Kotimaa

Naudanlihattomassa kouluruoassa ei olisi mitään uutta: ruokalista vuodelta 1959 pursuaa puuroja ja kasvismuhennoksia

Kouluruoan liha tai lihattomuus on herättänyt intohimoja vasta viime vuosikymmeninä, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen.

Maanantaina ohrajauhopuuroa, tiistaina perunamuhennosta ja kastiketta, keskiviikkona perunakeittoa, torstaina kauravelliä, perjantaina maitokaalia ja lauantaina porkkanamuhennosta.

Koulun ruokalista vuodelta 1959 näyttää nykysilmin melko karulta. Lista keräsi huomiota viestipalvelu Twitterissä sen jälkeen kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijaruokala päätti lopettaa naudanlihan tarjoamisen ravintoloissaan.

Kuluneen viikon aikana opiskelijaravintolan naudanlihattomasta ruokalistasta käynnistynyt keskustelu on saanut monenlaisia kierteitä ja mittasuhteita. Keskustelu on poukkoillut naudanlihan hiilijalanjälkeen, yleisesti kasvissyöntiin ja myös pienempien koululaisten ruokavalioon.



”Koulun ruokalista vuodelta 1959. Silloin ei vielä pystynyt tekemään ilmastotekoja, kun ei tarjottu naudanlihavaihtoehtoa. Minkähänlaisia ihmisiä noista kehittyi, kun jäi kaikki ’välttämättömät’ ravintoaineet saamatta?” kirjoitti kuvan julkaissut Visa Paajanen.

Paajanen kertoo HS:lle kuvan olevan postikortti kouluruokalistasta vuodelta 1959. Hän osti kortin Tampereen työväenmuseosta Werstaasta.

”Pidän sitä jääkaapin ovessa muistutuksena itselle ja lapsille, että toisenlaisiakin ruokalistoja on joskus ollut.”

Erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) katsoo ruokia nykyisten kouluruokailusuositusten näkökulmasta.

”Jos tämän päivän silmin listaa tarkastelee, niin tuoreet kasvikset ja vihannekset loistavat poissaolollaan.”

Ylipäätään ruokalista näyttää varsin vilja- ja perunapitoiselta. Lihaa listassa ei näy.

Suositusten mukaan kouluaterian olisi nykyisin määrä täyttää kolmannes lapsen päivittäisestä energiantarpeesta, kun oppilas ottaa kaikki osat leipineen, maitoineen ja lisäkkeineen.

Esimerkiksi 6–9-vuotiaiden pitäisi saada kouluruoasta keskimäärin 550 kilokaloria, 10–13-vuotiaiden noin 700 kilokaloria ja 14–16-vuotiaiden noin 850 kilokaloria.

Raulio arvelee, että vuonna 1959 ruoat jäävät murto-osaan näistä luvuista. Esimerkiksi noin kahden desilitran annos veteen keitettyä kauravelliä olisi hänen arvionsa mukaan selvästi alle 100 kilokaloria.

”Pelkän listan ja ruoan nimen perusteella on vaikea arvioida, miten ruoat on tehty, mutta epäilisin, että puurot keitettiin veteen eikä maitoon.”

Sen sijaan maitokaali, jonka nimi jo viittaa, että se olisi tehty maitoon, voisi sisältää hieman enemmän energiaa.

Suositukset kalorimääristä tulivat vasta vuonna 1967. Vielä 1950-luvulla oppilaat saattoivat perheen varallisuuden mukaan täydentää koululounasta eväillä ja tuoda esimerkiksi omat maidot ja leivät.

Suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet. Vuonna 1943 säädettiin laki, joka velvoitti kansakoulut tarjoamaan lämpimän aterian.

Lain mukaan ”kansakoulun oppilaille on kunnan annettava täysinä työpäivinä maksuton ateria” ja ”kansakoulun oppilas on velvollinen koulun työajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottavan määrän työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten”.

Kansakoulun opettajia velvoitettiin ohjaamaan tätä toimintaa. Siirtymäaika oli viisi vuotta, mutta kahden vuoden kuluttua Helsingin Sanomat raportoi, että laki toteutui 85 prosentissa kouluista.

Kun vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun, maksuton kouluruokailumahdollisuus oli järjestetty kaikille peruskouluikäisille.

Ensimmäiset laajemmat ravitsemussuositukset tulivat 1980-luvulla.



Kouluruokaan on aina liittynyt myös valistus ravitsevasta ruoasta, muistuttaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Kouluruoalla haluttiin taata kaikille tasapuolinen mahdollisuus osallistua koulunkäyntiin. Toisaalta jo aivan alussa tehtiin selvityksiä lasten ravitsemustilasta ja todettiin, että siihen tarvitaan oikaisua.

”Se on todellinen ylpeyden aihe. Ei tällaista historiaa ole missään muualla. Yhä olemme ainoa maa, joka tarjoaa ruoan osana opetussuunnitelmaa.”

Nyt kouluruoan merkitys on Mannisen mukaan jälleen kasvamassa. ”On huomattu, että osa lapsista ja nuorista syö hyvin yksipuolisesti.”

Perheiden yhdessä syöminenkin vähenee. Kouluruoassa halutaan korjata vinoumaa ja esittää terveellisen ruoka-annoksen malli mutta myös edistää ruokailua sosiaalisena tilanteena.

”Parhaimmillaan kouluruoan kautta lapsi oppii syömään monenlaisia ruokia ja laajentamaan makutottumuksia.”

 

”Kouluruoka herättää intohimoja.”

Kouluruoka on Mannisen mukaan perinteisesti pohjautunut sekaruokavalioon, mutta rinnalla on suosittu myös kasvisruokavaihtoehtoa.

”Tämä on perustunut siihen, että on haluttu kannustaa lapsia syömään monipuolisia kasviksia.”

Liha tai lihattomuus on herättänyt tunteita vasta viime vuosikymmeninä, Manninen kertoo.

”Kouluruoka herättää intohimoja, sillä se koskee niin suurta osaa Suomen kansaa. Jos kaikki asteet lasketaan, kouluruokailu kattaa lähes 900 000 ruokailijaa päivittäin.”

Lihattomasta joukkoruokailusta nousee kohuja aika ajoin. Niin kävi myös viime vuonna, kun Puolustusvoimat kertoi alkavansa tarjota pakollisia kasvisaterioita kaikille kahdesti viikossa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) kommentoi asiaa toteamalla, että ”armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla”.

Lue lisää: Varusmiehille aletaan tarjota pakollinen kasvisateria kahdesti viikossa – Liha korvataan sieniproteiinivalmisteella tai soijalla

Kouluruokailussa katsotaan kokonaisuuksia, opetusneuvos Manninen muistuttaa. Tätä nykyä kouluruokailussa on aina kaksi vaihtoehtoa, jotta kaikille olisi jokin vaihtoehto.

”Tärkeintä on, että lapset tulevat syömään ennemmin kuin jättävät syömättä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Leikkauspotilaan koko veri vaihdettiin kylmään suolaveteen – Yhdysvalloissa tehty hoitokokeilu voi tulevaisuudessa pelastaa potilaan, joka muuten todennäköisesti kuolisi

    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    4. 4

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    5. 5

      Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot

    6. 6

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    7. 7

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    8. 8

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    9. 9

      Poliisi iski laittomaan laboratorioon Pietarin lähellä ja takavarikoi noin sadan miljoonan euron arvosta muunto­huumeita

    10. 10

      Peteliuksen anteeksipyynnöstä syntyi rönsyilevä somevääntö, kun ihmiset olivat täysin eri mieltä kaikesta ja kaikesta muustakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    6. 6

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    7. 7

      Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista

    8. 8

      Alastomuus häviää somesta, se johtuu kiistellystä amerikkalaisesta laista, joka ulottaa vaikutuksensa nyt myös suomalaisten elämään

    9. 9

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    10. 10

      Kolmen lapsen hengen vaatineen Levin mökkipalon onnettomuustutkinta valmistui: ”Tulosten pitäisi kiinnostaa kaikkia, jotka vuokraavat mökkejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Tuore video näyttää: Hermosoluteknologian lisäksi maailman nuorimpana yliopistosta valmistuva Laurent Simons, 9, tykkää koirastaan ja Fortnite-pelistä

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää