Kouluterveyskysely: Koululaisten kokema uupumus ei ole taittunut – Katso kuntakohtaiset tulokset

Koululaisten ja lukiolaisten kokema uupumus ei tunnu väistyvän vaan pikemminkin lisääntyy, osoittavat tiistaina julkistetun kouluterveyskyselyn tuoreet tulokset.

Koulu-uupumus on näkynyt jo aiempien kouluterveyskyselyissä ja muun muassa opetusministeriön julkaisemassa lukioselvityksessähttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160349.

Uupumus on vaivannut niiden mukaan erityisesti tyttöjä. Erityisesti lukiolaisten kokemasta stressistä on keskusteltu julkisuudessa viime keväänä, kun HS toteuttihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006087089.html verkkokyselyn lukiolaisten kokemasta stressistä.

Siitä huolimatta koulu-uupumus on lisääntynyt. Nyt jo 20 prosenttia eli joka viides tyttö perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukioissa kertoi kokevansa koulu-uupumusta.

HS selvitti vastausten kuntakohtaisia tuloksia.



Niiden perusteella uupumusta koetaan keskimääräistä enemmän isommissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä koulu-uupumusta kertoi kokeneensa yli 18 prosenttia peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ja lukiolaisista.

Koko maassa siitä kertoi vajaat 16 prosenttia lukiolaisista, kun kaksi vuotta sitten uupumusta kertoi kokeneensa 13 prosenttia.

Eri koulutusasteiden välillä on eroja hyvinvoinnissa. Erityisesti lukioiden ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnissa oli eroja. Ammattikoulussa opiskelevista tytöistä 11 prosenttia ja runsaat viisi prosenttia pojista kertoi koulu-uupumuksista. Myös ammattikoulussa koulu-uupumuksen kokemukset olivat kuitenkin hieman myös lisääntyneet.

Kouluterveyskyselyssä uupumusta mitataan kolmen eri tekijän avulla. Näitä ovat koulutyöhön tai opiskeluun liittyvä väsymys, opintojen merkityksen vähentyminen sekä riittämättömyyden tunne opiskelijana. Sekä väsymys että kyynisyys ennustavat myöhempää riittämättömyyden tunnetta.

Koululaisten ja lukiolaisten jaksamista ja koulu-uupumusta tutkinut kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Arohttps://www.hs.fi/haku/?query=katariina+salmela-aro pitää huolestuttavana, että erityisesti riittämättömyyden tunne oli lisääntynyt sekä tytöillä että pojilla koko maassa.

Salmela-Aro tutustui tuoreisiin kouluterveyskyselyn tuloksiin HS:n pyynnöstä.

”Nopeasti katsottuna näyttää olevan jonkinlainen jako maaseudun ja kaupunkien välillä. Ei ollut kuitenkaan yhtään aluetta, jossa se ei olisi lisääntynyt lainkaan”, Salmela-Aro sanoo.

Riittämättömyyden tunne oli kyselyn mukaan lisääntynyt koko maan tuloksissa mutta erityisesti se oli lisääntynyt kaupungeissa. Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömyyttä kertoi kokeneensa jo joka neljäs lukiolainen. Tytöistä riittämättömyyttä koki joka kolmas.

Stressi ja paine myös kuuluvat opiskeluun, eikä se automaattisesti johda koulu-uupumukseen, Salmela-Aro muistuttaa.

Sen sijaan merkityksettömyyden kokemus voi ennustaa vahvasti keskeyttämistä. Riittämättömyys opiskelijana puolestaan voi heijastua siihen, miten opiskelijat hakeutuivat opintoihin jatkossa. Sitä Salmela-Aro pitää koulu-uupumuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä vakavimpana.

”Riittämättömyys muokkaa nuoren käsitystä itsestään oppijana. Osa voi alkaa laskea koulutuksellisia tavoitteitaan sen seurauksena. Mikäli tavoitteena on, että puolet ikäluokasta hakisi jatkossa yliopistoon, niin hälytyskellojen olisi syytä soida”, Salmela-Aro arvioi.

Tytöt kokevat riittämättömyyttä poikia herkemmin. Tämä voi selittää erityisesti tyttöjen kokemaa uupumusta. Pojille tyypillisempää on kyynistyminen, jolloin koululla ja opinnoilla ei koeta olevan merkitystä.

”Tytöt hakevat usein syytä kokemiinsa paineisiin itsestään, kun taas pojat syyttävät herkemmin koulua.”

Toisaalta uupumuskokemusten lisääntyminen voi Salmela-Aron mukaan myös johtua siitä, että uupumuksen kokemuksista uskalletaan aiempaa avoimemmin kertoa.

”Tietynlainen stigma on kadonnut ja näistä asioista uskalletaan puhua. Nuoret myös tunnistavat ilmiön paremmin.”

Salmela-Aro toivoo, että jonkinlainen piikki uupumuskokemuksissa olisi nyt saavutettu. Se edellyttää kuitenkin myös toimia kouluilta.

”Hyvinvointi pitäisi ottaa tosiaan ja ottaa läpileikkaavaksi periaatteeksi kouluissa, eikä päälle liimattuna aiheena silloin tällöin.”

Opetusneuvos Niina Junttila https://www.hs.fi/haku/?query=niina+junttilaopetushallituksesta kertoo, että kouluissa on tehty paljon hankkeita hyvinvointiin liittyen. ”Usein hankkeiden ongelma on kuitenkin se, etteivät tulokset juurru arkeen.”

Hyvinvointiin on kuitenkin tulossa useita työkaluja myös kouluille ja oppilaitoksille. Esimerkiksi myöhemmin syksyllä julkaistavassa lukion uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan aiempaa enemmän myös hyvinvointia.

”Nämä ovat usein kytköksissä toisiinsa: Se, että kokee itsensä riittämättömäksi, uuvuttaa ja ei koe olevansa osa yhteisöä sekä ei pärjää niin hyvin kuin haluaisi pärjätä”, Junttila kertoo.

Kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan hänen mukaansa enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja pärjäämisen kokemuksia lapsille ja nuorille niin, että jokainen kokisi siellä olevansa osa yhteisöä.

”Tarvitaan asenteellinen muutos. Pelkästään tiedolliset taidot eivät ole yksin tärkeitä, vaan oppiminen vaatii hyvinvoivan perustan.”