Kotimaa

Puolustusvoimien tutkimusjohtaja pitää tekoälyä sotatilanteessa ihmistä turvallisempana: ”Kaikkea ampuvaa terminaattoria ei tule”

Insinöörieversti Jyri Kosola uskoo tekoälyyn muttei tekoälyloikkaan.

Mitään tekoälyloikkaa tule, sanoo Puolustusvoimien tutkimusjohtaja Jyri Kosola.

”Kapeita sovelluksia tulee, mutta sellaisia terminaattorirobotteja, jotka ampuvat kaikkea liikkuvaa, ei tule.”

Kosola sanoo, että erillistä sotilastekoälyä ei ole. Sen sijaan on avoimia eli open source -algoritmeja, joita voidaan hyödyntää eri tavoin ja eri tarkoituksiin, vähän kuin sähköä.

Sähköäkin voidaan käyttää niin sähköpöydässä kuin sähkötuolissa.

”Muutosaskel on hidas, mutta kymmenen vuoden aikajänteellä ollaan disruptiivisessa [mullistavassa] ilmiössä, ja asiat ovat ihan eri lailla.”

Puolustusvoimissa on pohdittu sitä, pitäisikö perustaa erillinen tekoälykeskus. Kosola tunnustaa olleensa torppaamassa ajatusta. Hän ottaa jälleen esimerkiksi sähkön: eihän Puolustusvoimissa ole keskitettyä sähkönkäytön suunnittelukeskustakaan.

”Ajatus on absurdi.”

Insinöörieversti Kosola vastaa Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Kyse on yleensä ymmärrettyä laajemmasta kokonaisuudesta, sillä se pitää sisällään niin tekniikan, taktiikan ja sodan kuin yhteiskunnan, ihmisen, johtamisen ja organisaation muutosten tutkimuksen.

Kosola on kolmen tekniikan ja yhden sodankäynnin tutkinnon mies. Hän on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä Cranfieldin yliopistossa Englannissa.

Varusmiehenä Kosolasta koulutettiin tykistön tulenjohtaja.

”En ole Kadettikoulua käynyt, mutta suoritin yleisesikuntaupseeritutkinnon ensimmäisenä insinöörinä Puolustusvoimissa, koska totesin, että jotta täällä pääsee oikeasti ymmärtämään asioita, niin pitää opiskella myös sodankäyntiä. Pelkästään tekniikka ei tuo autuutta.”

Insinööriopintojensa loppuvaiheessa Kosola soitti silloiselle insinöörimajuri Jukka Juustille ja kertoi haluavansa tehdä diplomityönsä Puolustusvoimille.

Juusti on nykyisin puolustusministeriön kansliapäällikkö ja yksi avainvirkamiehiä valmisteilla olevissa suurissa Ilmavoimien ja Merivoimien asekaupoissa.

”Ilmeisesti olin niin röyhkeä mies, että Jukka pyysi haastatteluun. Sitten tein diplomityön sotaväelle ja totesin, että täällä johtamiskulttuuri ja toimintatapa olivat hyviä.”

Kosola kertoo olevansa ”hyvin teknologiakriittinen”.

Pöydälle hän asettaa haastattelun ajaksi kolme kännykkää: työpuhelimen, älypuhelimen ja ”sen puhelimen, joka ei ole älypuhelin, koska se ei ole älypuhelin”.

”Meille ei saa osastolle viedä lainkaan mitään älykästä laitetta, ei älypuhelimia, ei älykelloja, ei mitään. Siihen on ihan hyvät syyt.”

Kosola ei ole erityisen huolissaan siitä, että tekoäly alentaisi kynnystä noudattaa sodan humanitaarisia lakeja.

”Olen yrittänyt sanoa, että kansainväliset sodan lait pätevät riippumatta siitä, mitä tekniikkaa on käytetty. Sotajoukolla on aina johtaja ja johtajalla vastuu. Se ei muutu.”

Kosolan mukaan joissain tilanteissa tekoälypohjainen järjestelmä saattaa myös ehkäistä ylireagointia, koska se auttaa sietämään taistelutilanteeseen liittyvää pelkoa, jännitystä ja epävarmuutta. Ihmiset voivat luottaa siihen, että viime kädessä kone kyllä reagoi.

”Ei tarvitse ampua heti.”


Kosola sanoo, että eräitä tekoälyn mahdollisesti aiheuttamia muutoksia on pohdittu kuitenkin vähän. Hän ottaa esimerkiksi sen, millaisia muutoksia tekoäly voi tuoda asevoimien perinteisiin johtoportaisiin.

Erilaisten johtoportaiden, kuten prikaatien ja pataljoonien, lisäarvo tulee siitä, että ne muodostavat tilannekuvan ja tekevät päätöksiä. Haittana on se, että niiden ylläpitoon menee aikaa ja voimavaroja eli ihmisiä, materiaalia ja rahaa.

”Kysymys on, että onko tällainen tapa ryhmitellä joukkoja enää tulevaisuudessa validi vai pitäisikö mennä siihen, että olisi tilanteen mukaan muodostuvia organisaatioita ja johtosuhteita?” Kosola kysyy.

Kehittyvä tekoäly mahdollistaa ehkä tulevaisuudessa niin sanotun tehtävätaktiikan viemisen äärimmilleen: päätöksiä pystytään tekemään ilman esikuntia entistä tehokkaammin etulinjassa, jossa on paras tilannekuva.

”Tuossa sinulle kasa sensoreita ja kasa vaikuttamiselementtejä, hoida homma”, tiivistää Kosola.

”Päätös tehdään siellä, missä on lyhyimmät etäisyydet ja paras tilanneymmärrys.”

Ilmavoimat valmistelee parhaillaan historiallisen suurta hävittäjäkauppaa eli niin sanottua HX-hanketta, jossa valitaan seuraajat nykyisille Hornet-hävittäjille.

HX-hankkeeseen liittyen Puolustusvoimissa on tutkittu, mikä on häivetekniikan merkitys 2030-luvun ilmasodankäynnissä. Häivekoneella (englanniksi stealth) tarkoitetaan lentokonetta, joka näkyy tutkassa heikosti.

Taustalla on se, että vuonna 2021 valittava hävittäjätyyppi on käytössä pitkään eli 30 vuotta.

”Se lavetti ei raudan osalta muutu. Sen rakenteellinen häive on se, mikä siinä on. Toki siihen tulee mukaan uutta elektroniikkaa eli häirintä- ja harhautusjärjestelmiä, mutta alusta on se mikä on. Sen sijaan maasijoitteiset ilmapuolustusjärjestelmät eli tutkat ja ohjukset kehittyvät koko ajan.”

Suomelle tarjottavista hävittäjistä yksi, F-35, on sellainen, jota mainostetaan erityisesti häivekoneena.

Puolustusvoimien tutkijat ovat mallintaneet häivekoneiden havaitsemiseen sopivien, niin sanottujen monipaikkatutkien ja passiivitutkien merkitystä tulevaisuudessa.

”Totesimme, että kyllä se häivesuojan merkitys vähenee, mutta se ei poistu”, Kosola sanoo.

”Häivetekniikan merkitys suorituskyvyssä on tulevaisuudessa pienempi, mutta se on edelleen siellä. Mikään hopealuoti se ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.”

Kosola muistuttaa, että tällä hetkelläkään häivekone ei ole tutkille näkymätön, kuten usein väärin esitetään: kun tullaan riittävän lähelle tutkaa, kaikki häivekoneet näkyvät.

Niinpä eri hävittäjävalmistajilla on erilaisia ratkaisuja siihen, miten tositilanteessa lennetään.

”Toisella koneella voi olla jokin tekninen ominaisuus heikompi, mutta se voi kompensoida sitä toiminnallisuudella, tekemällä eri tavalla.”

Ilmasodankäynti on suuren murroksen äärellä. Ympäri maailmaa tutkitaan kiivaasti muun muassa niin kutsuttuja vaanivia aseita (loitering munitions) ja parviaseita (swarming drones).

Vaaniva ase on tyypillisesti lennokki, joka kiertää kohdealueen yllä tuntikausia kunnes havaittuaan sopivan kohteen osaa hyökätä sen kimppuun.

Parviase voi olla kymmenien tai satojen yhdessä toimivien aseistettujen minilennokkien joukko, jonka torjuminen on äärimmäisen vaikeaa.

Myös Puolustusvoimat tutkii parhaillaan esimerkiksi parvia: miten ne kykenevät toimimaan suomalaisissa sää- ja ympäristöolosuhteissa.

”Emme lähde suoraan ostamaan satoja lennokkeja ja testaamaan, että parvi toimii. Me tiedämme, että se toimii.”

Parvien käytön haaste on se, että teknologisesti pätevä vastustaja pyrkii häiritsemään parven viestintää. Parven viestinnän pitää kestää elektronista sodankäyntiä. Parven pitää myös kyetä autonomiseen toimintaan.

Puolustusvoimien tutkijat simuloivatkin muun muassa sitä, millaisesta parvesta olisi hyötyä, kuinka älykkäitä niiden pitäisi olla, mitkä ovat parven osilta vaadittavat ominaisuudet sekä miten parvien osien pitää kyetä havainnoimaan ympäristöään ja toisiaan.

