Kotimaa

Kuohunta naudanlihan ympärillä sai Jari Eerolan pienentämään tilansa hiilijalanjälkeä merkittävästi: ”Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta”

Naudanlihan tuottaminen aiheuttaa valtavan osan maailman päästöistä. Atrian mukaan lihaa voisi tuottaa ilmaston kannalta kestävästi.

Karhea kieli on viedä saappaani mennessään, kun yli 300-kiloinen nauta pääsee puikkaamaan päänsä aidanraosta. Väistän, mutta utelias vieruskaveri nappaa jo kiinni suoja-asusta.

Näistä eläimistä tehdään pian Atrian pihvejä ja leikkeleitä. Tulimme katsomaan niitä Tuulokseen Setälä-Eerolan tilalle, sillä Atrian laskujen mukaan niiden hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin nautojen keskimäärin.

”Näiden nautojen hiilijalanjälki on 13,4 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia teuraskiloa kohti”, esittelee Atrian asiantuntija Sinikka Hassinen. Luku kuvaa sitä, kuinka paljon hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja aiheutuu yhden nautakilon tuottamisesta.

”Se on vain yksi kolmasosa kansainvälisestä keskiarvosta ja 20–25 prosenttia pienempi kuin Suomessa viime vuosina valmistuneissa tutkimushankkeissa.”

Ei ole ihme, että lihatalo haluaa esitellä parannuksia: keskustelu ruoan ilmastovaikutuksista käy kiivaana, ja nauta on noussut sen suurimmaksi syntipukiksi. Liharuoka ylipäätään tuottaa paljon päästöjä kasvissyöntiin verrattuna, ja naudan hiilijalanjälki on vielä moninkertainen verrattuna possuun tai kanaan.


Lue lisää ruoan ilmastovaikutuksista HS:n erikoisartikkelista: Ruuan todellinen hinta

Ilmastohuoli näkyy jo suomalaisten ostoskoreissa: Pellervon taloustutkimus ennustaa, että pitkään kasvanut lihan kulutus kääntyy tänä vuonna laskuun. Tiistaina Helsingin yliopiston ravintolat ilmoittivat lopettavansa naudanlihan tarjoilun hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Setälä-Eerolan tilan yrittäjä Jari Eerola kertoo osanneensa odottaa kuluttajien reaktiota.

“Se ei ole mitenkään yllättänyt tämän kaiken keskustelun jälkeen”, hän sanoo.

Viimeistään ilmastopaneeli IPCC:n vuosi sitten ilmestynyt kuuluisa raportti räjäytti kiinnostuksen maatalouden päästöihin, hän muistelee. Silloin heräsi myös osa tuottajista.

“Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta. Minulle on tultu suoraan sanomaan, että onko tämä nyt kestävää.”

Olisi siis ryhdyttävä toimiin.

Atrian argumentti ilmastokeskusteluun on, että lihasta ei tarvitse luopua, sillä sen tuotannosta voidaan tehdä Suomessa kestävämpää.

Tätä havainnollistaakseen lihatalo palkkasi konsulttiyhtiö Envitecpoliksen laskemaan yhden tuottajatilansa naudanlihan päästöt. Setälä-Eerolan tila valittiin koekaniiniksi hiililaskuriin, sillä siellä on tehty paljon toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Nyt laskettu hiilijalanjälki ei siis edusta erityisen hyvin keskimääräistä suomalaista nautatilaa tai edes Atrian tuotantoa.

Tarkoitus on enemmänkin havainnollistaa esimerkkitapauksen turvin, miten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää.

”Keskimääräinen hiilijalanjälki tuottajatiloillamme olisi korkeampi”, Hassinen myöntää.

Envitecpolis käytti laskelmaan netistä löytyvää Cool Farm Toolia, jota käyttävät suuryritykset McDonald’sista Danoneen ja Kellogg’siin. Laskuri huomioi kaiken eläimistä ja viljelystä ruokintaan, lantaan ja sähkön ja polttoaineen kulutukseen.

Hiilijalanjälki laskettiin vuodelta 2015 ja vuodelta 2018, jotta uudistusten teho näkyisi luvuissa. Lisäksi Envitecpolis arvioi raportissaan, miten paljon hiilijalanjälkeä voisi edelleen pienentää eri keinoin.

Vuonna 2015 Setälä-Eerolan tilan nautojen hiilijalanjälki oli 15,5 ja vuonna 2018 puolestaan 13,4 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Päästöt siis vähenivät kolmessa vuodessa noin 14 prosenttia.


Pääosa päästöistä liittyy suoraan nautojen ruoansulatuksesta vapautuvaan metaaniin, johon ei juuri voi vaikuttaa, mutta maitokarjatiloilta saatavien vasikoiden käyttö ja nurmirehu parantavat Setälä-Eerolan tilan tulosta suhteessa kansainväliseen keskiarvoon. Molemmat ovat tyypillisiä toimintatapoja Suomessa.

Kolmessa vuodessa aikaansaatuun päästövähennykseen vaikuttivat erityisesti säästöt polttoaineessa ja sähkössä. Naudoille ruokaa tuottavat pellot siirrettiin lähelle navettaa, rehukärryä ei enää kuljeteta traktorilla ja navettojen ilmanvaihto vaihdettiin koneellisesta painovoimaiseen.

Eerolan kokemus on, että hiilijalanjäljen pienentäminen on pelkästään parantanut tilan taloudellista tulosta.

”Tilan muutoksissa ei ollut ensimmäisenä mielessä ilmasto vaan eläinten hyvinvointi ja talous”, hän kertoo.

”Säästämme polttoaineessa tuhansia euroja.”

Vuonna 2018 tilan pelloilla siirryttiin kynnöstä kevytmuokkaukseen, mikä sitoo lisää hiiltä peltoihin noin 20 vuoden ajan. Lisäksi toiveissa on lähitilojen kanssa yhteinen biokaasulaitos. Näillä keinoilla päästöjä saataisiin alas vielä kolmisen kiloa, Envitecpolis arvioi.

Kansainvälisesti Atria vertaa lukua YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n kaikelle maailmassa tuotetulle naudanlihalle arvioimaan päästökeskiarvoon, joka on 46,2 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia. Siitä Setälä-Eerolan hiilijalanjälki on vain kolmanneksen.

Kansainvälistä keskiarvoa kuitenkin paisuttavat sellaiset suuret tekijät kuin sademetsien raivaaminen laidunmaaksi ja pelkän lihakarjan kasvattaminen maitokarjatiloilta saatavien vasikoiden sijaan. Lisäksi maailmalla naudoille syötetään yleisesti soijaa, mitä Suomessa ei tehdä lainkaan. Lihan kuljettelu maasta toiseen sen sijaan vaikuttaa ulkomaisen lihan päästöpottiin verrattain vähän.

Euroopan nautatilojen ja maitokarjaa käyttävien tilojen päästöjen keskiarvot ovat FAO:n mukaan molemmat selvästi alle 20 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia, siis paljon lähempänä Setälä-Eerolan tilan tuloksia.


Atrialla on tietenkin laskelmissaan lähes kirjaimellisesti oma lehmä ojassa – ruoantuotannon päästökuningas, naudanliha, olisi saatava kuulostamaan kestävältä valinnalta. Tiedotteessaan yritys julistaa tavoitteekseen hiilineutraalin lihatuotannon.

Miltä puheet kuulostavat tutkijan korvaan?

Helsingin yliopiston maataloustieteen professorin Juha Heleniuksen mielestä hiilineutraalius on vähintäänkin ”kova tavoite”.

”Jostakin olisi kompensoitava nautojen tuottama metaani”, hän toteaa.

Lähelle voidaan päästä esimerkiksi tekemällä lannasta biokaasua, Helenius arvelee. Sillä voisi olla suurikin vaikutus, mutta vain, jos biokaasu korvaisi suoraan fossiilisia polttoaineita. Jos biokaasu kilpailee uusiutuvan energian kanssa, se ei ole järkevin vaihtoehto.

”Biokaasu on kuitenkin parempi kuin fossiilinen, eli tällä hetkellä voidaan puhua päästösäästöstä.”

Neutraali ketju tai ei, Atrian projekti saa Heleniukselta hyväksynnän. Hänestä Suomella on hyvä mahdollisuus olla kestävään tuotantoon erikoistunut kolkka, ja siinä auttaa, kun yritykset näyttävät, mitä kaikkea maatilan järjestelmässä voidaan kehittää.

”Lähtökohtaisesti tämä on helkkarin hieno homma, mitä Atria tekee”, hän sanoo.

Ruoantuotanto on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, jossa eri osaset vaikuttavat toisiinsa ja vetävät eri suuntiin. Ravintosuositusten mukaan suomalaisten tulisi vähentää eläintuotteiden käyttöä, Helenius muistuttaa. Samaan aikaan pitäisi kehittää niiden tuotteiden tuotantoa, joita kuitenkin kulutamme. Kysymys on siitä, mikä on mielestämme hyväksyttävä elämisen jälki.

”Ruokaa pitää kuitenkin tuottaa. Muutenhan ilmastollisesti paras olisi, jos jokainen laittaisi kuulan kalloonsa”, Helenius kärjistää.

”Ihmisenkin pitää mahtua ekosysteemiin.”

Setälä-Eerolan esimerkkitilalla hiilitalkoot ovat vauhdissa, mutta jotta Suomen voisi sanoa olevan edelläkävijä, hiilijalanjäljen pitäisi kutistua koko alalla.

Eerolan mielestä se olisi oikeastaan viljelijöiden ja karjankasvattajien itsensä etu, sillä maailma muuttuu nopeasti ja nykyisillä toimintatavoilla maatalousyrittäjät uupuvat.

”Meillä tehdyt asiat ovat täysin toteuttamiskelpoisia kaikilla tiloilla”, hän sanoo.

”Maatalouden nykytilanne on sellainen, ettei se johda mihinkään. Ei voida tuudittautua siihen, miten on tähän asti tehty.”


Eerolan puoliso Elisa Uusi-Heikkilä vertaa tilannetta autoteollisuuteen, jossa yritykset joutuvat nyt miettimään, miten tulevaisuudessa liikutaan.

“Se maito, mitä nyt tehdään, ei välttämättä mene kaupaksi aina.”

“Kehitetään niin, että voidaan hyvällä omallatunnolla syödä naudanlihaa kohtuullinen määrä tulevaisuudessakin”, Eerola lisää.

Eerolan mielestä muutos on kiinni lähinnä ennakkoluuloista.

“Se on niin, että maanviljelijät ovat konservatiivisia ja harkitsevaisia. Tulevaisuuden suuri haaste on, miten heidät saadaan ymmärtämään uudet mahdollisuudet.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    3. 3

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Juuri päättynyt Amazonin tieteissarja kertoo kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    4. 4

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Markku Laurila teki tarkat laskelmat ja vaihtoi diesel-Volvon uuteen ladattavaan hybridiin – nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    7. 7

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    8. 8

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    9. 9

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    10. 10

      Kulissien takana Finanssi­valvonnan ja eläke­yhtiöiden välit ovat kireämmät kuin vuosi­kymmeniin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    4. 4

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Alfa-tv nousi otsikoihin kun se hermostui ohjelmansa trans-vieraasta – katsoimme kanavaa viikon putkeen, ja tältä se näytti

    7. 7

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    8. 8

      Mitä jos jättää auton huoltamatta, tankkaa väärää polttoainetta tai ajaa kytkin pohjassa? Autoiluun liittyy kysymyksiä, joita et ehkä kehtaa kysyä – kokosimme vastauksia

    9. 9

      Postin lakko ja tukilakot jatkuvat – työntekijäpuoli hylkäsi sovintoesityksen pakettilajittelijoiden siirron takia

    10. 10

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää