittyvät tekijät.

Ennen tutkinnon suorittamista toisen opinto-oikeuden hankkimiseen päätyneistä kolmasosa kertoi opiskelukavereiden puutteen tai huonon ilmapiirin olleen melko tärkeä tai erittäin tärkeä syy opiskelupaikan vaihtamiselle. Tämä koskee Salmisen mukaan erityisesti nuoria opiskelijoita.

”Erityisesti uusien opiskelijoiden opiskelumotivaation ja -viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että opintojen alkuvaiheessa löytyy opiskelukavereita”.



Opintojen edetessä työelämään ja tulevaisuuteen liittyvät tekijät alkoivat sen sijaan painaa enemmän, Salminen kertoo. Noin kolmannekselle vastaajista työllistävämmän ammatin hankkiminen oli ollut tärkeä syy toisen tutkinto-oikeuden hankkimiselle.

Työelämästä opintoihin palaavista 84 prosenttia piti uudelle työuralle suuntautumista melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä syynä toisen opinto-oikeuden hankkimiselle. Omien työllistymismahdollisuuksien parantaminen oli työelämän liittyvistä syistä ylivoimaisin yleisin yksittäinen syy.

Tutkimuksen työllistävämmän ammatin hankkimista tärkeänä syynä pitäneet olivat muita useammin valinneet ensimmäisen opiskelupaikkansa omien kiinnostustensa perusteella, mutta muita harvemmin työllistymisen perusteella.

Ammatillisesta reviirin laajentaminen sekä huoli omasta työllistymisestä olivat myös Asta Järvisen motiivit uuden tutkinnon suorittamiseksi.

Järvinen valmistui puolitoista vuotta sitten englannin ja ranskan kielen opettajaksi Jyväskylän yliopistosta ja on sen jälkeen toiminut Padasjoella opettajan sijaisena. Järvisellä töitä on riittänyt, mutta kieltenopettajilla voi työllistyminen olla vaikeaa, etenkin yliopistokaupungeissa.

Tänä syksynä Leppänen aloitti myös opinto-ohjaajan maisteriopinnot Itä-Suomen yliopistossa töiden ohella. Se tarkoittaa matkustamista Joensuuhun. Vaikka ison osan opinnoista voi suorittaa monimuoto-opiskeluina ja etänä, myös pakollista lähiopetusta on tiedossa.

”Aika sumplimista se on ja vaatii joustoa kaikilta osapuolilta”, hän kertoo.

Keväällä hän aikoo siirtyä täysipäiväiseksi opiskelijaksi.

Kielet olivat Järviselle lempiaineita lukiossa ja sen perusteella hän päätyi hakemaan lukemaan niitä myös yliopistoon alan työllistymisnäkymiä miettimättä. ”Ajattelin, että kielet on ne, mistä tykkään ja olisi kiva osata niitä hyvin.”

Vaikka Järvisen suvussa on opettajia, omalla kohdallaan hän alkoi tosissaan ajatella opettajan uraa vasta muutama vuosi opintojen alettua.

”Ihan alun perin olin oikeastaan päättänyt, että en nimenomaan halua opettajaksi. Lopulta tajusin, että opetus ja koulutus ovat kuitenkin ne, mitkä minua kiinnostavat”, Järvinen kertoo.

Samaan aikaan hän kypsytteli ajatusta opinto-ohjaajan työstä. Hän haki opinto-ohjauksen koulutukseen ensimmäisen kerran jo Jyväskylässä opiskellessaan mutta jäi ensimmäiselle varasijalle.

”Tiesin, että haluaisin vielä jotain muuta kuin kieltenopettajuuden. Halusin laajentaa omaa perspektiiviä ja ammattitaitoa. Ja kyllähän kyse on myös omien uramahdollisuuksien laajentamisesta”, Järvinen sanoo.

Järvistä kiinnostavat paitsi itse opinto-ohjaajan työ myös koulutuksen kehittämiseen ja tutkimiseen liittyvä työ.

Arviolta noin puolet useamman opinto-oikeuden hankkivista suorittaa tutkinnon ensimmäisistä opinnoistaan. Suurin osa niistä, jotka eivät suorita tutkintoa, vaihtavat opiskelupaikkaa opintojen alkuvaiheessa.

Leppäselle oli selvää, että hän suorittaisi myös ensimmäisen tutkintonsa loppuun.

”Muutenkin opintojen aloittaminen tuntui nyt sopivammalta ajankohdalta myös elämäntilanteen osalta.”

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Aineistoina olivat alkuvuodesta 2018–2019 kerättyä laadullinen kyselyaineisto sekä tämän pohjalta maaliskuussa 2019 toteutettu määrällinen kysely.

 Laadullisessa aineistossa useamman opinto-oikeuden hankkineita pyydettiin kertomaan omin sanoin heidän opintopoluistaan ja sen muotoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Laadullinen aineisto koostui 170 vastaajasta.

 Opintopolkujen kuvauksista tunnistettiin useamman opinto-oikeuden taustalla vaikuttaneita syitä ja näiden syiden välisiä yhteyksiä.

 Määrällinen kysely rakennettiin laadullisen aineiston analyysin pohjalta. Tunnistetuista syistä muodostettiin väittämiä, joiden osalta vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeitä tekijät olivat olleet useamman opinto-oikeuden hankkimisen kannalta.

 Yhteensä kysymyksiä oli 55. Vastaajalle esitettyjen kysymysten lukumäärä riippui opinto-oikeuksien määrästä.

 Määrälliseen kyselyyn vastasi yhteensä 786 vastaajaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    4. 4

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    7. 7

      Harvinainen näky: Lähes kerrostalon ulko-ovella mönkivä mäyrä tallentui videolle Herttoniemessä

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    10. 10

      Lintukannat ovat vähentyneet dramaattisesti Pohjois-Amerikassa, myös Suomessa lintujen määrä laskee

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    6. 6

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    7. 7

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    8. 8

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    9. 9

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    10. 10

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää