Kotimaa

Ainutlaatuinen tutkimus paljastaa: Moni hakeutuu opintoihinsa tietämättä, mitä todella haluaa opiskella

Tutkimuksessa selvitettiin syitä, miksi opiskelijat hankkivat useamman kuin yhden opinto-oikeuden. Asta Järviselle ”oma juttu” selkiytyi vasta valmistumisen jälkeen.

Jos jo korkeakouluun hakiessa opiskelijoilla olisi paremmin tietoa itselle sopivasta alasta ja tarjolla enemmän ohjausta, he löytäisivät varmemmin oman alansa ja päätyisivät vaihtamaan aiempaa harvemmin alaa.

Moni hakeutuu opintoihinsa vailla selkeää käsitystä siitä, mitä todella haluaisivat opiskella tai millä alalla työskennellä.

Tällainen johtopäätös on vedettävissä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimuslaitos Otuksen tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin syitä, miksi opiskelijat hankkivat useamman kuin yhden opinto-oikeuden. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkimuksen mukaan arviolta puolet toisen opinto-oikeuden hankkivista hankkii opinto-oikeuden opintojen ensimmäisten vuosien aikana, ennen korkeakoulututkinnon suorittamista.

Viidennes hankki toisen opinto-oikeuden valmistumisen tienoilla. Vain reilu neljännes kyselyyn vastanneista siirtyi uusin opintoihin työelämästä.

Kaksi kolmannesta, 66 prosenttia, vastaajista ilmoitti tärkeäksi syyksi alan vaihtoon kiinnostuksen uutta alaa kohtaan.

Yleisin syy toisen opinto-oikeuden hankkimiselle on tutkimuksen mukaan ”oman jutun” etsiminen, löytäminen tai muuttuminen, sanoo tutkimuksen toinen tutkija Tuukka Salminen.

”Oman jutun” löytämiseen liittyy hänen mukaansa esimerkiksi kokemus soveltumattomuudesta ensimmäiseksi valitulla alalla sekä tähän kytkeytyvä halu vaihtaa alaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkäsen mukaan tuloksista näkyy tehokkuusajattelu, jossa nuoria on patistettu korkeakouluopintoihin nopeasti ja valmistumaan nopeasti ilman, että heidän on annettu miettiä omia valintojaan.

”Oman polun löytäminen on lähtökohtaisesti hyvä asia. Opiskelijoiden syyllistämisen sijaan pitäisi miettiä, mikä ajaa ihmisiä tekemään valintoja. On ymmärrettävää, että kiinnostuksen kohde kehittyy. Ohjausta tarvitaan enemmän myös korkeakouluopintojen aikana.”

Tutkimuksen mukaan nuorien, vasta korkeakouluopintonsa aloittaneiden sekä työelämästä opiskelemaan palanneiden välillä on kuitenkin suuria eroja syissä, joiden takia toinen opinto-oikeus hankitaan.

Nuoremmilla päätökseen vaikuttaa enemmän suoraan opintoihin ja opiskeluun liittyvät tekijät, vanhemmilla ja pidempään opiskelleilla sen sijaan työllistymiseen liittyvät tekijät.

Ennen tutkinnon suorittamista toisen opinto-oikeuden hankkimiseen päätyneistä kolmasosa kertoi opiskelukavereiden puutteen tai huonon ilmapiirin olleen melko tärkeä tai erittäin tärkeä syy opiskelupaikan vaihtamiselle. Tämä koskee Salmisen mukaan erityisesti nuoria opiskelijoita.

”Erityisesti uusien opiskelijoiden opiskelumotivaation ja -viihtyvyyden kannalta on tärkeää, että opintojen alkuvaiheessa löytyy opiskelukavereita”.



Opintojen edetessä työelämään ja tulevaisuuteen liittyvät tekijät alkoivat sen sijaan painaa enemmän, Salminen kertoo. Noin kolmannekselle vastaajista työllistävämmän ammatin hankkiminen oli ollut tärkeä syy toisen tutkinto-oikeuden hankkimiselle.

Työelämästä opintoihin palaavista 84 prosenttia piti uudelle työuralle suuntautumista melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä syynä toisen opinto-oikeuden hankkimiselle. Omien työllistymismahdollisuuksien parantaminen oli työelämän liittyvistä syistä ylivoimaisin yleisin yksittäinen syy.

Tutkimuksen työllistävämmän ammatin hankkimista tärkeänä syynä pitäneet olivat muita useammin valinneet ensimmäisen opiskelupaikkansa omien kiinnostustensa perusteella, mutta muita harvemmin työllistymisen perusteella.

Ammatillisesta reviirin laajentaminen sekä huoli omasta työllistymisestä olivat myös Asta Järvisen motiivit uuden tutkinnon suorittamiseksi.

Järvinen valmistui puolitoista vuotta sitten englannin ja ranskan kielen opettajaksi Jyväskylän yliopistosta ja on sen jälkeen toiminut Padasjoella opettajan sijaisena. Järvisellä töitä on riittänyt, mutta kieltenopettajilla voi työllistyminen olla vaikeaa, etenkin yliopistokaupungeissa.

Tänä syksynä Leppänen aloitti myös opinto-ohjaajan maisteriopinnot Itä-Suomen yliopistossa töiden ohella. Se tarkoittaa matkustamista Joensuuhun. Vaikka ison osan opinnoista voi suorittaa monimuoto-opiskeluina ja etänä, myös pakollista lähiopetusta on tiedossa.

”Aika sumplimista se on ja vaatii joustoa kaikilta osapuolilta”, hän kertoo.

Keväällä hän aikoo siirtyä täysipäiväiseksi opiskelijaksi.

Kielet olivat Järviselle lempiaineita lukiossa ja sen perusteella hän päätyi hakemaan lukemaan niitä myös yliopistoon alan työllistymisnäkymiä miettimättä. ”Ajattelin, että kielet on ne, mistä tykkään ja olisi kiva osata niitä hyvin.”

Vaikka Järvisen suvussa on opettajia, omalla kohdallaan hän alkoi tosissaan ajatella opettajan uraa vasta muutama vuosi opintojen alettua.

”Ihan alun perin olin oikeastaan päättänyt, että en nimenomaan halua opettajaksi. Lopulta tajusin, että opetus ja koulutus ovat kuitenkin ne, mitkä minua kiinnostavat”, Järvinen kertoo.

Samaan aikaan hän kypsytteli ajatusta opinto-ohjaajan työstä. Hän haki opinto-ohjauksen koulutukseen ensimmäisen kerran jo Jyväskylässä opiskellessaan mutta jäi ensimmäiselle varasijalle.

”Tiesin, että haluaisin vielä jotain muuta kuin kieltenopettajuuden. Halusin laajentaa omaa perspektiiviä ja ammattitaitoa. Ja kyllähän kyse on myös omien uramahdollisuuksien laajentamisesta”, Järvinen sanoo.

Järvistä kiinnostavat paitsi itse opinto-ohjaajan työ myös koulutuksen kehittämiseen ja tutkimiseen liittyvä työ.

Arviolta noin puolet useamman opinto-oikeuden hankkivista suorittaa tutkinnon ensimmäisistä opinnoistaan. Suurin osa niistä, jotka eivät suorita tutkintoa, vaihtavat opiskelupaikkaa opintojen alkuvaiheessa.

Leppäselle oli selvää, että hän suorittaisi myös ensimmäisen tutkintonsa loppuun.

”Muutenkin opintojen aloittaminen tuntui nyt sopivammalta ajankohdalta myös elämäntilanteen osalta.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Aineistoina olivat alkuvuodesta 2018–2019 kerättyä laadullinen kyselyaineisto sekä tämän pohjalta maaliskuussa 2019 toteutettu määrällinen kysely.

 Laadullisessa aineistossa useamman opinto-oikeuden hankkineita pyydettiin kertomaan omin sanoin heidän opintopoluistaan ja sen muotoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Laadullinen aineisto koostui 170 vastaajasta.

 Opintopolkujen kuvauksista tunnistettiin useamman opinto-oikeuden taustalla vaikuttaneita syitä ja näiden syiden välisiä yhteyksiä.

 Määrällinen kysely rakennettiin laadullisen aineiston analyysin pohjalta. Tunnistetuista syistä muodostettiin väittämiä, joiden osalta vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeitä tekijät olivat olleet useamman opinto-oikeuden hankkimisen kannalta.

 Yhteensä kysymyksiä oli 55. Vastaajalle esitettyjen kysymysten lukumäärä riippui opinto-oikeuksien määrästä.

 Määrälliseen kyselyyn vastasi yhteensä 786 vastaajaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    4. 4

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    5. 5

      Demokraatit kävelivät ulos Syyria-kokouksesta Trumpin ”hermoromahduksen” vuoksi – puheenjohtaja Pelosi valottaa välikohtausta, suora lähetys kello 17.45

    6. 6

      Vanhuksen raiskauksesta epäilty 22-vuotias mies vangittiin Oulussa

    7. 7

      EU ja Britannia sopuun brexit-sopimuksesta – Boris Johnson: ”Hoidetaan tämä erinomainen sopimus maaliin”

    8. 8

      Pääministeri Orbán: Unkarin on ”käytettävä voimaa”, jos Turkki toteuttaa uhkauksensa ja päästää pakolaisia Eurooppaan

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Ravintoloita vuosia huijanneen ”herkkusuun” ehdoton vankeusrangaistus jäi voimaan, mittavan rikoshistorian synkin luku oman äidin tappo

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraatit kävelivät ulos Syyria-kokouksesta Trumpin ”hermoromahduksen” vuoksi – puheenjohtaja Pelosi valottaa välikohtausta, suora lähetys kello 17.45

    4. 4

      ”Pitäkää tunkkinne” – Triplan pysäköinti­maksuja kauhistellaan korkeiksi, mutta ovatko ne sitä?

    5. 5

      Helsinkiläisen opiskelijan poikkeuksellinen tutkielma kerää hehkutusta: ”Voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”

    6. 6

      Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki kuollakseen lähellä Itämeren rantaa 3 000 vuotta sitten?

    7. 7

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    8. 8

      EU ja Britannia sopuun brexit-sopimuksesta – Boris Johnson: ”Hoidetaan tämä erinomainen sopimus maaliin”

    9. 9

      ”Komppaan kaikkia, et ihan diippiishittii” – Somessa irvaillaan Triplan nimistölle, YIT puolustaa ”kansainvälisyyttä”

    10. 10

      Murmelin kevätpäivä muuttui kauhuksi, HS näyttää 19 maailman parasta luontokuvaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    6. 6

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää