Kotimaa

Moni asia Euroopassa on muuttunut vuoden 2015 jälkeen, ja siksi syyrialaiset eivät ehkä suuntaa joukoittain sodan jaloista Suomeen

HS kysyi asiantuntijoilta, mikä nykytilanteessa on erilaista ja mikä samanlaista vuoden 2015 pakolaiskriisin verrattuna.

Turkin sotatoimet Syyriassa ovat lisänneet huolta myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta Euroopassa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) arvioi maanantaina, että pakolaismäärä alueella voi kasvaa sadoillatuhansilla.

Suomen maahanmuuttoviranomaiset arvioivat HS:n haastattelussa, että tapahtumat eivät ainakaan välittömästi näy Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrässä.

Neljä vuotta sitten satojatuhansia ihmisiä pakeni Syyrian ja Irakin sotaa sekä terroristijärjestö Isisiä Eurooppaan Pohjoismaita myöten. Määrät kirvoittivat puheita ”pakolaistulvasta” tai ”pakolaisvyörystä”. Suomeenkin saapui muutaman kuukauden aikana yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Lue lisää: Missä ne 32 000 ovat nyt?

HS kysyi asiantuntijoilta, mikä nykytilanteessa on erilaista ja mikä samanlaista vuoden 2015 pakolaiskriisin verrattuna ja miten Suomi on varautunut turvapaikanhakijoiden mahdolliseen kasvuun.

Kysymyksiin vastasivat valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen sisäministeriöstä, vanhempi tutkija Teemu Tammikko Ulkopoliittisesta instituutista, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi Suomen Punaisesta Rististä (SPR) sekä Euroopan unionin turvapaikkapolitiikasta ja vuosien 2015–2016 tapahtumista kirjan tehnyt toimittaja Anna-Kaisa Hiltunen, joka työskentelee tätä nykyä ulkoministeriössä vierailevana asiantuntijana.

Lähtötilanne on erilainen kuin vuonna 2015

Vuoden 2015 kriisi johtui Anna-Kaisa Hiltusen mukaan osin EU:n omasta valmistautumattomuudesta ja toimintakyvyttömyydestä sekä turvapaikkajärjestelmän puutteista.

Turvapaikanhakijoiden määrät Euroopassa olivat kasvaneet jo vuonna 2011 niin sanotun arabikevään jälkeen. Vuonna 2013 tuhansia ihmisiä alkoi pyrkiä Välimeren yli Eurooppaan, mikä näkyi erityisesti Kreikkaan ja Italiaan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrissä.

Kun vuonna 2015 Syyrian sota paheni, ihmisiä alkoi hakeutua Eurooppaan enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Hiltusen mukaan he koostuivat kolmesta ryhmästä.

”Oli syyrialaisia, jotka tulivat suoraan Syyriasta, ja syyrialaisia, jotka olivat jo aiemmin lähteneet ympäröiviin maihin. Kolmannen ryhmän muodostivat sitten muut ihmiset eri puolilta maailmaa: he hakivat suojelua tai parempaa elämää ja huomasivat, että nyt kannattaa lähteä.”


Vaikka satojentuhansien ihmisten arvioidaan joutuvan lähtemään kodeistaan nyt käsillä olevan kriisin vuoksi, mittakaava on kuitenkin vielä toinen kuin vuonna 2015, Hiltunen arvioi.

Myös Olli-Poika Parviainen arvioi, ettei Turkin hyökkäys Syyriaan vaikuta Suomeen välittömästi.

”Käytännössä sieltä pitäisi lähinnä tulla lentäen, mikä ei kovin monelle ole mahdollista.”

Lähialueet ovat yhä kuormittuneita

SPR:n Kalle Löövi arvioi, että tällä hetkellä Jordaniassa on noin miljoona turvapaikanhakijaa.

”Se on selvää, että jos paineet siellä lisääntyvät, ihmiset alkavat hakeutua myös muihin maihin.”

Hänen mukaansa on toinen kysymys, lähtevätkö he ympäröiviin maihin vai suuntaavatko kenties eteenpäin Kreikkaan. Sen pohtiminen on vielä ennenaikaista.

”Tärkeintä olisi nyt pohtia sitä, miten saadaan humanitaarista apua ja ihmisen hätää lievitettyä paikan päällä ja miten saadaan sota loppumaan mahdollisimman pian niin, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä liikkeelle.”

 

”Välimerellä on keskuksia, jotka ovat aivan täynnä turvapaikanhakijoita. Siellä edelleen käsillä humanitaarisen kriisin ainekset.”

Hiltunen muistuttaa, että vuoden 2015 pakolaistilanne vaikuttaa yhä Euroopassa.

”Välimerellä on niin sanottuja hotspoteja eli EU:n perustamia vastaanottokeskuksia, jotka ovat aivan täynnä turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi Lesboksen saarella on 13 000 ihmistä keskuksessa, joka kattaisi noin 3 000. Siellä on edelleen käsillä humanitaarisen kriisin ainekset.”

Turvapaikanhakijoita on tullut tänä vuonna Kreikan saarille jälleen viime vuosia enemmän. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan tulijoita on ollut yli 38 000, mikä on joitain tuhansia enemmän kuin koko viime vuonna.

Rajatarkastukset ovat tiukentuneet Euroopassa

Kun turvapaikanhakijat pääsivät vielä vuonna 2015 liikkumaan Euroopassa vapaasti, nyt Euroopan ulkorajan yli ei pitäisi päästä ilman kontrollia, huomauttaa rajaturvallisuuteen erikoistunut Teemu Tammikko.

Myös biometrinen tunnistaminen toimii paremmin, ja yhteisten tietokantojen käyttö on systemaattisempaa.

”Vuonna 2015 Eurooppaan pääsi tuhansittain ihmisiä, joita ei rekisteröity minnekään. Myöskään väärennettyjä henkilöllisyyksiä ei osattu aina tunnistaa.”


Osa jäsenmaista otti seuraavana vuonna käyttöön jäsenvaltioiden väliset rajatarkastukset vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella. Itävalta, Saksa, Tanska, Ruotsi, Norja ja Ranska ovat jatkaneet sisärajatarkastuksia yli kolme vuotta, vaikka sääntöjen mukaan tarkastuksia voi tehdä enintään kahden vuoden ajan.

”Eurooppa elää edelleen tältä osin ikään kuin kriisimoodissa”, Anna-Kaisa Hiltunen kuvaa.

Parviainen muistuttaa, että Suomen osalta maareitti Tornioon kulkisi Ruotsin ja Tanskan kohdalta, missä sisärajatarkastukset ovat edelleen käytössä.

”Siinä mielessä hallitsematon siirtymä ei ole enää mahdollinen.”

EU:n rajaviranomaisen toiminta on tehostunut

EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin toimintaa on tehostettu. Aiemmin Frontex oli riippuvaisempi jäsenvaltioiden suostumuksesta ja näiden sille suomista resursseista.

Sittemmin Frontexin suoraa kapasiteettia on kasvatettu. Frontexilla tulisi olla vuoteen 2027 mennessä reserveissään 10 000 henkeä, jolloin se pystyisi tarvittaessa pikaisella aikataululla järjestämään tehostettua rajavalvontaa.

”Suunniteltu kapasiteetti ei ole vielä testattu käytännössä, joten on vaikea arvioida, miten se käytännössä alkaa toimia”, Tammikko kertoo.


Suomen osalta vuoden 2015 jälkeen on kysytty, voisiko turvapaikanhakijoita hakeutua Eurooppaan Venäjän kautta. Tammikko pitää sitä epätodennäköisenä.

”Toki on mahdollista, että yksittäisiä henkilöitä saapuu myös Venäjän kautta, mutta on vaikea nähdä, että Venäjä sallisi vastaavan määrän turvapaikanhakijoita kulkea alueellaan kuin vuonna 2015 Etelä-Euroopan ja Länsi-Balkanin kautta kulki.”

Turkki uhoaa EU:lle

Kreikkaan suuntautuneiden turvapaikanhakijoiden määrä saatiin vuosina 2015–2016 hallintaan käytännössä vasta Turkin avustuksella. Vuonna 2016 tehdyn sopimuksen perusteella Turkki lupasi taloudellista tukea vastaan huolehtia Syyriasta tulleista pakolaisista.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi lähettää Syyrian pakolaisia Eurooppaan, jos EU määrittelee äskettäisen hyökkäyksen miehitykseksi. Turkissa on noin neljä miljoonaa siirtolaista ja pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia.