Eri maiden armeijat käyttävät yhä enemmän suoraan kaupan hyllyltä ostettavia ja alun perin siviileille tarkoitettuja laitteita. Ne ovat uusinta tekniikkaa ja halvempia kuin sotilaskäyttöön rakennetut.

”Taistelukentälle ihan etulinjaan tarvitaan pomminvarmaa militaaritekniikkaa, mutta meillä ei ole varaa hankkia sitä kaikkea. Yhä suuremmassa määrin käytetään siviilitekniikkaa, joka taas vanhenee hyvin nopeasti.”

Kosolan mukaan edessä on strateginen ratkaisu siitä, missä määrin on tarkoituksenmukaista ostaa sotilasteknologiaa ja missä vaiheessa siviiliteknologiaa.

Erityisesti ihmisten suojaaminen on kallista.

”Kaupallista teknologiaa voidaan hyödyntää hyvin paljon laajemmin, jos ratkaisussa ei ole mukana ihmistä, jota pitää suojata ja jota ei voida uhrata. Se on strateginen ratkaisu”, Kosola pohtii.

Joissain tapauksissa voidaan siirtyä edullisiin miehittämättömiin mutta lukumääräisesti suuriin järjestelmiin, joiden elektroniikka tai informaatiotekniikka vanhenee nopeasti.

”Sitten pitää hyväksyä se, että niitä ostetaan viiden vuoden välein. Ostetaan 1 000 euron droneja viiden vuoden välein, eikä 500 000 euron dronea kymmenen vuoden välein.”

Kosola katsookin, että Suomen armeijan valttina voisi olla innovatiivisuus ja ketteryys. Käytännössä se tarkoittaisi uuden siviiliteknologian nopeaa käyttöönottoa, minkä mahdollistaa edullisempi hinta ja koulutettu kansa.

”Totta kai tarvitsemme edelleen kovaa rautaa, mutta ettei olisi vain erilaisia kymmenen vuoden hankkeita, niin ketterä teknologian omaksuminen voisi olla meidän voimavaramme.”

Historia on osoittanut, että ihmisen keksimille aseille on yleensä aina löytynyt vasta-ase. Tekoälyn vastakeino voisi olla esimerkiksi datan manipulaatio, jolloin tekoälyä ei uskalleta ehkä käyttää.

”Se pitää tiedostaa, että kaikkien ratkaisujen, joita tehdään kovaan sodankäyntiin, pitää toimia myös silloin, kun digitalisaatio tai tekoäly ei toimi”, Kosola muistuttaa.

”Viime kädessä rynnäkkökiväärimies ja kumisaappaat toimivat, vaikka olisi millainen kyberuhka tai elektroninen häirintä päällä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Insinöörieversti Jyri Kosola


 Syntynyt vuonna 1967.

 Puolustusvoimien tutkimusjohtaja.

 Peruskoulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

 Opiskellut tietokonetekniikkaa, digitaalitekniikkaa, tiedonsiirtoa ja signaalinkäsittelyä.

 Yleisesikuntaupseeritutkinto Maanpuolustuskorkeakoulusta.

 Elektronisen sodankäynnin jatkotutkinto Cranfieldin yliopistosta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leikkauspotilaan koko veri vaihdettiin kylmään suolaveteen – Yhdysvalloissa tehty hoitokokeilu voi tulevaisuudessa pelastaa potilaan, joka muuten todennäköisesti kuolisi

    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    4. 4

      Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot

    5. 5

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    6. 6

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    7. 7

      Peteliuksen anteeksipyynnöstä syntyi rönsyilevä somevääntö, kun ihmiset olivat täysin eri mieltä kaikesta ja kaikesta muustakin

    8. 8

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    9. 9

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    10. 10

      Poliisi iski laittomaan laboratorioon Pietarin lähellä ja takavarikoi noin sadan miljoonan euron arvosta muunto­huumeita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    6. 6

      Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista

    7. 7

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    8. 8

      Alastomuus häviää somesta, se johtuu kiistellystä amerikkalaisesta laista, joka ulottaa vaikutuksensa nyt myös suomalaisten elämään

    9. 9

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    10. 10

      Kolmen lapsen hengen vaatineen Levin mökkipalon onnettomuustutkinta valmistui: ”Tulosten pitäisi kiinnostaa kaikkia, jotka vuokraavat mökkejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Tuore video näyttää: Hermosoluteknologian lisäksi maailman nuorimpana yliopistosta valmistuva Laurent Simons, 9, tykkää koirastaan ja Fortnite-pelistä

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää