Kotimaa

Kalatutkijan mukaan lohen ylikalastus voi vaarantaa Tornionjoen lohikannan, jonka varassa on koko Itämeren ammatti­kalastus

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätti kalastuskiintiöistä alkuviikolla. Kalastusbiologian professori pitää tutkijoiden suositusten ylittämistä suurena riskinä.

Itämeren lohen kalastuskiintiö ensi vuodelle on kalatutkijan mukaan niin suuri, että ylikalastus on iso riski Itämeren pienimmille lohikannoille.

Kalastuspaine voi heijastua myös Tornionjoen lohikantaan. Sen kääntyminen laskuun vaarantaisi koko lohenkalastuksen, sillä Tornionjoki tuottaa lähes puolet koko Itämeren lohista.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätti alkuviikolla Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2020. Lohen pyyntikiintiötä laskettiin hieman, mutta sallittu saalismäärä on edelleen huomattavasti suurempi kuin tieteellisen suosituksen mukaan olisi kestävää kalastaa.

Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella saa ensi vuonna kalastaa 86 575 lohta, kun kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES suositteli vain 59 800 lohen kiintiötä.

Tämä merkitsee sitä, että tutkijoiden mukaan liian moni lohi joutuu saaliiksi, ennen kuin ne ehtivät Tornionjokeen tai muihin luonnonlohen jokiin kutemaan.

Helsingin yliopiston kalastusbiologian professori Sakari Kuikka pitää ylikalastuksen sallimista huonona asiana.

”Tutkijoiden tekemä kanta-arvio on laskennalliselta laadultaan maailman huippua. Se pitäisi ottaa huomioon. Kun kiintiösuosituksista mennään noin kauas, kyse on puhtaasta politiikasta, mikä vaarantaa erityisesti pienet kannat”, Kuikka sanoo.

Kuikka muistuttaa, että voimakas kalastus pienentää saaliita tulevaisuudessa. Ilman kaloja ei ole kalastustakaan.

Pelkona on, että koko Itämeren kalastukselle tärkeä Tornionjoen lohikanta lähtee laskuun juuri, kun se on saatu nousemaan.

”Tänä vuonna Tornionjokeen nousevien lohien määrä oli kohtalaisen hyvä. Nyt kalastuskiintiö on niin suuri, että on ilmiselvää, että riskejä kasvatetaan paljon. Todennäköisyys sille, että Tornionjoen lohikanta kääntyy laskuun, on iso – minun mielestäni liian iso”, Kuikka sanoo.

Tornionjoki on Itämeren tärkein lohijoki. Se tuottaa lähes puolet koko Itämeren lohista.

”Tornionjoki yksinään tuottaa jälkeläismäärän, jonka varassa on koko Itämeren ammattikalastus. Jos Tornionjokea ei olisi, lohien määrä putoaisi puoleen. Sen jälkeen ei olisi kalastustakaan, sillä vuorokausisaaliit olisivat liian pieniä”, Kuikka muistuttaa.

”Tornionjoki on tuottoisa ja hyvässä kunnossa. Sen kohtalon kanssa ei kannattaisi leikkiä.”

Kalastuskiintiöt Itämerellä ovat jokavuotinen kompromissi EU:ssa, sillä maat eivät ole olleet valmiita koviin rajoituksiin.

Kalastusteollisuuden näkemykset painavat usein vahvasti, kun kiintiöistä neuvotellaan.

Suomikin kuului vuosia jarruttajien joukkoon ja ajoi lohen ylisuuria kiintiöitä. Sittemmin kalastuspolitiikan suunta muuttui ja lohenpyyntiä rajoitettiin 1990-luvulta alkaen.

Vuonna 2016 lohen kalastuskiintiöissä noudatettiin tieteellisen neuvonannon mukaista kalastuksen tasoa. Rajoitukset auttoivat, ja lohikannat vahvistuivat.

Vuonna 2016 Tornionjokeen nousi kudulle ennätysmäärä, noin 100 000, lohta. Tänä vuonna määrä oli 65 000, mikä täyttää kutukantatavoitteen.

”Kun kanta lähti elpymään viime vuosituhannella, luonto näytti, mitä voi tapahtua, kun sille annetaan mahdollisuus”, Kuikka sanoo.


Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan syynä lohimäärien laskuun viime vuosina on ollut ylisuuriin kiintiöihin palaaminen.

”Vuonna 2016 lohiasioissa oltiin jo hyvin lähellä suosituksia. Nyt lohikiintiö on ollut useamman vuoden räikeästi yli kestävän tason, ja toista vuotta peräkkäin noin 45 prosenttia yli tieteellisten suositusten”, sanoo suojeluasiantuntija Olli Sivonen WWF:stä.

Nyt Suomen johdolla neuvoteltu lohikiintiö on WWF:n mielestä vahvasti ristiriidassa Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan kanssa. Tavoite oli ylikalastuksen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä.

Sivosen mielestä kiintiötä pitäisi laskea tutkitusti kestävälle tasolle, jotta sekä lohimäärät että kestävä kalastuskiintiö saadaan nousun tielle: ”Nyt päätetyt kiintiöt ovat ylisuuria varsinkin siksi, ettei puolalaisten salakalastusta ja saaliiden väärinraportointia ole todistettavasti saatu kuriin.”

Puolassa iso ongelma on ollut lohisaaliiden väärinraportointi, jonka avulla kierretään kiintiöitä: kalastajat merkitsevät lohet joksikin muuksi kalaksi. Keskeinen ongelma on ollut valvonnan tehottomuus.

Kiintiöneuvotteluita johti tänä vuonna Suomi. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi toimi vaativissa neuvotteluissa kompromissin rakentajana eikä ajanut omia näkemyksiään.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) on tyytyväinen kokonaisratkaisuun. Siihen liittyy päätös heikossa tilassa olevan turskankalastuksen voimakkaasta rajoittamisesta.

”Teimme hartiavoimin töitä päätöksen eteen. Tavoitteemme puheenjohtajana oli vastuullinen ja kestävä ratkaisu, joka perustuu tieteelliseen neuvoon. Useiden Itämeren kalakantojen tila on heikko, ja siksi kiintiöitä leikataan kautta linjan”, Leppä sanoo.

Komission ehdottama lohikiintiö on ministeriön mukaan hyväksyttävissä, koska kokonaiskiintiötä pienennettiin viisi prosenttia tämänvuotisesta ja salakalastuksen valvontaa Itämeren pääaltaalla on tehostettu.

”Suomelle on tärkeää, että myös lohikiintiö pienenee ja samalla laitonta pyyntiä torjutaan tehokkaasti. On erittäin hyvä, että viime vuonna ajamamme meritaimenen kalastuskielto avomerellä jatkuu. Se estää lohen väärinraportoinnin taimenena, mikä on kattanut suurimman osan tutkijoiden arvioimasta salakalastuksesta”, Leppä painottaa.

Kalastusneuvos Risto Lampinen maa- ja metsätalousminsiteriöstä kertoo, että laittoman kalastuksen laajuus on Lampisen mukaan merkittävin ongelma Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen osalta.

”Kaikki Itämeren EU-jäsenmaat Suomi mukaan lukien ovat myös sitä mieltä, että ongelmaan tulee ensisijaisesti puuttua valvonnan ja laitonta kalastusta harjoittavien rankaisemisen kautta. Pelkkä kalastuskiintiöiden pienentäminen vähentäisi käytännössä vain lohta laillisesti kalastavien kalastajien pyyntiä, ei laitonta lohenkalastusta”, Lampinen sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      HS tapasi miehen, jonka päätös syöksi koko Chilen kaaokseen: ”En iki­maailmassa kuvitellut, että näin kävisi”

    5. 5

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    6. 6

      Silkkiä ja vain yksi olkain – HS keräsi aineiston Presidentin­linnan suosikki­puvuista kymmenen vuoden ajalta ja hahmotteli ”täydellisen” mekon

    7. 7

      Anna Brotkin salakuuntelee suomalaisia ja vie sitten heidän juttunsa televisioon – ”En ymmärrä valitusta, ettei mitään muka saisi enää sanoa, sehän ei ole totta!”

      Tilaajille
    8. 8

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    9. 9

      Keväällä 2021 Suomessa järjestetään sota­harjoitus, josta varmasti puhutaan

    10. 10

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    2. 2

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    9. 9

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    10. 10

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    8. 8

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    9. 9

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää