Neljä vuotta sitten satojatuhansia ihmisiä pakeni Syyrian ja Irakin sotaa sekä terroristijärjestö Isisiä Eurooppaan Pohjoismaita myöten. Määrät kirvoittivat puheita ”pakolaistulvasta” tai ”pakolaisvyörystä”. Suomeenkin saapui muutaman kuukauden aikana yli 30 000 turvapaikanhakijaa.
HS kysyi asiantuntijoilta, mikä nykytilanteessa on erilaista ja mikä samanlaista vuoden 2015 pakolaiskriisin verrattuna ja miten Suomi on varautunut turvapaikanhakijoiden mahdolliseen kasvuun.
Vuoden 2015 kriisi johtui Anna-Kaisa Hiltusen mukaan osin EU:n omasta valmistautumattomuudesta ja toimintakyvyttömyydestä sekä turvapaikkajärjestelmän puutteista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Turvapaikanhakijoiden määrät Euroopassa olivat kasvaneet jo vuonna 2011 niin sanotun arabikevään jälkeen. Vuonna 2013 tuhansia ihmisiä alkoi pyrkiä Välimeren yli Eurooppaan, mikä näkyi erityisesti Kreikkaan ja Italiaan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrissä.
Kun vuonna 2015 Syyrian sota paheni, ihmisiä alkoi hakeutua Eurooppaan enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Hiltusen mukaan he koostuivat kolmesta ryhmästä.
”Oli syyrialaisia, jotka tulivat suoraan Syyriasta, ja syyrialaisia, jotka olivat jo aiemmin lähteneet ympäröiviin maihin. Kolmannen ryhmän muodostivat sitten muut ihmiset eri puolilta maailmaa: he hakivat suojelua tai parempaa elämää ja huomasivat, että nyt kannattaa lähteä.”
Vaikka satojentuhansien ihmisten arvioidaan joutuvan lähtemään kodeistaan nyt käsillä olevan kriisin vuoksi, mittakaava on kuitenkin vielä toinen kuin vuonna 2015, Hiltunen arvioi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Myös Olli-Poika Parviainen arvioi, ettei Turkin hyökkäys Syyriaan vaikuta Suomeen välittömästi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Käytännössä sieltä pitäisi lähinnä tulla lentäen, mikä ei kovin monelle ole mahdollista.”
Lähialueet ovat yhä kuormittuneita
SPR:n Kalle Löövi arvioi, että tällä hetkellä Jordaniassa on noin miljoona turvapaikanhakijaa.
”Se on selvää, että jos paineet siellä lisääntyvät, ihmiset alkavat hakeutua myös muihin maihin.”
Hänen mukaansa on toinen kysymys, lähtevätkö he ympäröiviin maihin vai suuntaavatko kenties eteenpäin Kreikkaan. Sen pohtiminen on vielä ennenaikaista.
”Tärkeintä olisi nyt pohtia sitä, miten saadaan humanitaarista apua ja ihmisen hätää lievitettyä paikan päällä ja miten saadaan sota loppumaan mahdollisimman pian niin, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä liikkeelle.”
”Välimerellä on keskuksia, jotka ovat aivan täynnä turvapaikanhakijoita. Siellä edelleen käsillä humanitaarisen kriisin ainekset.”
Hiltunen muistuttaa, että vuoden 2015 pakolaistilanne vaikuttaa yhä Euroopassa.
”Välimerellä on niin sanottuja hotspoteja eli EU:n perustamia vastaanottokeskuksia, jotka ovat aivan täynnä turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi Lesboksen saarella on 13 000 ihmistä keskuksessa, joka kattaisi noin 3 000. Siellä on edelleen käsillä humanitaarisen kriisin ainekset.”
Turvapaikanhakijoita on tullut tänä vuonna Kreikan saarille jälleen viime vuosia enemmän. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan tulijoita on ollut yli 38 000, mikä on joitain tuhansia enemmän kuin koko viime vuonna.
Rajatarkastukset ovat tiukentuneet Euroopassa
Kun turvapaikanhakijat pääsivät vielä vuonna 2015 liikkumaan Euroopassa vapaasti, nyt Euroopan ulkorajan yli ei pitäisi päästä ilman kontrollia, huomauttaa rajaturvallisuuteen erikoistunut Teemu Tammikko.
Myös biometrinen tunnistaminen toimii paremmin, ja yhteisten tietokantojen käyttö on systemaattisempaa.
”Vuonna 2015 Eurooppaan pääsi tuhansittain ihmisiä, joita ei rekisteröity minnekään. Myöskään väärennettyjä henkilöllisyyksiä ei osattu aina tunnistaa.”
Osa jäsenmaista otti seuraavana vuonna käyttöön jäsenvaltioiden väliset rajatarkastukset vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella. Itävalta, Saksa, Tanska, Ruotsi, Norja ja Ranska ovat jatkaneet sisärajatarkastuksia yli kolme vuotta, vaikka sääntöjen mukaan tarkastuksia voi tehdä enintään kahden vuoden ajan.
”Eurooppa elää edelleen tältä osin ikään kuin kriisimoodissa”, Anna-Kaisa Hiltunen kuvaa.
Parviainen muistuttaa, että Suomen osalta maareitti Tornioon kulkisi Ruotsin ja Tanskan kohdalta, missä sisärajatarkastukset ovat edelleen käytössä.
”Siinä mielessä hallitsematon siirtymä ei ole enää mahdollinen.”
EU:n rajaviranomaisen toiminta on tehostunut
EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin toimintaa on tehostettu. Aiemmin Frontex oli riippuvaisempi jäsenvaltioiden suostumuksesta ja näiden sille suomista resursseista.
Sittemmin Frontexin suoraa kapasiteettia on kasvatettu. Frontexilla tulisi olla vuoteen 2027 mennessä reserveissään 10 000 henkeä, jolloin se pystyisi tarvittaessa pikaisella aikataululla järjestämään tehostettua rajavalvontaa.
”Suunniteltu kapasiteetti ei ole vielä testattu käytännössä, joten on vaikea arvioida, miten se käytännössä alkaa toimia”, Tammikko kertoo.
Suomen osalta vuoden 2015 jälkeen on kysytty, voisiko turvapaikanhakijoita hakeutua Eurooppaan Venäjän kautta. Tammikko pitää sitä epätodennäköisenä.
”Toki on mahdollista, että yksittäisiä henkilöitä saapuu myös Venäjän kautta, mutta on vaikea nähdä, että Venäjä sallisi vastaavan määrän turvapaikanhakijoita kulkea alueellaan kuin vuonna 2015 Etelä-Euroopan ja Länsi-Balkanin kautta kulki.”
Turkki uhoaa EU:lle
Kreikkaan suuntautuneiden turvapaikanhakijoiden määrä saatiin vuosina 2015–2016 hallintaan käytännössä vasta Turkin avustuksella. Vuonna 2016 tehdyn sopimuksen perusteella Turkki lupasi taloudellista tukea vastaan huolehtia Syyriasta tulleista pakolaisista.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanhttps://www.hs.fi/haku/?query=recep+tayyip+erdogan uhkasi lähettää Syyrian pakolaisia Eurooppaan, jos EU määrittelee äskettäisen hyökkäyksen miehitykseksi. Turkissa on noin neljä miljoonaa siirtolaista ja pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia.
Teemu Tammikko katsoo, että Turkin toiminta on ollut monitulkintaista jo aiemmin. Esimerkiksi rajayhteistyö ei ole ollut täysin mutkatonta tähänkään asti.
”Turkki oli vierastaistelijoille tärkeä reitti Syyriaan, eikä Turkki alkuun puuttunut liikehdintään. Sittemmin yhteistyö on parantunut. Esimerkiksi Isisin vapaaehtoisten on ollut vaikea päästä Turkin kautta takaisin Eurooppaan.”
Toisaalta Turkin näkemys siitä, mitä terrorismi on ja keitä terroristit ovat, eroaa Tammikon mukaan hieman Euroopan käsityksistä. Tämä on tehnyt yhteistyöstä alisteista Turkin muille poliittisille päämäärille.
EU-maiden turvapaikkakäytänteet ovat tiukentuneet
EU:n turvapaikkapolitiikassa on teoriassa edelleen samat säännöt ja käytännöt kuin vuonna 2015. Käytännössä moni EU-maa on kuitenkin tiukentanut tulkintojaan vainon käsitteestä ja siitä, kuinka paljon näyttöä vainosta vaaditaan.
Myös Suomi on kiristänyt turvapaikkaperusteita ja lyhentänyt valitusaikoja. Yhdenvertaisuusvaltuutetun raportin mukaan turvapaikanhakijan näyttötaakka on kasvanut merkittävästi.
Dublin-säännön mukaan turvapaikanhakijan perusteet on käsiteltävä siinä EU-maassa, jossa hän hakee turvapaikkaa ensimmäistä kertaa. Erityisesti Italia ja Kreikka ovat vedonneet muihin EU-maihin sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla turvapaikanhakijoita jaettaisiin Euroopan eri maihin ilman turvapaikkatarpeen arviointia.
Parhaillaan EU:ssa käydään keskustelua niin sanotusta vastuunjakomekanismista. Kyse on siitä, että Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerit sopivat syyskuun lopussa väliaikaisesta ratkaisusta, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita jaettaisiin EU-maihin.
”Se ei toistaiseksi näytä hirveän lupaavalta, ja siinä on paljon kipupisteitä”, Hiltunen arvioi.
Hänen mukaansa EU:ssa on myös opittu vuoden 2015 tapahtumista.
”EU:ssa on nyt tiukan paikan tullen kokemusta siitä, että kuormitusta voidaan jakaa, jos ensimmäiset maat eivät pysty selviämään tilanteesta.”
EU:n turvapaikkapolitiikan kehittäminen on Olli-Poika Parviaisen mukaan yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden kärkitavoitteista.
”Suomi on EU-puheenjohtajamaana aktiivisesti fasilitoinut erilaisia ratkaisuja. Mitään nopeaa yksiselitteistä ratkaisua ei kuitenkaan ole näkyvissä, vaan asiassa edetään askel kerrallaan.”
Vuoden 2015 jälkeen Suomi myös otti sisäisillä siirroilla turvapaikanhakijoita muista maista. Jos turvapaikanhakijoiden määrät Euroopassa kasvaisivat hallitsemattomasti, vastaavaa olisi hänen mukaansa mahdollista harkita.
Mielikuvat Euroopasta ovat muuttuneet
Mielikuvilla oli vuonna 2015 iso vaikutus turvapaikanhakijoihin, jotka EU:n ulkorajan läpäistyään miettivät, mistä jäsenmaasta oleskelulupaa kannattaisi hakea.
Vuoden 2015 jälkeen puheet turvapaikanhakijoista koventuivat. On kuitenkin vaikea sanoa, paljonko kovat puheet vaikuttavat mielikuviin Euroopasta turvapaikanhakijoiden keskuudessa, Hiltunen toteaa.
”Se oli vilpitöntä auttamishalua, eikä se ole hävinnyt minnekään.”
Suomessa ulkoministeriö suuntaa Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan muuttoliikeviestintää, jolla jaetaan faktoihin perustuvaa tietoa siitä, miten turvapaikkajärjestelmä toimii.
Hiltunen muistuttaa, että ihmisillä on kuitenkin täysi oikeus hakeutua turvaan ja hakea turvapaikkaa.
”Usein keskustelu perustuu oletukseen siitä, että ihmiset eivät hakeutuisi, jos heille osoitettaisiin, ettei kannata. Ihmisille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua, kyse voi kuitenkin olla koko elämästä.”
Tammikko arvioi, että myös poliitikot asettelevat jatkossa sanansa varovaisemmin.
”Tämän hetken Euroopan keskeisistä voimahahmoista en oikein näe, että kukaan näyttäisi vastaavalla tavalla nyt turvapaikanhakijoille vihreää valoa. Pikemminkin poliittinen linja on aika kova.”
Löövi kuitenkin muistuttaa, että myös kymmenettuhannet ihmiset tarjosivat apua vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.
”Se oli vilpitöntä auttamishalua, eikä se ole hävinnyt minnekään.”
Miten Suomi on varautunut mahdolliseen turvapaikanhakijamäärien lisääntymiseen?
Syynä on se, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton määräraha on muutettu niin sanotusta arviomäärärahasta siirtomäärärahaksi. Arviomääräraha voidaan ylittää tietyillä laissa määritellyillä perusteilla, kuten ennakoimattomalla ja välttämättömällä tarpeella, mutta siirtomäärärahaa ei.
Tämä tarkoittaa Vuorion mukaan sitä, että jos Suomeen tulisi yllättäen suuri joukko turvapaikanhakijoita, eduskunnalta pitäisi pyytää ja saada välittömästi lisärahoitusta tulijoiden majoittamiseen.
Olli-Poika Parviainen sanoo, että rahoitusasia on tekninen kysymys. ”Olemme selvittäneet asiaa, ja hallituksella on mahdollisuus toimia myös nopeasti, mikäli asiassa tarvitaan nopeita päätöksiä.”
Parviaisen mukaan Suomi on kaiken kaikkiaan monin tavoin varautuneempi mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Niihin kuuluvat myös valmiussuunnitelmat erilaisiin skenaarioihin.
Kalle Löövi kertoo, että SPR pystyy tarvittaessa käynnistämään vastaanottotoimintaa nopeastikin.
”Vuonna 2015 oli olemassa suunnitelmia, mutta nyt meillä on myös kokemusta ja tietoa siitä, missä järjestyksessä asiat kannattaa organisoida.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
Kiitos, kun osallistut keskusteluun. Kommenttisi on nyt moderoitavana.
Kommentteja julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Kommentteja tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24.
Osallistu keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
Kommentit