Lääkärikopteri­toiminnan uudistamisesta kytee monitahoinen riita, jonka keskiössä on raha

Loanheittoa, hulluutta, mustamaalausta, vääriä tietoja, aggressiivista lobbausta. Muun muassa näin Suomen lääkärihelikopterien taustalla käyvää taistelua kuvataan HS:lle.

Valtio suunnittelee perustavansa lääkärikopteriyhtiön, joka ottaa vastuulleen nykyisten kuuden ja suunnitteilla olevan kahden tukikohdan kopteritoiminnan.

Nyt lääkärikopteritoiminta pyörii viiden sairaanhoitopiirin omistaman Finnhems-yhtiön kautta. Se on kilpailuttanut lentoyhtiöt, ja tällä hetkellä lennoista vastaavat ahvenanmaalainen Skärgårdshavets Helikoptertjänst (SHT) ja brittiyhtiö Babcock Scandinavian Air Ambulance (BSAA).

Ensihoitolääkärit ja -hoitajat taas ovat sairaanhoitopiirien palveluksessa.

Nykyistä viiden omistajan järjestelmää on pidetty liian sekavana, joten toimintaa pyörittämään on suunniteltu yhtä omistajaa jo vuosia.

Pähkäily näytti päättyneen syyskuussa, kun pääministeri Antti Rinteen https://www.hs.fi/haku/?query=(sd) vetämä talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Finnhemsin osakkeet siirretään valtion omistukseen vuoteen 2022 mennessä.

Selvitysten mukaan lentotoiminnan järjestäminen valtion oman lentoyhtiön kautta olisi huomattavasti halvempaa kuin lentojen kilpailuttaminen.

Kaksi viikkoa myöhemmin Suomen Kuvalehdessä julkaistiin juttuhttps://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kovaotteista-johtamista-kalliita-riitoja-kilpailijoiden-mustamaalaamista-sairaanhoitopiirien-laakarikopteriyhtio-kovan-kritiikin-kohteena/, jossa käsiteltiin Finnhemsin toimintaa ja yhtiön toimitusjohtajan Jyri Örrin https://www.hs.fi/haku/?query=väitettyjä toimintatapoja.

Jutun mukaan Örri johtaa yhtiötä pelolla ja aggressiivisella otteella. Sen lisäksi Örrin väitetään mustamaalaavan nykyisiä palveluntarjoajiaan eli SHT:tä ja BSAA:ta.

HS selvitti helikopterilääkäritoiminnan nykytilannetta ja jututti yli kymmentä henkilöä, jotka ovat joko töissä Finnhemsissä tai ovat sen yhteistyökumppaneita.

Lääkärihelikoptereihin liittyvillä päätöksillä on huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Ministeriön mukaan lääkärihelikopterien avulla pelastetaan vuosittain yli 150 ihmisen henki. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilahttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+varhila kertoo, että asiassa lobataan nyt hämmästyttävän paljon.

Kymmenen helikopterin hankintahinta on sadan miljoonan euron luokkaa. Sen lisäksi vuotuiset operointikustannukset ovat jatkossa lähes 40 miljoonaa euroa.



Muutama HS:n haastateltava kertoo, että Jyri Örrin johtamistyyli tosiaan on haastava, eikä työskentely-ympäristö ole ollut riidaton.

Finnhemsin hallituksen entinen puheenjohtaja, professori Jorma Penttinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jorma+penttinen uskoo yhtiön ongelmien kiteytyvän pääkaupunkiseudulle. Finnhems on ajanut viime vuosina tiukempia laatuvaatimuksia ja pyrkinyt yhtenäistämään kopterien ensihoitotoimen.

”Uskallan sanoa, että muissa tukikohdissa kuin Helsinki-Vantaan tukikohdassa ei ole ongelmia. Pääkaupunkiseudulla on hiekkalaatikko, jossa ovat mukana Medi-Heli ry sekä Husin [Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin] lääkärit, joita harmittaa edelleen se, että Finnhems-niminen yhtiö on pyrkinyt luomaan yhteiset pelisäännöt kaikille”, Penttinen sanoo.

Valtaosa haastateltavista näkee, että toimitusjohtaja Örri ajaa lääkärikopteritoiminnan etua. Örri on vaatinut nykyisiä operaattoreita korjaamaan toiminnan epäkohtia ja puutteita, kuten liian pieniä polttoainetankkeja ja riittämätöntä valaistusta. Muun muassa väitettyjä epäkohtia ja puutteita käsiteltiin välimieskäsittelyssä, ja Finnhems hävisi jutun.

”Örrin punainen lanka toiminnassa on ollut tuottaa laadukasta, katkeamatonta lentopalvelua hätätilapotilaille. Hän on vaatinut sopimusten noudattamista tiukasti, ja sehän on tehtävä, johon hänet on palkattu”, nimettömänä asiasta kertova haastateltava sanoo.

Miksi tilanne on herkkä juuri nyt?

Lääkärikopterit ovat yksi kalleimmista nykyaikaisista terveydenhuollon tarjoamista hoitomuodoista. Kyse on siis rahasta. Valtio maksaa vuosittain noin 30 miljoonaa euroa lentotoiminnasta, ja toiminta on ollut lentoyhtiöille tasaisen tuottavaa. Jatkossa valtion rahaa tarvitaan vuosittain yhdeksän miljoonaa euroa lisää, jos Seinäjoelle ja Kouvolaan perustetaan tukikohdat.

Operaattoreille mahdollinen valtiollistaminen on tyrmäys. Toinen yhtiöistä, SHT, on Ahvenanmaan varakkaimman Anders Wiklöfinhttps://www.hs.fi/haku/?query=anders+wiklofin omistama. Sen liikevoitto on ollut viime vuodet tasaisesti yli kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

Wiklöfin henkilöhaastattelussahttps://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006227511.html Kuukausiliitteessä mainittiin, että juuri helikopterikuljetukset ovat olleet hänelle erityisen tuottavia.

Jos lääkärikopterit valtiollistetaan, SHT:n toiminnalta katoaa pohja.

Myös BSAA:n tilanne on hankala. Yhtiö toimii myös Ruotsissa, jossa sillä seitsemän tukikohtaa.

Ruotsissa osa maakunnista perusti Svenka Luftambulans -yhtiön (SLA) järjestämään lääkärilentotoimintaa vuonna 2014.

SLA:n toimitusjohtajan Gunnar Blomqvistinhttps://www.hs.fi/haku/?query=gunnar+blomqvistin mukaan toimintaan on liittymässä maakunnista Norrbotten, Västerbotten ja mahdollisesti Jämtland.

Jos suunnitelmat toteutuvat, BSAA:n Ruotsin- ja Suomen-tukikohdista katoavat lähes kaikki.

Monien herkkyyksien verhoamasta aiheesta valtaosa HS:n haastateltavista halusikin puhua asiasta nimettömyyden turvin joko asemansa tai tulehtuneen tilanteen takia.



Asiantuntijat myös moittivat Finnhemsiä. Yhtiö on vienyt operaattorit kertaalleen välimieskäsittelyyn. Toisella kerralla operaattori nosti kanteen, jonka jälkeen Finnhems nosti vastakanteen. Molemmilla kerroilla Finnhems hävisi jutun.

Finnhemsin nykyinen hallitusrakenne on mahdollistanut toimitusjohtajalle poikkeuksellisen paljon valtaa. Kun yhtiö perustettiin, hallitukseen nimitettiin sairaanhoitopiirien johtoa ja ylilääkäreitä. Hallituksen työskentelyä seurannut haastateltava sanoo, että hallituksella ei ollut käsitystä yhtiön päivittäisestä toiminnasta, joten se muuttui kumileimasimeksi.

”Tämä on valuvika, joka pitää ehdottomasti korjata, jos Finnhemsistä tulee valtionyhtiö”, haastateltava vaatii.

Toimitusjohtaja Örri painottaa tehneensä töitä koko toimialan eteen.

”Olen vienyt koko toimialaa dynaamisesti eteenpäin, eikä minulla ole mitään sidoksia yhteenkään lentoyhtiöön. Yhtiön toiminnalle pitäisi antaa sille kuuluva arvostus. Henkilöstö on tehnyt kovasti töitä, jotta yhtiö on saavuttanut sen nykyisen toiminnallisen kansainvälisen tason”, Örri sanoo.

Pystyykö Finnhems muuttumaan lentoyhtiöksi, jonka toiminta on poikkeuksellisen tarkasti säädeltyä?

Nykyisten operaattorien mielestä se ei onnistu. Heidän mukaansa pääsyitä on kaksi. Ensinnäkään uusi yhtiö ei saa palkattua riittävästi lentäjiä. Lentäjiä tarvittaisiin aluksi noin 50.

Toiseksi yhtiö ottaisi käyttöönsä yhden helikopterimallin, ja lentotoiminta yhdellä kopterityypillä on riskialtista. Kaikki lennot lakkaavat, jos kyseinen helikopteri joutuu lentokieltoon.

Todennäköisesti lentäjistä ei olisi pulaa, vaan valtion lentoyhtiö saisi helposti lentäjiä palkkalistoilleen, sanovat HS:n jututtamat ilmailuammattilaiset.

”Jos lentotoiminta kilpailutettaisiin ja uusi yhtiö voittaisi sen, uskon nykyisten lentäjien olevan kiinnostuneita siirtymään uuden yhtiön palvelukseen. Lääkärihelikopterin miehistössä toimiminen on varmasti yksi mielekkäimmistä töistä, mitä siviilipuolella helikopterilentäjänä voi tehdä. Siinä on vahvasti inhimillistä merkitystä ja ammatillisessa mielessä myös jatkuvuutta”, sanoo Finnhemsin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ari+pellinen.

Minkä takia Finnhems pitäisi valtiollistaa ja yhtiön tulisi ostaa koptereita?

Valtionyhtiö voisi esimerkiksi etsiä yhteistyökuvioita viranomaisten kanssa. Lentäjiä voisi jatkossa kouluttaa Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä.

Valtionyhtiö myös säästäisi rahaa. Kahden ulkopuolisen selvityksen mukaan säästöä tulisi seuraavina vuosina kymmeniä miljoonia euroja.

BSAA moittii näitä selvityksiä puutteellisiksi ja koko asian valmistelua salailun värittämäksi. Yhtiön mukaan valtionyhtiön väitetty kustannustaso ei ole saavutettavissa ilman palvelutason ja työntekijöiden palkkojen merkittävää pudotusta.

”Nykyinen järjestely on osoittautunut luotettavaksi ja kustannuksiltaan ennustettavaksi. Yhteistyöllä sitä voidaan entisestään tehostaa. Tämä yhtälö on ratkaistavissa ilman sosiaali- ja terveysministeriön perustamaa helikopterilentoyhtiötä”, maajohtaja Lauri Pukkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+pukkinen BSAA:lta sanoo.

Vyyhdin tuorein käänne on sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehen nimittäminen. Hänen tehtävänään on arvioida toimintaa ministerivaliokunnan päätöksen pohjalta. Kansliapäällikkö Varhila painottaa, että selvitys ei liity toimitusjohtaja Örriin.

”Ei meillä ole mitään aihetta esittää kritiikkiä yhtiön johtoa kohtaan”, Varhila sanoo.

Selvitysmiehen nimittäminen tapahtui kuitenkin kulisseissa, eikä esimerkiksi Finnhemsin hallitus tiennyt sitä etukäteen. Selvitysmiehenä toimii Jyri Liljahttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+lilja, joka työskentelee rikospoliisina Porissa. Suomen Kuvalehden jutussa kerrottiin, että Lilja on perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurunhttps://www.hs.fi/haku/?query=krista+kiurun (sd) veljen entinen liikekumppani.

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan suurempi huolenaihe voi olla Liljan aiempi työ. Hän työskenteli lääkärihelikopteri Aslakin operatiivisena johtajana. Kun Finnhems perustettiin, Sodankylästä operoiva Aslak jätettiin sen ulkopuolelle.

Kansliapäällikkö Varhila korostaa, että selvitystä pitää arvioida selvitysmiehen tausta huomioiden.

”Piiri, joka näiden asioiden parissa tekee töitä, on pieni, ja jokainen on tavalla tai toisella esteellinen, jos näin halutaan katsota. Selvitystä ei tietenkään leimata salaiseksi, vaan selvitysmiehen objektiivisuutta voi arvioida julkisessa keskustelussa”, Varhila sanoo.

Päätöksillä on jo kiire, sillä kilpailutus olisi pitänyt aloittaa jo viime vuonna. Nykyinen lentosopimus päättyy vuoden 2021 lopussa.

”Päätökset pitäisi tehdä nopeasti, sillä riski siihen, että meillä ei olisi vuonna 2022 koneita, jotka nousevat ilmaan, kasvaa koko ajan”, Varhila sanoo.

”Se on tietenkin vihonviimeinen asia, ja pyrimme välttämään sen.”

Oikaisu 19.10. klo 11.27: Toisin kuin jutussa kerrottiin, Finnhems ei vienyt operaattoreita kahta kertaa välimiesmenettelyyn. Toisella kerralla operaattori nosti kanteen, jonka jälkeen Finnhems nosti vastakanteen. Oikaisu 19.10. klo 18.43: Juttuun on lisätty maininta siitä, että operaattorien toiminnan väitettyjä epäkohtia ja puutteita käsiteltiin välimieskäsittelyssä, ja Finnhems hävisi jutun.