Hirvi rusentaa auton hetkessä – Raju kolari tallentui videolle Salossa

Mistä hirvi oikein ilmestyy? Varsinais-Suomessa kuvattu autokameran video näyttää kouriintuntuvasti sen, miten nopeasti hirvi juoksee autoradalle.

Alle minuutin video kuvattiin kaksikaistaisella maantiellä syyskuun puolivälissä Kokkilassa Salossa. Kamera-auton oikealle puolella näkyy ennen onnettomuutta viljapeltoa ja vasemmalla puolella metsää.

”Videosta näkyy kun täysikasvuinen hirvisonni seisoo tien viereisessä ojassa koivun kohdalla. Vastaan ajava kuski ei nähnyt hirveä, sillä oja oli niin syvällä”, salolainen Juha Lehtonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+lehtonen kertoo.

Uroshirvi oli nähty naarashirven kanssa samaisella pellolla useita kertoja aiempina päivinä.

Facebookissa on levinnyt tieto, että video olisi viranomaisen kuvaama. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.

”Kyllä minä ihan siviili olen”, Lehtonen nauraa.

Hän antoi videon salolaiselle kaverilleen, joka poisti videosta äänet ja peitti rekisterikilven ja kuskin kasvot ennen julkaisua. Verkossa video kerännyt nopeasti kymmeniä tuhansia katselukertoja.

Videolla näkyy miten hirvi lähes hyppäsi tielle vain muutamaa sekuntia ennen kolaria. Eläin nousi ajoradan ja pellon välisestä ojasta ja juoksi vastaantulevan Toyota Yaris -henkilöauton eteen.

Hirvi lentää törmäyksen voimasta ilmaan ja osuu auton tuulilasiin. Rajusta törmäyksestä huolimatta auton kuljettaja, sauvolainen Pete Wahlberghttps://www.hs.fi/haku/?query=pete+wahlberg ei loukkaannut, mutta lähes uusi auto vaurioitui lunastuskuntoon.

”Huomasin juuri ennen kolaria, että vastaantulevan auton valot niiasivat äkkijarrutuksen voimasta. Ehdin juuri painaa itse jarrua kun hirvi jysähti tuulilasiin”, Wahlberg kertoo.

Hirvi loukkaantui kolarissa pahoin. Lehtonen soitti tutulle metsästäjälle, joka tuli nopeasti onnettomuuspaikalle ja lopetti eläimen.

Hirvikolarivideo on tehokas muistutus siitä, että nyt eletään pahinta hirvieläinkolariaikaa. Suuri osa hirvieläinkolareista sattuu syksyn kuukausina.

Viime vuoden marraskuussa kirjattiin yli 2 100 riistaonnettomuutta. Se oli yli kuudesosa koko vuoden riistaonnettomuuksista. Koko vuonna niitä kirjattiin 12 350.

Hirvieläinonnettomuuden riski kasvaa syksyisin illan hämärryttyä. Hirvieläimet kun liikkuvat aktiivisesti hämärän aikaan.

Hirvionnettomuuksien määrä on kuitenkin viime vuosina laskenut, sillä hirvikanta on pienentynyt.

Vuonna 2000 hirviä oli metsästyskauden jälkeen lähes 150 000. Viime vuosina hirviä on ollut metsästyskauden jälkeen alle 90 000.

Viime vuoden aikana hirvikolareita tilastoitiin reilut 1 950. Parikymmentä vuotta aiemmin niitä tilastoitiin vuosittain lähes tuhat enemmän.

Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtuu Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Tämä johtuu maakuntien korkeasta peurakannasta.

Peurakolareiden määrä on kasvanut eläinkannan mukana. Valkohäntäpeuroja oli vuonna 2000 reilut 30 000, kun niitä on ollut viime vuosina yli sata tuhatta.

Viime vuonna tilastoitiin yli 6 250 peurakolareita.

Hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain yli 60 miljoonaa euroa.

Hirvikolareissa kuolleiden määrä vaihtelee vuosittain. Toissa vuonna kolareissa kuoli kolme ihmistä, kun taas vuosina 2010 ja 2012 kolarissa ei kuollut yhtään ihmistä. Vuosi 2005 oli poikkeuksellisen synkkä, sillä hirvikolareissa kuoli silloin 12 ihmistä.

Näin toimit joutuessasi eläinkolariin

Varoita muuta liikennettä, sillä näin ehkäiset lisäonnettomuudet. Varoituskolmio kannattaa sijoittaa vähintään 200 metrin päähän ja laita hätävilkut autossa päälle.

Huolehdi mahdollisista loukkaantuneista.

Ilmoita onnettomuudesta poliisille soittamalla hätänumeroon. Ne eläinkolarit, joissa toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto on ilmoitettava aina poliisille.

Merkitse onnettomuuspaikka eläimen mahdollista jäljitystä varten. Jos eläimen jäljitys ei onnistu, se kuolee todennäköisesti hitaasti vammoihinsa.

Loukkaantuneen eläimen voi lopettaa, mutta vain jos sen osaa tehdä oikein. Kuollut eläin on hyvä siirtää pois ajoradalta.