Kotimaa

Suomen maakuntalentoasemat kituuttavat Helsinki-Vantaan tulojen varassa, mutta miksi Lapin ja Turun kentät kukoistavat?

Helsinki-Vantaalle ja Lapin lentoasemille riittää tulijoita, vaikka taloustilanne Suomessa huonontuisi. Finavia tukee suhdanneherkkiä ja tappiollisia maakuntalentoasemia vuosittain 20 miljoonalla eurolla.

Lentoliikenne maailmalta Suomeen on jo niin vilkasta, että siihen eivät enää vaikuta samaan malliin esimerkiksi kuprut suomalaisten kuluttajien tai yritysten taloustilanteessa.

”Lentoliikenteen ja Suomen bruttokansantuotteen korrelaatio on heikentynyt”, sanoo verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen valtion lentoasemayhtiöstä Finaviasta.

Suomen lentoliikenteessä kulkee vuosittain 25 miljoonaa ihmistä. Finavian tilastojen mukaan lentomatkustajien määrä puolitoistakertaistui vuosina 2010–2018.

Aikaisemmin lentoliikenteen määriä voitiin ennustaa Suomen taloustilanteen mukaan. Mitä paremmin Suomella on mennyt, sitä enemmän on lennetty Helsinki-Vantaalta Lappiin ja maailmalle. Helsinki-Vantaan matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 2010 yli 60 prosenttia.

Nyt kansainvälistä liikennettä sekä Lapin lentoasemilla että Helsinki-Vantaalla on niin paljon, että muutokset Suomen taloustilanteessa eivät suoraan romahduta näiden asemien liikennemääriä, Jolkkonen sanoo.

Finavian maakuntalentoasemat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kastiin. Toisilla menee hyvin ja liikennemäärät kasvavat, toiset hiljenevät ja kituuttavat tappiollisina muilta asemilta saatavien tulojen varassa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Lapin lentoasemat. Toiseen kuuluvat kasvukeskusten suhdanneherkät asemat, kuten Oulu, Kuopio ja Tampere. Kolmanteen kuuluvat Oulun eteläpuoleiset, pienet lentoasemat.

Muut lentoasemat ovat olleet suurelta osin siirtymisasemia Helsinki-Vantaalle. Suomalainen ulkomaanlentoliikenne on keskittynyt Helsinki-Vantaalle, josta lennettiin viime vuonna yli 80 maahan. Helsinki-Vantaan läpi kulki viime vuonna lähes 21 miljoonaa matkustajaa.

Lapin lentoasemat ovat viime vuosina olleet Suomen maakunta-asemien valopilkkuja, ja ne ovat muutenkin omassa sarjassaan. Siinä missä monet Oulun eteläpuoliset asemat kituuttavat vähenevien matkustajamäärien kanssa Helsinki-Vantaalla tehtyjen rahojen avustuksella, Lapissa menee lujaa. Turisteja on puskenut kotimaan ohella eri puolilta maailmaa, ja liiketoiminta on kukoistanut.

Lapin asemien, kuten Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon, kansainvälinen liikenne on kasvanut vuodesta 2009 huimasti.

Kittilään laskeutuvat ulkomaanlennot muun muassa Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta ovat moninkertaistuneet. Britanniasta Ivaloon tulevien lentojen määrä on nelinkertaistunut.

Kasvu on Lapin-turismin lisääntymisen ansiota.

”Pohjoisen lentoliikenne ei ole niin tuulialtis talouden suhdanteille kuin liikelennot”, Jolkkonen sanoo.

Lapin lentoliikennettä ovat kuitenkin kuluneen vuoden aikana ravistelleet kaksi asiaa. Ensin marraskuussa Lappi teilattiin brittilehdistössä ”Craplandiksi”, kun luvattua lunta ei ollutkaan. Pari viikkoa sitten Lapin turismiodotukset saivat varjon ylleen, kun suuri brittimatkatoimisto Thomas Cook meni konkurssiin.

Crapland-kohun vaikutukset pohjoisen lentoasemilla jäivät kuitenkin pieniksi: lentoja peruttiin jonkin verran lähinnä Enontekiöltä, Jolkkonen kertoo.

Thomas Cookin konkurssin vaikutukset pohjoisen lentoihin vaihtelevat muutamasta prosentista runsaaseen kymmeneen.


Siinä missä Lapin lentoasemat ovat erittäin turismivetoisia, Turun lentoasema palvelee vahvasti alueen liike-elämää. Silläkin menee tänä vuonna hyvin alueen talouskasvun vanavedessä.

”Turussa nähdään tänäkin vuonna hyvää kasvua, sillä alueella on tehty erinomaista yhteistyötä alueen sidosryhmien, kuten Turun kaupungin, kanssa”, Jolkkonen sanoo.

Reittilentovalikoima on yksi syy siihen, että Finavia valitsi Turun vuoden lentoasemaksi. Sieltä pääsee nyt Pohjois-Makedian Skopjen lisäksi muun muassa Puolan Krakovaan ja Gdańskiin. Ensi vuonna Wizz Air -lentoyhtiö avaa reittiliikenteen Georgian Kutaisiin.

Turun tilanne on ollut myös tilastojen mukaan monipuolinen. Kohdemaiden määrä on menneinä vuosina kasvanut mutta lentojen määrä hieman vähentynyt. Esimerkiksi Tanskan-lennot ovat loppuneet SAS:n reittiliikenteen supistusten seurauksena.

Oma lentoasema on imagon ja matkailun takia erittäin tärkeä, vakuuttaa Turku Business Regionin toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.

”Se antaa kansainvälisen vaikutelman.”

Vientivetoisessa maakunnassa on hänen mukaansa oleellista, että yhteydet eri puolille maailmaa toimivat. Reittikoneiden lisäksi Turun lentoasemaa käyttävät yksityiskoneet.

”Globaalia bisnestä tekeville on tärkeää, että yksityiskoneella pääsee lähelle.”

Kaikki eivät sentään lennä Turkuunkaan bisneksen perässä. Serbialaiset veljekset Davor Basarić ja Dusah Basarić seisovat aamuyhdeksältä Turun lentoaseman lähtöselvitysjonossa.

Davor Basarićin käsi on paketissa, sillä Riihimäen Cocksin käsipallojoukkueen pelaajan käsi leikattiin muutama päivä sitten. Nyt hän on matkalla toipumislomalle kotikaupunkiinsa Nišiin.

”Veljeni Dusah tuli hakemaan minut Suomesta, sillä tarvitsen apua matkatavaroiden ja muiden kanssa.”

Veljekset lentävät Turusta Skopjeen. Sieltä kotimatkaa on enää runsaat 200 kilometriä.


”Pienelle lentokentälle on mukava tulla, sillä täällä ei ole suuria ruuhkia. Suurin syy Turusta lähtevän lennon valitsemiseen oli hinta. Helsingistä lento olisi maksanut kymmenen kertaa enemmän.”

Miten kansainvälinen liikenne suomalaisilta pikkuasemilta on muuttunut kymmenessä vuodessa? HS pyysi Finavialta tiedot lentokentiltä lähteneistä ja saapuneista koneista kohdemaan mukaan.

Kaikilla kentillä Enontekiön asemaa lukuun ottamatta suurin kohde on kotimaassa, yleensä Helsinki-Vantaalla. Enontekiön ykköskohde oli Britannia.

Tampere-Pirkkalan tilanne on tilastojen valossa heikentynyt huomattavasti. Lennot Britanniaan, Italiaan, Saksaan, Latviaan ja Tanskaan ovat nyt tyrehtyneet käytännössä kokonaan.

Ryanair aloitti liikennöinnin Pirkkalasta vuonna 2003, ja yhtiötä varten rakennettiin asemalle terminaali. Pirkkalassa olisi nyt tarjolla vapaata terminaalitilaa.

”Meillä olisi mahdollisuudet ottaa toimijoita Pirkkalaan, mutta lentoyhtiöt katsovat, missä lennoille on kysyntää”, Finavian Jolkkonen sanoo.

Ryanair on nyt keskittänyt Suomen-reittilentonsa Finavian ulkopuoliselle lentoasemalle Lappeenrantaan. Kaupungin omistamalta kentältä lähtee reittilentoja ainoastaan maan ulkopuolelle.

”Päätavoitteenamme on luoda reittejä, joiden avulla saamme kasvatettua matkailua Saimaan alueella”, kertoo Lappeenrannan lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.

Matkustajamäärän kasvusta ja Ryanairin reittivalikoimasta huolimatta Lappeenrannan lentoasema jäisi tänä vuonna tappiolliseksi ilman valtion tukea. Lentoasema saa tukea valtiolta 800 000 euroa.



Myös valtaosa Finavian asemista tuottaa tappiota, joten Finavia tukee maakuntien lentoasemia vuosittain noin 20 miljoonalla eurolla. Raha tulee Helsinki-Vantaan voitoista.

”Kansainvälisesti on arvioitu, että miljoona matkustajaa olisi vähimmäismäärä lentoaseman kannattavuuden saavuttamiseksi. Sitä pienemmillä matkustajamäärillä kannattavuus on kestohaaste, mutta me uskomme ja tiedämme, että kannattavuus voidaan saavuttaa myös pienemmillä matkustajamäärillä”, Jolkkonen sanoo.

Helsinki-Vantaan lisäksi ainoastaan Oulun lentoasema pääsee yli miljoonaan matkustajaan.

Valtion tukea annetaan Savonlinnan lentoliikenteelle. Tuen perusteena on se, että junalla Savonlinnasta Helsinkiin kestää yli kolme tuntia. Viime vuonna Savonlinnan matkustajamäärä oli yli 10 000.

Suurinta julkista tukea saa Porin lentoliikenne, jota Porin kaupunki tukee seuraavina vuosina yli 11 miljoonalla eurolla.

Porin lentoasema on ollut pitkään vaikeuksissa. Sen matkustajamäärä oli pahimmillaan alle 10 000, siis sadasosa kannattavasta. Viime vuonna matkustajamäärä oli runsaat 17 000.

Viime vuonna lentoasemalta operoi ruotsalainen Nextjet, joka teki konkurssin. Nyt asemalta on aloittanut reittiliikenteen Helsinkiin unkarilainen Budapest Aircraft Services.

Porissa tuki on aiheuttanut närää, sillä kaupunki maksaa jokaisesta lentolipusta yli 300 euroa.

Finavian Jolkkonen ei usko pienten lentoasemien matkustajamäärien kasvuun.

”Vedän nyt leveällä pensselillä, mutta pitemmällä aikavälillä pienien asemien matkustajamäärät pikemminkin vähenevät kuin kasvavat, ellei markkinoilla tapahdu mitään merkittävää muutosta. Esimerkiksi sähkölentokoneet voisivat olla sellainen, jos niillä päästään parempaan kustannustehokkuuteen.”



Tänä vuonna Finavian lentoasemien kasvu on hidastunut jonkin verran viime vuoteen verrattuna. Nyt Helsinki-Vantaan kasvu on puolittunut viiteen prosenttiin ja maakunta-asemien kahteen prosenttiin.

”Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti hidastuneesta talouskasvusta ja jossain määrin asiakkaidemme eli lentoyhtiöiden haasteista, jotka ovat heijastuneet matkustajamääriin ja reittien vähenemiseen.”


Lentoliikenteessä ei vielä näy ympäristötietoisuus, vaikka lentämisen ilmastokuormasta on puhuttu paljon.

”Se on selvää, että ilmastotietoisuudella on pitkällä aikavälillä tärkeä rooli. Pyrimme jo nyt toimimaan mahdollisimman vastuullisesti, ja kaikki asemat ovat hiilineutraaleita”, Jolkkonen kertoo.

Maakuntien lentoasemat toimivat liikematkustajien etappina Helsingistä ulkomaille. Nyt Etelä-Suomeen kaavaillaan useita ratahankkeita, jotka nopeuttavat junaliikenteen matka-aikoja. Miten vaikkapa Turun ja Tampereen lentoasemille käy siinä tilanteessa?

”Me emme halua katsoa asiaa vain mustasukkaisesti omasta näkökulmastamme vaan haluamme oikeasti miettiä, millä keinoin asiakkaiden on mahdollista löytää jatkossa järkeviä matkaketjuja”, Jolkkonen sanoo.

”Se voi tarkoittaa, että osa lyhyen matkan lentoyhteyksistä korvautuu junayhteyksillä.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaiset myivät orjia Kungsgatanin ja Östra Strandgatanin kulmassa – Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaa­vallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

      Tilaajille
    3. 3

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    4. 4

      Suomi otti pakolaisina vastaan kolme sieppauksesta syytettyä paraguaylaista vasemmistoaktivistia

    5. 5

      Brittiparlamentin jarrutus pakotti Boris Johnsonin anomaan EU:lta brexit-lykkäystä – EU:n Tusk twiittasi lykkäys­pyynnön saapuneen, Johnson lähetti kaksi eri kirjettä

    6. 6

      Maailman pisin matkustajalento laskeutui Sydneyyn, lento kesti yli 19 tuntia

    7. 7

      Pirkka-Pekka Petelius lakkasi olemasta hauska ja hakeutui eduskuntaan niin synkistä syistä, että niistä on tuskaista puhua

      Tilaajille
    8. 8

      Voiko pitkä mies ikinä ymmärtää naista?

    9. 9

      Väkivalta ja turhautuminen kasvavat Barcelonan öisillä kaduilla: ”Mikään tässä ei ole normaalia”

    10. 10

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen asuu täydellisessä eristyksessä – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosi­kymmeniä syrjässä ilman puolisoa tai ystäviä, ensi vuodelle hänellä on yksi toive

      Tilaajille
    2. 2

      Korkeushypyn entinen maailmanmestari Patrik Sjöberg alkoholisoitui ja muutti mökkiin metsän keskelle

    3. 3

      Brittiparlamentin jarrutus pakotti Boris Johnsonin anomaan EU:lta brexit-lykkäystä – EU:n Tusk twiittasi lykkäys­pyynnön saapuneen, Johnson lähetti kaksi eri kirjettä

    4. 4

      Eksyykö kävijä Triplaan? Arkkitehti ilahtui ja pettyi uudesta kauppakeskuksesta

    5. 5

      Kaupasta voi löytää vaatteita, jotka kestävät jopa eliniän – Näin tunnistat pitkä­ikäisen vaatteen ja vältät virheet, jotka kuluttavat sitä

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi bisnes rantautuu Tallinnasta Suomeen – ”Jokainen nuori virolais­yrittäjä haluaa Helsinkiin”

    7. 7

      Poliisi otti yhteen Turkki-mielenosoittajien kanssa Helsingin keskustassa ja käytti etälamautinta

    8. 8

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    9. 9

      Unicafen päätös luopua naudanlihasta on huono

    10. 10

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    10. 10

      Junasta noussut muukalainen ojensi Tiia Maria Saarelle yhtäkkiä rakkaudentäyteisen kirjeen: ”Kyllähän minulla kyyneleet tulivat silmiin”

    11. Näytä lisää