Teemu Tammikko katsoo, että Turkin toiminta on ollut monitulkintaista jo aiemmin. Esimerkiksi rajayhteistyö ei ole ollut täysin mutkatonta tähänkään asti.

”Turkki oli vierastaistelijoille tärkeä reitti Syyriaan, eikä Turkki alkuun puuttunut liikehdintään. Sittemmin yhteistyö on parantunut. Esimerkiksi Isisin vapaaehtoisten on ollut vaikea päästä Turkin kautta takaisin Eurooppaan.”

Toisaalta Turkin näkemys siitä, mitä terrorismi on ja keitä terroristit ovat, eroaa Tammikon mukaan hieman Euroopan käsityksistä. Tämä on tehnyt yhteistyöstä alisteista Turkin muille poliittisille päämäärille.

EU-maiden turvapaikkakäytänteet ovat tiukentuneet

EU:n turvapaikkapolitiikassa on teoriassa edelleen samat säännöt ja käytännöt kuin vuonna 2015. Käytännössä moni EU-maa on kuitenkin tiukentanut tulkintojaan vainon käsitteestä ja siitä, kuinka paljon näyttöä vainosta vaaditaan.

Myös Suomi on kiristänyt turvapaikkaperusteita ja lyhentänyt valitusaikoja. Yhdenvertaisuusvaltuutetun raportin mukaan turvapaikanhakijan näyttötaakka on kasvanut merkittävästi.


Dublin-säännön mukaan turvapaikanhakijan perusteet on käsiteltävä siinä EU-maassa, jossa hän hakee turvapaikkaa ensimmäistä kertaa. Erityisesti Italia ja Kreikka ovat vedonneet muihin EU-maihin sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla turvapaikanhakijoita jaettaisiin Euroopan eri maihin ilman turvapaikkatarpeen arviointia.

Parhaillaan EU:ssa käydään keskustelua niin sanotusta vastuunjakomekanismista. Kyse on siitä, että Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerit sopivat syyskuun lopussa väliaikaisesta ratkaisusta, jolla Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita jaettaisiin EU-maihin.

”Se ei toistaiseksi näytä hirveän lupaavalta, ja siinä on paljon kipupisteitä”, Hiltunen arvioi.

Hänen mukaansa EU:ssa on myös opittu vuoden 2015 tapahtumista.

”EU:ssa on nyt tiukan paikan tullen kokemusta siitä, että kuormitusta voidaan jakaa, jos ensimmäiset maat eivät pysty selviämään tilanteesta.”

EU:n turvapaikkapolitiikan kehittäminen on Olli-Poika Parviaisen mukaan yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden kärkitavoitteista.

”Suomi on EU-puheenjohtajamaana aktiivisesti fasilitoinut erilaisia ratkaisuja. Mitään nopeaa yksiselitteistä ratkaisua ei kuitenkaan ole näkyvissä, vaan asiassa edetään askel kerrallaan.”

Vuoden 2015 jälkeen Suomi myös otti sisäisillä siirroilla turvapaikanhakijoita muista maista. Jos turvapaikanhakijoiden määrät Euroopassa kasvaisivat hallitsemattomasti, vastaavaa olisi hänen mukaansa mahdollista harkita.

Mielikuvat Euroopasta ovat muuttuneet

Mielikuvilla oli vuonna 2015 iso vaikutus turvapaikanhakijoihin, jotka EU:n ulkorajan läpäistyään miettivät, mistä jäsenmaasta oleskelulupaa kannattaisi hakea.

Valtaosa matkusti Saksaan, joka oli liittokanslerinsa Angela Merkelin johdolla ilmoittanut avaavansa ovensa turvapaikanhakijoille.

Vuoden 2015 jälkeen puheet turvapaikanhakijoista koventuivat. On kuitenkin vaikea sanoa, paljonko kovat puheet vaikuttavat mielikuviin Euroopasta turvapaikanhakijoiden keskuudessa, Hiltunen toteaa.

 

”Se oli vilpitöntä auttamishalua, eikä se ole hävinnyt minnekään.”

Suomessa ulkoministeriö suuntaa Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan muuttoliikeviestintää, jolla jaetaan faktoihin perustuvaa tietoa siitä, miten turvapaikkajärjestelmä toimii.

Hiltunen muistuttaa, että ihmisillä on kuitenkin täysi oikeus hakeutua turvaan ja hakea turvapaikkaa.

”Usein keskustelu perustuu oletukseen siitä, että ihmiset eivät hakeutuisi, jos heille osoitettaisiin, ettei kannata. Ihmisille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua, kyse voi kuitenkin olla koko elämästä.”

Tammikko arvioi, että myös poliitikot asettelevat jatkossa sanansa varovaisemmin.

”Tämän hetken Euroopan keskeisistä voimahahmoista en oikein näe, että kukaan näyttäisi vastaavalla tavalla nyt turvapaikanhakijoille vihreää valoa. Pikemminkin poliittinen linja on aika kova.”

Löövi kuitenkin muistuttaa, että myös kymmenettuhannet ihmiset tarjosivat apua vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.

”Se oli vilpitöntä auttamishalua, eikä se ole hävinnyt minnekään.”

Miten Suomi on varautunut mahdolliseen turvapaikanhakijamäärien lisääntymiseen?

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio arvioi HS:lle, että virastolla olisi nyt huonommat valmiudet selviytyä yllättävistä turvapaikanhakijamääristä kuin vuonna 2015.

Syynä on se, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton määräraha on muutettu niin sanotusta arviomäärärahasta siirtomäärärahaksi. Arviomääräraha voidaan ylittää tietyillä laissa määritellyillä perusteilla, kuten ennakoimattomalla ja välttämättömällä tarpeella, mutta siirtomäärärahaa ei.

Tämä tarkoittaa Vuorion mukaan sitä, että jos Suomeen tulisi yllättäen suuri joukko turvapaikanhakijoita, eduskunnalta pitäisi pyytää ja saada välittömästi lisärahoitusta tulijoiden majoittamiseen.


Olli-Poika Parviainen sanoo, että rahoitusasia on tekninen kysymys. ”Olemme selvittäneet asiaa, ja hallituksella on mahdollisuus toimia myös nopeasti, mikäli asiassa tarvitaan nopeita päätöksiä.”

Parviaisen mukaan Suomi on kaiken kaikkiaan monin tavoin varautuneempi mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Niihin kuuluvat myös valmiussuunnitelmat erilaisiin skenaarioihin.

Kalle Löövi kertoo, että SPR pystyy tarvittaessa käynnistämään vastaanottotoimintaa nopeastikin.

”Vuonna 2015 oli olemassa suunnitelmia, mutta nyt meillä on myös kokemusta ja tietoa siitä, missä järjestyksessä asiat kannattaa organisoida.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    2. 2

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    3. 3

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunmäessä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    4. 4

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    5. 5

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    6. 6

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    7. 7

      Koillis-Syyrian ”ulkoministeri”: Al-Holin leirillä lapsista tulee uusi suku­polvi Isisin terroristeja

    8. 8

      Jengijohtaja Lauri ”Late” Johansson murhasi kolme miestä, ja tänään hän vapautuu vankilasta – Kuukausiliitteen vuonna 2012 julkaistu henkilökuva kertoo tappajasta, joka pyysi Jumalalta anteeksi

      Tilaajille
    9. 9

      Lähes 100 000 lapsen mittaustulokset kertovat: Suomen kovakuntoisimmat koululaiset asuvat Uudellamaalla

    10. 10

      Kasvijuomat eivät ole tasavertaisia terveellisyyden suhteen – Asiantuntijat kertovat, mistä saa eniten proteiinia ja mikä on paras sydämen kannalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    3. 3

      Vanhan koulun ostanut perhe yllättyi muutettuaan haavetaloonsa: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa ja remonteille ei näy loppua

    4. 4

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    5. 5

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    6. 6

      Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä”

    7. 7

      Jussi Halla-aho ja Mikko Kärnä kiistelivät somessa al-Holin suomalaisten palauttamisesta, ja lopulta päätyivät karkeaan alatyyliin

    8. 8

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    9. 9

      Kaupungin työntekijät löysivät nipun avaamattomia posteja kävelytien varrelle sijoitetusta roskakorista Vantaalla

    10. 10

      Oulussa ihmetellään pääkaupunkiseudun ”talvipyöräilyä” – ”Lycraan tai Gore-Texiin pukeutuminen on meillä marginaali-ilmiö”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    5. 5

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    6. 6

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää