Kotimaa

Puolustusvoimien tutkimusjohtaja pitää tekoälyä sotatilanteessa ihmistä turvallisempana: ”Kaikkea ampuvaa terminaattoria ei tule”

Insinöörieversti Jyri Kosola uskoo tekoälyyn muttei tekoälyloikkaan.

Mitään tekoälyloikkaa tule, sanoo Puolustusvoimien tutkimusjohtaja Jyri Kosola.

”Kapeita sovelluksia tulee, mutta sellaisia terminaattorirobotteja, jotka ampuvat kaikkea liikkuvaa, ei tule.”

Kosola sanoo, että erillistä sotilastekoälyä ei ole. Sen sijaan on avoimia eli open source -algoritmeja, joita voidaan hyödyntää eri tavoin ja eri tarkoituksiin, vähän kuin sähköä.

Sähköäkin voidaan käyttää niin sähköpöydässä kuin sähkötuolissa.

”Muutosaskel on hidas, mutta kymmenen vuoden aikajänteellä ollaan disruptiivisessa [mullistavassa] ilmiössä, ja asiat ovat ihan eri lailla.”

Puolustusvoimissa on pohdittu sitä, pitäisikö perustaa erillinen tekoälykeskus. Kosola tunnustaa olleensa torppaamassa ajatusta. Hän ottaa jälleen esimerkiksi sähkön: eihän Puolustusvoimissa ole keskitettyä sähkönkäytön suunnittelukeskustakaan.

”Ajatus on absurdi.”

Insinöörieversti Kosola vastaa Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Kyse on yleensä ymmärrettyä laajemmasta kokonaisuudesta, sillä se pitää sisällään niin tekniikan, taktiikan ja sodan kuin yhteiskunnan, ihmisen, johtamisen ja organisaation muutosten tutkimuksen.

Kosola on kolmen tekniikan ja yhden sodankäynnin tutkinnon mies. Hän on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä Cranfieldin yliopistossa Englannissa.

Varusmiehenä Kosolasta koulutettiin tykistön tulenjohtaja.

”En ole Kadettikoulua käynyt, mutta suoritin yleisesikuntaupseeritutkinnon ensimmäisenä insinöörinä Puolustusvoimissa, koska totesin, että jotta täällä pääsee oikeasti ymmärtämään asioita, niin pitää opiskella myös sodankäyntiä. Pelkästään tekniikka ei tuo autuutta.”

Insinööriopintojensa loppuvaiheessa Kosola soitti silloiselle insinöörimajuri Jukka Juustille ja kertoi haluavansa tehdä diplomityönsä Puolustusvoimille.

Juusti on nykyisin puolustusministeriön kansliapäällikkö ja yksi avainvirkamiehiä valmisteilla olevissa suurissa Ilmavoimien ja Merivoimien asekaupoissa.

”Ilmeisesti olin niin röyhkeä mies, että Jukka pyysi haastatteluun. Sitten tein diplomityön sotaväelle ja totesin, että täällä johtamiskulttuuri ja toimintatapa olivat hyviä.”

Kosola kertoo olevansa ”hyvin teknologiakriittinen”.

Pöydälle hän asettaa haastattelun ajaksi kolme kännykkää: työpuhelimen, älypuhelimen ja ”sen puhelimen, joka ei ole älypuhelin, koska se ei ole älypuhelin”.

”Meille ei saa osastolle viedä lainkaan mitään älykästä laitetta, ei älypuhelimia, ei älykelloja, ei mitään. Siihen on ihan hyvät syyt.”

Kosola ei ole erityisen huolissaan siitä, että tekoäly alentaisi kynnystä noudattaa sodan humanitaarisia lakeja.

”Olen yrittänyt sanoa, että kansainväliset sodan lait pätevät riippumatta siitä, mitä tekniikkaa on käytetty. Sotajoukolla on aina johtaja ja johtajalla vastuu. Se ei muutu.”

Kosolan mukaan joissain tilanteissa tekoälypohjainen järjestelmä saattaa myös ehkäistä ylireagointia, koska se auttaa sietämään taistelutilanteeseen liittyvää pelkoa, jännitystä ja epävarmuutta. Ihmiset voivat luottaa siihen, että viime kädessä kone kyllä reagoi.

”Ei tarvitse ampua heti.”


Kosola sanoo, että eräitä tekoälyn mahdollisesti aiheuttamia muutoksia on pohdittu kuitenkin vähän. Hän ottaa esimerkiksi sen, millaisia muutoksia tekoäly voi tuoda asevoimien perinteisiin johtoportaisiin.

Erilaisten johtoportaiden, kuten prikaatien ja pataljoonien, lisäarvo tulee siitä, että ne muodostavat tilannekuvan ja tekevät päätöksiä. Haittana on se, että niiden ylläpitoon menee aikaa ja voimavaroja eli ihmisiä, materiaalia ja rahaa.

”Kysymys on, että onko tällainen tapa ryhmitellä joukkoja enää tulevaisuudessa validi vai pitäisikö mennä siihen, että olisi tilanteen mukaan muodostuvia organisaatioita ja johtosuhteita?” Kosola kysyy.

Kehittyvä tekoäly mahdollistaa ehkä tulevaisuudessa niin sanotun tehtävätaktiikan viemisen äärimmilleen: päätöksiä pystytään tekemään ilman esikuntia entistä tehokkaammin etulinjassa, jossa on paras tilannekuva.

”Tuossa sinulle kasa sensoreita ja kasa vaikuttamiselementtejä, hoida homma”, tiivistää Kosola.

”Päätös tehdään siellä, missä on lyhyimmät etäisyydet ja paras tilanneymmärrys.”

Ilmavoimat valmistelee parhaillaan historiallisen suurta hävittäjäkauppaa eli niin sanottua HX-hanketta, jossa valitaan seuraajat nykyisille Hornet-hävittäjille.

HX-hankkeeseen liittyen Puolustusvoimissa on tutkittu, mikä on häivetekniikan merkitys 2030-luvun ilmasodankäynnissä. Häivekoneella (englanniksi stealth) tarkoitetaan lentokonetta, joka näkyy tutkassa heikosti.

Taustalla on se, että vuonna 2021 valittava hävittäjätyyppi on käytössä pitkään eli 30 vuotta.

”Se lavetti ei raudan osalta muutu. Sen rakenteellinen häive on se, mikä siinä on. Toki siihen tulee mukaan uutta elektroniikkaa eli häirintä- ja harhautusjärjestelmiä, mutta alusta on se mikä on. Sen sijaan maasijoitteiset ilmapuolustusjärjestelmät eli tutkat ja ohjukset kehittyvät koko ajan.”

Suomelle tarjottavista hävittäjistä yksi, F-35, on sellainen, jota mainostetaan erityisesti häivekoneena.

Puolustusvoimien tutkijat ovat mallintaneet häivekoneiden havaitsemiseen sopivien, niin sanottujen monipaikkatutkien ja passiivitutkien merkitystä tulevaisuudessa.

”Totesimme, että kyllä se häivesuojan merkitys vähenee, mutta se ei poistu”, Kosola sanoo.

”Häivetekniikan merkitys suorituskyvyssä on tulevaisuudessa pienempi, mutta se on edelleen siellä. Mikään hopealuoti se ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.”

Kosola muistuttaa, että tällä hetkelläkään häivekone ei ole tutkille näkymätön, kuten usein väärin esitetään: kun tullaan riittävän lähelle tutkaa, kaikki häivekoneet näkyvät.

Niinpä eri hävittäjävalmistajilla on erilaisia ratkaisuja siihen, miten tositilanteessa lennetään.

”Toisella koneella voi olla jokin tekninen ominaisuus heikompi, mutta se voi kompensoida sitä toiminnallisuudella, tekemällä eri tavalla.”

Ilmasodankäynti on suuren murroksen äärellä. Ympäri maailmaa tutkitaan kiivaasti muun muassa niin kutsuttuja vaanivia aseita (loitering munitions) ja parviaseita (swarming drones).

Vaaniva ase on tyypillisesti lennokki, joka kiertää kohdealueen yllä tuntikausia kunnes havaittuaan sopivan kohteen osaa hyökätä sen kimppuun.

Parviase voi olla kymmenien tai satojen yhdessä toimivien aseistettujen minilennokkien joukko, jonka torjuminen on äärimmäisen vaikeaa.

Myös Puolustusvoimat tutkii parhaillaan esimerkiksi parvia: miten ne kykenevät toimimaan suomalaisissa sää- ja ympäristöolosuhteissa.

”Emme lähde suoraan ostamaan satoja lennokkeja ja testaamaan, että parvi toimii. Me tiedämme, että se toimii.”

Parvien käytön haaste on se, että teknologisesti pätevä vastustaja pyrkii häiritsemään parven viestintää. Parven viestinnän pitää kestää elektronista sodankäyntiä. Parven pitää myös kyetä autonomiseen toimintaan.

Puolustusvoimien tutkijat simuloivatkin muun muassa sitä, millaisesta parvesta olisi hyötyä, kuinka älykkäitä niiden pitäisi olla, mitkä ovat parven osilta vaadittavat ominaisuudet sekä miten parvien osien pitää kyetä havainnoimaan ympäristöään ja toisiaan.

Eri maiden armeijat käyttävät yhä enemmän suoraan kaupan hyllyltä ostettavia ja alun perin siviileille tarkoitettuja laitteita. Ne ovat uusinta tekniikkaa ja halvempia kuin sotilaskäyttöön rakennetut.

”Taistelukentälle ihan etulinjaan tarvitaan pomminvarmaa militaaritekniikkaa, mutta meillä ei ole varaa hankkia sitä kaikkea. Yhä suuremmassa määrin käytetään siviilitekniikkaa, joka taas vanhenee hyvin nopeasti.”

Kosolan mukaan edessä on strateginen ratkaisu siitä, missä määrin on tarkoituksenmukaista ostaa sotilasteknologiaa ja missä vaiheessa siviiliteknologiaa.

Erityisesti ihmisten suojaaminen on kallista.

”Kaupallista teknologiaa voidaan hyödyntää hyvin paljon laajemmin, jos ratkaisussa ei ole mukana ihmistä, jota pitää suojata ja jota ei voida uhrata. Se on strateginen ratkaisu”, Kosola pohtii.

Joissain tapauksissa voidaan siirtyä edullisiin miehittämättömiin mutta lukumääräisesti suuriin järjestelmiin, joiden elektroniikka tai informaatiotekniikka vanhenee nopeasti.

”Sitten pitää hyväksyä se, että niitä ostetaan viiden vuoden välein. Ostetaan 1 000 euron droneja viiden vuoden välein, eikä 500 000 euron dronea kymmenen vuoden välein.”

Kosola katsookin, että Suomen armeijan valttina voisi olla innovatiivisuus ja ketteryys. Käytännössä se tarkoittaisi uuden siviiliteknologian nopeaa käyttöönottoa, minkä mahdollistaa edullisempi hinta ja koulutettu kansa.

”Totta kai tarvitsemme edelleen kovaa rautaa, mutta ettei olisi vain erilaisia kymmenen vuoden hankkeita, niin ketterä teknologian omaksuminen voisi olla meidän voimavaramme.”

Historia on osoittanut, että ihmisen keksimille aseille on yleensä aina löytynyt vasta-ase. Tekoälyn vastakeino voisi olla esimerkiksi datan manipulaatio, jolloin tekoälyä ei uskalleta ehkä käyttää.

”Se pitää tiedostaa, että kaikkien ratkaisujen, joita tehdään kovaan sodankäyntiin, pitää toimia myös silloin, kun digitalisaatio tai tekoäly ei toimi”, Kosola muistuttaa.

”Viime kädessä rynnäkkökiväärimies ja kumisaappaat toimivat, vaikka olisi millainen kyberuhka tai elektroninen häirintä päällä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Insinöörieversti Jyri Kosola


 Syntynyt vuonna 1967.

 Puolustusvoimien tutkimusjohtaja.

 Peruskoulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti.

 Opiskellut tietokonetekniikkaa, digitaalitekniikkaa, tiedonsiirtoa ja signaalinkäsittelyä.

 Yleisesikuntaupseeritutkinto Maanpuolustuskorkeakoulusta.

 Elektronisen sodankäynnin jatkotutkinto Cranfieldin yliopistosta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU:n komissio huolestui Rinteen hallituksen rahankäytöstä

    2. 2

      Aseistautunut mies ajoi varastetulla ambulanssilla useiden ihmisten päälle Oslossa, ainakin viisi ihmistä on viety sairaalaan

    3. 3

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    4. 4

      Väärä uskomus itsestä voi paljastaa itsetunto-ongelman, sanoo asiantuntija – Moni puhuu huonosta itsetunnosta, vaikka tarkoittaa aivan toista asiaa

    5. 5

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    6. 6

      Henriikka Virtanen, 16, meni autokouluun suorittamaan kevytautoilijan kursseja ja hämmästyi – ”En kyllä liikenteeseen lähtisi”

    7. 7

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    8. 8

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    9. 9

      Boris Johnson yrittää brexit-lakia voimaan pikavauhtia parlamentin tärkeässä istunnossa, suora lähetys käynnissä

    10. 10

      Helsingin Ruttopuiston laidalle rakennetaan hotelli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Cheyenne Järvinen kyllästyi ravinto­lisien tyrkyttämiseen – Seurasi palaute­vyöry, josta paljastuivat some­markkinoinnin kyseenalaiset käytännöt

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Poliisien etujärjestön puheen­johtaja ihmettelee, missä roolissa Ohisalo teki selvitys­pyynnön mielen­osoituksista – myös opposition edustajilta arvostelua

    4. 4

      Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista

    5. 5

      Jopa miljoonalla suomalaisella on tietämättään esidiabetes, joka voi jatkua vuosia – Neljällä muutoksella sairastumisen voi estää lähes varmasti

      Tilaajille
    6. 6

      Suomella oli ”käsittämätön runsaudensarvi”, ja nyt se on ajamassa meitä turmioon, julistaa Björn Wahlroos

      Tilaajille
    7. 7

      Ravitsemustieteen professori hätkähti lentokentällä kaadettua aamu­konjakkia – Onko aamu­juominen erityisen suomalainen ilmiö?

    8. 8

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    9. 9

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    10. 10

      Hiilihydraattien välttely on usein turhaa, sillä kehon voi totuttaa käyttämään niitä tehokkaammin, sanoo ravitsemus­terapeutti ja antaa kolme vinkkiä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    5. 5

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    6. 6

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    7. 7

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää