Kotimaa
Uutiset kulkivat jo sata vuotta sitten nopeasti: Tieto Bobrikovin murhasta ehti Meksikoon ennen Mikkeliä
Maailmanlaajuinen tiedonvälitys toimi hyvin jo yli sata vuotta sitten, todistaa Turun yliopistossa tehty tutkimus Nikolai Bobrikovinhttps://www.hs.fi/haku/?query=nikolai+bobrikovin salamurhasta. Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin ampuminen Helsingissä vuonna 1904 oli uutinen, joka levisi nopeasti ympäri maailman.
Venäläistämispolitiikkaa vastustanut Eugen Schaumanhttps://www.hs.fi/haku/?query=eugen+schauman ampui Bobrikovia Helsingissä 16. kesäkuuta 1904. Bobrikov kuoli seuraavana aamuna.
Attentaatista uutisoitiin heti seuraavana päivänä paitsi sadoissa eurooppalaisissa sanomalehdissä myös Meksikossa, Honolulussa ja San Franciscossa. Uutinen näkyi esimerkiksi Hawaiian Starin ja Mexican Heraldin sivuilla. Nopean tiedonvälityksen mahdollistivat tehokas lennätinjärjestelmä ja kansainväliset uutistoimistot.
Murhan uutisointia on selvittänyt Turun yliopistossa koottu tutkijaryhmä, jolla oli aineistona yli 1400 juttua digitoiduista lehdistä ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Tutkimuksesta on kerrottu Media History -julkaisussa.
Suomessa Haminan, Mikkelin ja Vaasan lehdissä ampumisesta kerrottiin vasta 18. kesäkuuta. Miten on mahdollista, että uutinen matkasi nopeammin 10 000 kilometrin päähän Mexico Cityyn kuin 150 kilometrin päähän Haminaan?
Tutkijatohtori Mila Oivanhttps://www.hs.fi/haku/?query=mila+oivan mukaan tähän vaikutti se, että yritykset rakensivat lennätinlinjoja etupäässä suuriin kaupunkeihin.
”Sähkemaksut olivat myös niin korkeita, että paikallisilla sanomalehdillä ei ollut varaa ostaa uutistoimistojen palveluita. Ne lähinnä lainasivat toisten lehtien uutisia.”
Salamurha synnytti useita uutisaaltoja ympäri maailmaa. Aluksi kerrottiin itse murhasta, mutta tämän jälkeen alkoi ilmestyä juttuja muun muassa Schaumanin jälkeensä jättämästä kirjeestä ja tsaariperheen surunvalittelusta Bobrikovin leskelle.
Murhauutinen ei kiirinyt Suomesta maailmalle suoraan vaan uutisoinnin solmukohtien, kuten Pietarin, Lontoon ja Berliinin kautta. Monessa jutussa osoitettiin sympatiaa Suomen vapaustaistelua kohtaan.
”Erityyppisissä lehdissä painotukset vaihtelivat. Esimerkiksi Tanskassa muutamassa sosialistilehdessä julkaistiin runoelmia tyrannin murhasta”, Oiva kertoo.
Käännekohta kansainvälisessä viestinnässä oli tapahtunut jo 1860–1870-luvuilla, kun rakennettiin lennätinlinjoja muun muassa Euroopasta Atlantin ali Amerikan mantereille sekä Intiaan, Kaukoitään ja Australiaan. Sitä ennen uutisen tulo esimerkiksi New Yorkista Suomeen kesti kuukauden verran.
Venäläistämispolitiikkaa vastustanut Eugen Schaumanhttps://www.hs.fi/haku/?query=eugen+schauman ampui Bobrikovia Helsingissä 16. kesäkuuta 1904. Bobrikov kuoli seuraavana aamuna.
Attentaatista uutisoitiin heti seuraavana päivänä paitsi sadoissa eurooppalaisissa sanomalehdissä myös Meksikossa, Honolulussa ja San Franciscossa. Uutinen näkyi esimerkiksi Hawaiian Starin ja Mexican Heraldin sivuilla. Nopean tiedonvälityksen mahdollistivat tehokas lennätinjärjestelmä ja kansainväliset uutistoimistot.
Murhan uutisointia on selvittänyt Turun yliopistossa koottu tutkijaryhmä, jolla oli aineistona yli 1400 juttua digitoiduista lehdistä ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Tutkimuksesta on kerrottu Media History -julkaisussa.
Suomessa Haminan, Mikkelin ja Vaasan lehdissä ampumisesta kerrottiin vasta 18. kesäkuuta. Miten on mahdollista, että uutinen matkasi nopeammin 10 000 kilometrin päähän Mexico Cityyn kuin 150 kilometrin päähän Haminaan?
Tutkijatohtori Mila Oivanhttps://www.hs.fi/haku/?query=mila+oivan mukaan tähän vaikutti se, että yritykset rakensivat lennätinlinjoja etupäässä suuriin kaupunkeihin.
”Sähkemaksut olivat myös niin korkeita, että paikallisilla sanomalehdillä ei ollut varaa ostaa uutistoimistojen palveluita. Ne lähinnä lainasivat toisten lehtien uutisia.”
Salamurha synnytti useita uutisaaltoja ympäri maailmaa. Aluksi kerrottiin itse murhasta, mutta tämän jälkeen alkoi ilmestyä juttuja muun muassa Schaumanin jälkeensä jättämästä kirjeestä ja tsaariperheen surunvalittelusta Bobrikovin leskelle.
Murhauutinen ei kiirinyt Suomesta maailmalle suoraan vaan uutisoinnin solmukohtien, kuten Pietarin, Lontoon ja Berliinin kautta. Monessa jutussa osoitettiin sympatiaa Suomen vapaustaistelua kohtaan.
”Erityyppisissä lehdissä painotukset vaihtelivat. Esimerkiksi Tanskassa muutamassa sosialistilehdessä julkaistiin runoelmia tyrannin murhasta”, Oiva kertoo.
Käännekohta kansainvälisessä viestinnässä oli tapahtunut jo 1860–1870-luvuilla, kun rakennettiin lennätinlinjoja muun muassa Euroopasta Atlantin ali Amerikan mantereille sekä Intiaan, Kaukoitään ja Australiaan. Sitä ennen uutisen tulo esimerkiksi New Yorkista Suomeen kesti kuukauden verran.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit