Kotimaa

HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen?

Uudet Pohjanmaa-alukset ovat isompia kuin Itämerellä kulkevat modernit venäläiset Stereguštši-luokan taistelualukset.

Suomen merivoimien komentaja Jori Harju oli torstaina onnellinen amiraali. Syynä oli se, että valtioneuvosto valtuutti Puolustusvoimat solmimaan Merivoimien uusien Pohjanmaa-luokan alusten rakentamissopimuksen ja taistelujärjestelmän hankintasopimuksen.

”Aivan ehdottomasti suorituskykyisimpiä korvetteja, mitä maailmalta koskaan löytyy”, Harju sanoi Ylen uutisille.

Neljän uuden sotalaivan rakentaminen alkaa noin kahden vuoden kuluttua. Hankkeen aikataulu on vuoden myöhässä, mutta muuten Laivue 2020 -hanke näyttää etenevän lähes suunnitellusti.

Merivoimien komentajan hehkutus on toki ymmärrettävää. Lippu pitää nostaa korkealle jo viran puolesta.

Kauempaa katsoen herää kuitenkin kysymyksiä: taistelualusten hankinta on jo nyt ainakin vuoden myöhässä.

Lisäksi alusten luvattu 1,2 miljardin euron hinta on noussut sadalla miljoonalla ja rakentajaksi on valittu tappiollinen telakka, jolla on vain 90 työntekijää ja jolla ei Rauman laivanrakennusperinteistä huolimatta ole todellisuudessa kokemusta isojen sotalaivojen rakentamisesta.

Pahimmassa tapauksessa koko Rauman telakka voi kaatua valtion syliin. Toisaalta parhaassa tapauksessa Rauman telakka rakentaa laivat kunnialla ja luo pohjaa suomalaiselle puolustusteollisuudelle myös laivanrakennuksessa.

Laivojen hinnannousu sadalla miljoonalla eurolla on ohitettu julkisuudessa lähes sivulauseessa. Tätä voi verrata vaikka siihen, millainen meteli nousi siitä, kun uuden hallituksen ministerien avustajamenoihin lisättiin muutama miljoona euroa.

HS kertoi joulukuussa 2016, kuinka suomalainen puolustusteollisuus epäili, ettei uusien sotalaivojen rakentaminen ole mahdollista luvatulla 1,2 miljardilla eurolla. ”Hanke on alibudjetoitu”, sanoi Puolustus- ja ilmailuteollisuus -yhdistyksen (PIA) pääsihteeri Tuija Karanko tuolloin.

Puolustusministeriön strategisten hankkeiden koordinaattori Lauri Puranen vastasi HS:n uutiseen, että ”hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 miljardin euron budjetilla – lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä”.

Purasen mukaan ”kustannusarvio perustuu tietoihin ulkomaisista aluskaupoista, asejärjestelmien hintatietoihin ja kotimaisen alusrakentamisen hinta-arvioon sekä oman tavoitetason tunnistamiseen”.

Nyt on varmistunut ainakin se, että kustannusarvio perustui virheellisiin tietoihin. Lisärahaa on haettu ja myönnetty.

Maanpuolustuksen kannalta joku voisi olla huolissaan myös Puolustusvoimien käyttämästä termistä ”monitoimikorvetti”.

Paholaisen asianajaja voisi sanoa, että kyseessä on taistelualus, jossa on pikkuisen kaikkea mutta joka ei ole missään hyvä. Toisaalta kiltti tulkinta olisi se, että tämä ei ole mitenkään harvinaista pienen maan sotavoimille.

Kiinnostava kysymys on myös se, miksi Puolustusvoimat puhuu vähätellen korveteista vaikka alukset ovat nyt paljastuneet luokkaa isommiksi sotalaivoiksi? Pohjanmaa-luokan alukset kun eivät ole korvetti-luokan aluksia vaan ne kuuluvat uppoumansa perusteella isompaan alusluokkaan eli fregatteihin.

Iltalehden toimittaja Olli Ainola arvosteli jyrkin sanoin Merivoimien alushankintaa joulukuussa 2016. Ainola kirjoitti, että ”Suomi on tekemässä suuruudenhullua hukkainvestointia”, koska isot taistelualukset ovat helppo maali Venäjän ohjuksille.

Kirjoitus aiheutti runsaasti pahaa mieltä Laivue 2020 -hankkeen kannattajissa.

Lauri Puranen ja osastopäällikkö Sampo Eskelinen Pääesikunnasta kommentoivat seuraavana päivänä puolustusministeriön nettisivuilla, että alukset ovat aikaisempia ”hieman isompia”, koska niiden tulee kyetä kantamaan asejärjestelmien lisäksi miinat sekä liikkumaan kaikissa olosuhteissa myös saariston ulkopuolella.

Heidän mukaansa ”kansainvälisen alusluokittelun mukaan korvetit ovat taistelualuksista pienimpiä”.

Pintataistelualusten luokittelu on epätäsmällistä ja uppoumalla mitaten luokat menevät osin päällekkäin. Kuitenkin puolustusministeriön oman kaksi vuotta sitten tuottaman julkaisun mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600–3 000 tonnia ja fregatit aluksia, joiden uppouma on 2 500–6 000 tonnia.

Pohjanmaa-luokan alukset ovat 114 metriä pitkiä ja uppoumaltaan noin 3 900 tonnia eli ne menevät kirkkaasti fregatti-luokkaan.

Pohjanmaa-luokan alusten koosta annettiin Laivue 2020 -käynnistyttyä todellisuutta vaatimattomampi käsitys. Aluksi puhuttiin 90–100 metrin pituisista, sitten noin satametristä ja sen jälkeen noin 105 metrin pituisista aluksista. Torstaina tiedotustilaisuudessa Jori Harju mainitsi jo luvun 115 metriä.

Ulkopuolisen on vaikea tietää, onko ollut kyse tietoisesta vähättelystä, epäonnistuneesta tiedottamisesta, virheellisestä suunnittelusta vai kasvoiko Merivoimien ruokahalu syödessä.

Joka tapauksessa Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia kuin Ruotsin tärkeimmät pintataistelualukset eli Visby-luokka. Suomalaisalukset ovat myös yli 40 metriä niitä pitempiä.


Pohjanmaa-luokan alukset ovat myös jopa suurempia kuin Itämerellä liikkuvat Venäjän laivaston monitoimikorveteiksi kutsumat modernit Stereguštši-luokan sota-alukset. Ne ovat noin 104 metriä pitkiä ja uppoumaltaan noin 2 100 tonnia. Stereguštši-luokan korvetit ovat niin isoja, että ne luokitellaan lännessä usein fregateiksi.

Kiinnostava yksityiskohta on se, että Pohjanmaa-luokan alukset ovat kooltaan samankokoisia kuin kohutut amerikkalaiset uudet Freedom-luokan rannikkotaistelualukset, joista käytetään termiä littoral combat ship.

Kyse lienee sattumasta, vaikka suomalaiset ovatkin tehneet uusia taistelualuksia koskevaa tutkimusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Rakennetaanko Suomen merivoimille kokoluokassaan maailman parhaat sotalaivat? Tuskinpa.

Aluksiin ostetut asejärjestelmät ovat kyllä maailman kärkeä, mutta maailman parhaat ja moderneimmat sotalaivat rakennetaan kuitenkin isommalla rahalla ja niiden rakentamiseen erikoistuneilla telakoilla.

Tarvitseeko Suomi ylipäätään neljää isoa sotalaivaa on ratkaisematon ja osin jopa filosofinen kysymys. Joka tapauksessa sotalaivojen elinkaari on niin pitkä, että ne pitää rakentaa riittävän isoiksi, että niihin jää kasvun varaa tulevaisuuden asejärjestelmiä varten.

Merisodankäynnissä tunnetaan termi fleet in being. Sillä tarkoitetaan sitä, että pelkällä olemassa olollaan suorituskykyinen laivasto estää ja sitoo vihollisen voimia. Sen todellisesta merkityksestä meri- ja jalkaväkiupseerit filosofoivat hamaan ikuisuuteen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Poliisien etu­järjestön puheen­johtaja Ohisalon selvitys­pyynnöstä: Vuoro­puhelun sisä­ministerin kanssa tapahduttava muualla kuin Twitterissä

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta – suora lähetys britti­parlamentista jatkuu

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      Iranilainen musiikkipalvelu poisti naiset kaikkien levyjen kansikuvista

    8. 8

      Sri Lanka on vuoden paras matkailumaa, julisti Lonely Planet – Sitten tuli huhtikuun terrori-isku ja kaikki muuttui

    9. 9

      Alma pääsi lämmittelijäksi Christina Aguileran Britannian-kiertueelle – Manageri: ”Christina oli nähnyt Alman keikan ja tykännyt kovasti”

    10. 10

      Hämmentynyttä Wikileaksin perustajaa Julian Assangea kuultiin oikeudessa Britanniassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    3. 3

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    4. 4

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    5. 5

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    6. 6

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

    9. 9

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    10. 10

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää