Kotimaa

Suomen syntyvyys putoaa jopa synkkiä ennusteita nopeammin, tällaisen vauvakadon piti olla edessä vasta 2045

Syntyvyys on tänä vuonna laskenut odotettua nopeammin, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Pitkällä aikavälillä sen ennustetaan vähentävän nuorten osuutta myös kasvukeskuksissa: ”Potentiaalisia muuttajia on aiempaa vähemmän, ja heistä käydään entistä kovempaa kilpailua”, arvioi konsulttiyhtiön asiantuntija Timo Aro.

Tilastokeskus julkistaa syyskuun viimeisenä maanantaina uuden ennusteensa Suomen ja sen alueiden väkiluvun kehityksestä. Tällä viikolla julkaistuista ennakkotiedoista voi jo päätellä, mitä tuleman pitää: luvassa voi ainakin syntyvyyden kannalta olla karuja lukuja.

Edellinen koko maan väestöennuste julkaistiin marraskuun puolessavälissä. Jo viime vuonna syntyneiden lasten määrä jäi ennusteesta jälkeen yli tuhannella lapsella.

Ennakkolukujen mukaan tänä vuonna on elokuuhun mennessä syntynyt noin 30 400 lasta. Jos syntyvyystahti jatkuu samaan tapaan kuin edellisinä kolmena vuonna, koko vuoden luku tulee olemaan yli 4 000 lasta vähemmän kuin viime vuoden ennusteessa.

Näin vähän vauvoja piti ennusteen mukaan syntyä vasta vuonna 2045.

Alla olevasta grafiikasta voit katsoa Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuvan arvion siitä, kuinka syntyvyys näyttää tänä vuonna jäävän jälkeen ennusteesta. Loppuvuoden laskelma on tehty kolmen edellisen vuoden keskiarvon perusteella; vuoden viimeiset kuukaudet ovat 2010-luvulla olleet hiljaisempaa synnytysaikaa kuin kuukaudet keskimäärin.



Tämän vuoden matalat syntyvyysluvut eivät ole sinänsä uusi asia. HS uutisoi heinäkuussa laajassa artikkelissaan, että Suomen syntyvyys laskee virallisia ennusteita nopeammin.

Lue lisää: Historiallinen vauvakato

HS kertoi heinäkuussa myös, että Suomessa syntyvien lasten lukumäärä on painunut niin pieneksi, että pian koiranpentuja saattaa syntyä vauvoja enemmän.

Syntyvyys on 2010-luvulla laskenut nopeasti. Vuonna 2018 väestömäärään suhteutettua syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 vauvaa yhtä synnytysikäistä naista kohti, kun edeltävänä vuonna luku oli 1,49 ja vuosikymmenen vaihteessa 1,87.

Vastaavanlainen syöksy on nähty viimeksi 60–70-lukujen taitteessa. Suomen väkiluku on silti pysynyt kasvussa, koska Suomeen muuttaa ulkomailta enemmän ihmisiä kuin toisinpäin; viime vuonna nettomaahanmuutto eli maahan- ja maastamuuton erotus oli noin 12 000 ihmistä.

Maanantaina julkaistavassa väestöennusteessa kerrotaan tuorein arvio paitsi Suomen väkiluvun kehityksestä, myös siitä, kuinka eri alueiden ja kuntien väkiluku ja väestörakenne tulevat kehittymään. Edellinen alueellinen arvio julkaistiin vuonna 2015.

Ennuste ulottuu koko maan osalta vuoteen 2070 ja alueellisella tasolla vuoteen 2040.

Tähän asti suuntaus on ollut se, että pinta-alaltaan suurin osa maasta hiljenee ja väki kerääntyy kouralliseen kasvukeskuksia. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi helmikuussa ennusteen, jonka mukaan vain Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille on parissakymmenessä vuodessa odotettavissa merkittävää kasvua. Mitä luultavimmin tämä kehityskulku nopeutuu ja voimistuu, jos syntyvyys jatkaa laskuaan.

”[MDI:n ennustetta laadittaessa] puhuttiin paljon siitä, ennustammeko joillekin alueille liian karuja ja kylmiä numeroita, jos käytämme viimeisimpiä syntyvyyslukuja. Nyt alkuvuoden kehitys on osoittanut, että pohjaa ei vielä silloinkaan ollut saavutettu”, MDI:n asiantuntija Timo Aro pohtii Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa.

”Vähän pelottaa jo tässä vaiheessa, kuinka karu ja synkkä ennuste on tulossa, jos oletuksena on viime vuosien kehityksen jatkuminen varsinkin syntyvyydessä ja nettomaahanmuutossa.”

Esimerkiksi neuvolaverkostossa vaikutukset tuntunevat varsin pian, mutta voimakkainta muutosta Aro ennakoi 2030-luvun jälkipuoliskolle. Silloin 2010-luvun lopulla syntyneet pienet ikäluokat tulevat siihen ikään, jossa paikkakunnan vaihtaminen esimerkiksi opintojen tai työn perässä on tavallisinta.

 

Voimakkainta muutosta Aro ennakoi 2030-luvulle.

”Potentiaalisia muuttajia on tuolloin aiempaa vähemmän, ja heistä käydään alueiden välillä entistä kovempaa kilpailua”, Aro ennakoi.

Kun isoihin kaupunkeihin muuttaa yhä pienempi joukko nuoria aikuisia, vaikutus on kahtalainen: iäkkäiden kaupunkilaisten osuus kasvaa ja perheenperustamisiässä olevien aikuisten määrä vähenee, jolloin lapsiakin syntyy vähemmän. Näin kasvukeskuksia uhkaa sama väestön vanhenemisilmiö, joka on Suomessa tuttu harvaan asutuilta alueilta.

Kehityksen voittajia ovat ne alueet, jotka onnistuvat houkuttelemaan eniten nuoria muuttajia.

On mielipidekysymys, miten synkkänä ilmiönä syntyvyyden laskua tulisi pitää. Helsingin Sanomissakin on pohdittu esimerkiksi lapsiluvun vaikutuksia ilmastoon.

Kansantalouden kannalta ilmiö on kuitenkin huolestuttava.

Niukka syntyvyys tulee laskemaan työikäisten osuutta Suomen väestöstä, ellei vajetta paikata esimerkiksi huomattavalla määrällä ulkomailta muuttavia työikäisiä. Entistä pienemmän joukon on rahoitettava yhteiskunnan palvelut, mukaan luettuna ikääntyvän väestön hoito- ja hoivakulut.

”Samaan aikaan tiedetään, että yli 75- ja yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan 15 vuoden aikana”, Aro pohtii. ”Myös työikäisen väestön määrä on käytännössä koko 2010-luvun ajan alentunut [suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle]. Se on väestökehityksessä ikävä kolmoiskierre.”

 

”Nettomaahanmuuton pitäisi olla vuositasolla noin kaksin–kolminkertaista nykyiseen [vuoteen 2018] verrattuna.”

Väestöennusteet ovat nimensä mukaisesti vain ennusteita, kuten HS:n syntyvyyslaskelmastakin voi päätellä. Ne pohjaavat menneeseen kehitykseen eivätkä ota huomioon tulevia, kenties yllättäviäkin kehityskulkuja.

Esimerkiksi se, onko viime vuosien syntyvyyden lasku ohimenevä notkahdus vai pysyvä romahdus, on vielä iso kysymysmerkki.

Syntyvyyden lisäksi väestön rakenteeseen vaikuttavat maahanmuutto ja alueiden tasolla myös Suomen sisäiset muuttoliikkeet. Kaikkiin voidaan ainakin jossain määrin vaikuttaa politiikalla. Tilastokeskuksen ennuste onkin tarkoitettu päättäjille työkaluksi tulevan kehityksen arviointiin.

Aluekehityksessä suurin liikkumavara liittynee Aron mukaan maahanmuuton määrään.

”Nettomaahanmuuton pitäisi olla vuositasolla noin kaksin–kolminkertaista nykyiseen [vuoteen 2018] verrattuna, jotta Suomen väestönkasvu paikkaantuisi maahanmuuton lisääntymisen kautta”, hän arvioi.

Tilastojen mukaan maahanmuutto näyttää suuntautuvan ennemmin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Aro huomauttaa, että maahanmuutto on myös poliittisesti hankala ja tunteita herättävä aihe.

”Ei ole konsensusta siitä, mikä voisi olla Suomen maahanmuuton kannalta se sopiva taso.”

Oikaisu 27.9. kello 16.45: Jutussa viitattiin aiemmin virheellisesti lasten hankkimisen ilmastovaikutuksia koskevaan tutkimukseen. Tutkimuksessa ei väitetty, että kokonaan lapsettomaksi jääminen olisi yksittäisen ihmisen tehokkain ilmastoteko, vaan pohdittiin lapsiluvun vaikutusta ilmastoon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    4. 4

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    5. 5

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    6. 6

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    7. 7

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    8. 8

      Lontoolaisessa luksus­hotellissa kaupiteltiin tällä viikolla ”kultaisia passeja” EU:n varoituksista huolimatta

    9. 9

      Turkin karkottama Isis-vaimo saapui Saksaan ja otettiin kiinni heti lento­kentällä

    10. 10

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    3. 3

      Katsojien ryntääminen kentälle tuo Suomelle rangaistuksen, mutta mikään sanktio ei pudota Huuhkajia EM-kisoista

    4. 4

      Trumpin twiittailu kesken virka­rikos­kuulemisen hämmensi niin republikaaneja kuin todistajaakin: ”Tuo on todella uhkaavaa”

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Ammattiliitot: Työnantajat vaativat uusiin työehto­sopimuksiin ”törkeitä” muutoksia, jotka murentavat työntekijöiden asemaa

    7. 7

      Kristillisiltä vaikuttajilta kannanotto Räsäsen puolesta: ”Kaikki muut paitsi kristityn mielipiteet sallittuja”

    8. 8

      Anna Rahikaisen lapsuudessa sattui traaginen onnettomuus, ja nyt hän kammoaa vanhoja autoja – HS:n lukijat kertovat peloista, jotka ovat periytyneet lapsuudesta

      Tilaajille
    9. 9

      Huuhkajilla on vielä iso panos Kreikka-ottelussa, voitolla voisi tulla todellinen lottopotti EM-kisalohkojen arvonnassa

    10. 10

      Halveksittu ”laitapuolen Lönnrot” asui siltojen alla ja tallensi Kallion kadunmiesten ja -naisten elämää kaunistelematta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    10. 10

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää