Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

Jatkuvia ylitöitä, hektinen tahti ja tunne siitä, ettei potilaita pysty hoitamaan riittävän hyvin. Terveyskeskuslääkärit ovat kertoneet kokemuksistaan sankoin joukoin sen jälkeen, kun lääkäri Lara Juvonen https://www.hs.fi/haku/?query=lara+juvonenkirjoitti torstaina työnsä varjopuolista julkisen päivityksen Facebookiinhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006279162.html.

Aihetta urallaan paljon käsitellyt lääketieteen emeritusprofessori Martti Kekomäki https://www.hs.fi/haku/?query=martti+kekomakikiittelee Juvosen tekstiä lämpimästi.

”Joka sana ihan totta”, Kekomäki sanoo.

”Voin ainoastaan lisätä joitakin asioita.”

Juvonen toivoi terveys­keskuksiin mahdol­lisuutta keskittyä poti­laiden hoitoon kokonais­valtaisesti sen sijaan, että yrittäisi paikata äkkiä akuu­teimman vaivan ja lähettää potilaan kotiin seuraavan tieltä.

Tämä on Keko­mäen mielestä olennaista, sillä väestön ikääntyessä monisairaita, useita eri palveluja vaativia potilaita on jonoissa yhä enemmän.

”On täysin selvää, että monisairaat potilaat tulevat lisääntymään. Kyllähän meillä on nyt jo seitsemänkymppisiä, joilla on kymmenen diagnoosia. Ei niitä voi hoitaa vartin tapaamisella”, Kekomäki puuskahtaa.

”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti.”

Nyt terveyskeskuksissa mitataan sitä, kuinka paljon yksittäisiä toimenpiteitä lääkärit ehtivät suorittaa, Kekomäki sanoo. Sen sijaan arvoa pitäisi hänen mielestään antaa potilaan tuntemiselle ja hoidon seuraamiselle loppuun asti.

”Pitäisi maksaa uskollisuudesta eikä toimenpiteistä”, hän tiivistää.

”Viikonlopuksi terveyskeskukseen töihin tuleva ’reppulääkäri’ ei voi seurata hoitoa, eikä vanhus voi seurata perässä, kun tuttu lääkäri lähtee työterveyteen. Olisi lääkärien hyvinvoinnin ja potilaiden hoidon kannalta valtava etu, että olisi pitkiä potilassuhteita.”

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki https://www.hs.fi/haku/?query=kati+myllymakijakoi Juvosen kirjoitusta sosiaalisessa mediassa.

”Rehellistä kuvausta nuorelta kollegalta. Tästä olemme yrittäneet puhua jo vuosia”, Myllymäki toteaa.

Helsingin kaupungin apulaispormestari ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa https://www.hs.fi/haku/?query=sanna+vesikansakiinnittää huomiota erityisesti Juvosen kommentteihin monisairaiden hoidon ongelmista. Kun kokonaisvaltaista hoitoa tarvitsevaa ihmistä hoidetaan vaiva ja vastaanottoaika kerrallaan, kaikkien aikaa menee hukkaan.

”Siinä hän puhui aivan oikeista asioista”, Vesikansa sanoo.

”Se on Helsingissäkin keskeinen asia, miten voidaan palvella paljon palveluja tarvitsevia.”

Vesikansa painottaa, että kyseessä on väestön ikääntyessä nopeasti kasvava ongelma. Hoitoon olisi saatava Kekomäenkin peräänkuuluttamaa jatkuvuutta: että yksi lääkäri tuntisi yhden potilaan asiat.

Tarkoitus on myös tuoda kaikkiin terveyskeskuksiin sosiaalityön, psykiatrian ja päihdehoidon ammattilaisia.

”Ajatus on, ettei ihmisen itse tarvitse tietää, mistä ja mitä palveluita hakea. Silloin kun hoito saadaan onnistumaan paljon palveluja tarvitsevilla, ollaan jo pitkällä.”

Kekomäki kritisoi myös lääkärien yhdeksän kuukauden pakollista terveyskeskuspalvelua. Tällaista järjestelyä ei muissa Pohjoismaissa ole lainkaan. Lääkäripulan kourissa terveyskeskusjaksoa on toisinaan vaadittu pidennettäväksi, mutta Kekomäen mielestä pakottaminen on ongelmallista.

”Ymmärrän, miksi järjestelmä on tehty, mutta se ei ole ongelmaton”, hän sanoo.

”Meillä on terveyskeskuksia, joissa näitä pakollista jaksoa suorittavia on jopa puolet työntekijöistä. Kokeneiden työntekijöiden aika menee heitä opastaessa.”

Kekomäen mielestä palvelun voisi joko poistaa kokonaan tai korvata sellaisella järjestelmällä, jossa paikan voi valita vapaammin.

”Ihmiset eivät arvosta sitä, että heidät pakotetaan työhön, joka ei heitä kiinnosta.”