Kotimaa

Kännykkäpelillä yritetään auttaa leikkausta pelkääviä lapsia: ”Lapsipotilaat ovat usein hyvin ahdistuneita”

Leikkaukseen valmistavan hyötypelin tarve syntyi hoitajien kokemuksista, kertoo pelin kehittäjä.

Leikkaukseen joutuva lapsi jännittää edessä olevaa operaatiota. Usein edes aikuisten rauhoittavat sanat eivät auta pelkojen lievittämisessä. Islantilainen hoitotieteen lehtori Brynja Ingadottir ideoi lapsipotilaille rauhoituskeinon.

”Lapsipotilaat ovat usein hyvin ahdistuneita leikkauksesta ja tulevasta nukutuksesta. Heidän rauhoittamiseensa suunnatun hyötypelin tarve syntyi oikeastaan hoitajien kliinisistä kokemuksista”, Ingadottir kertoo.

Ingadottir keräsi pelille rahoituksen useilta tahoilta, kuten Islannin teknologian kehittämisen säätiöltä ja Islannin yliopistollisen sairaalan säätiöltä.

Pelin kehittäjäksi valikoitui turkulainen peliyhtiö Nordicedu, joka erikoistunut hyötypeleihin.

Hyötypelin (serious game) tavoitteena on kannustaa peli- ja palkitsemiselementtien avulla pelaajaa oppimaan tai muuttamaan käyttäytymistapojaan.

Pelisuunnittelija Hanna Ahtosalo lähti toukokuussa suunnittelemaan peliä Islantiin. Pelisuunnittelu on käyttäjälähtöistä, joten Ahtosalo ideoi peliä islantilaislasten kanssa.


”He saivat kertoa vaikkapa sen, mistä graafisesta tyylistä he tykkäävät. Samalla selvisi, mitä asioita pelissä pitää selittää ja mitä ei taas tarvitse lähteä vääntämään rautalangasta”, Ahtosalo kertoo.

Peli kulkee työnimellä Unisieppari (Dreamcatcher), mutta sen lopullista nimeä ei ole vielä päätetty.

Alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu pelin pitää olla lyhyt, ja peli on jaettava viiden tai kymmenen minuutin palasiin.

Unisiepparia pelaava lapsi valitsee ensin itselleen pelihahmon, joka valmistautuu leikkaukseen satumaisemassa keräämällä riittävästi ruokaa. Samaan tapaan lapsipotilas täyttää vatsansa ennen leikkausta edeltävää paastoa.


Nordicedun kehitteillä oleva peli on osa laajempaa pelillistämisen trendiä, jossa Suomi on ollut jo vuosia etulinjassa. Pelillistäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan asioiden tekemistä pelin kaltaiseksi.

Pelillistämisen merkityksestä kertoo hyvin se, että Tampereen yliopistossa toimii pelillistämisen professori Juho Hamari.

Hamarin mukaan pelillistäminen menestyy Suomessa samoista syistä kuin peliala, eli vahvan teknologiaosaamisen ja korkeakoulutuksen ansiosta. Hyötypeleihin on vaikuttanut myös vahva pedagoginen osaaminen.

”Pelillistämisessä ja hyötypeleissä on ideana se, että ihmiset saisivat niissä samoja positiivia kokemuksia, joita pelitkin tuottavat sekä sen seurauksena oppisivat tai muutoin ohjaisivat käyttäytymistään positiiviseen suuntaan”, Hamari kertoo.


Unisiepparin toisessa jaksossa lapsen pelihahmo siirtyy vuorelle, joka kuvaa sairaalaa. Siellä lapsi pääsee tutustumaan sairaalaympäristöön lyhyiden videopätkien avulla. Kun ympäristö on tuttu, sitä ei jännitä niin paljon.

Hamari korostaa, että Unisiepparin kaltaiset hyötypelit kuuluvat myös laajempaan kulttuuriseen, teknologiseen ja yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa kaikki on tulossa pelin kaltaiseksi. Ympäristömme on siis pelillistymässä.

”Peleistä on tullut valtavirtakulttuuria, ja pelit ulottuvat yhä enenevissä määrin elämän kaikille osa-alueille. Ihmiset odottavat samoja pelillisiä ja leikkisiä kokemuksia kaikissa ympäristöissä. Tämän takia he eivät esimerkiksi ole yhtä valmiita ottamaan sellaisia töitä vastaan, jotka eivät motivoi tai tyydytä heitä”, Hamari sanoo.

Pelillistyminen on levinnyt joiltain osin liiankin nopeasti, ja sen mukana on levinnyt myös kielteisiä ilmiöitä.

”Yksi yltiöpelillistymisen äärimuodoista on se, että metriikka on tullut mukaan lähes kaikkiin ihmisen toimintoihin. Kaikkea työtä ja luovuutta mitataan numeroilla”, Hamari sanoo.

Unisiepparin lopuksi pelihahmo siirtyy animaatiossa leikkaushuoneeseen, jossa hahmo nukutetaan. Unen jälkeen peli päättyy alkupisteeseen, jossa pelihahmo on perheensä ympäröimänä.

Koska kyseessä on kuitenkin peli, pelaaja saa lopussa myös palkinnon.

Kaikki hyötypelit eivät ole automaattisesti hyödyllisiä.

Myös Nordicedun uusi peli pääsee tarkempaan syyniin. Sen vaikutuksia on tarkoitus tutkia ensi vuonna sekä Turussa että Reykjavikissa.

Hanna Ahtosalo korostaa, että pelillistäminen on motivointia: hyötypelit kehittyvät samalla kun motivointimenetelmät kehittyvät.

”Parhaimmillaan oppiminen kulkee pelaamiskokemuksen rinnalla, ja pelaava lapsi oppii parhaiten positiivisten kokemusten kautta”, Ahtosalo sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Hyötypelien osuus muutamia prosentteja


 Maailmanlaajuinen pelimarkkina on tänä vuonna yli 130 miljardin euron kokoinen.

 Hyötypelien markkina taas on arvioiden mukaan noin kolmen miljardin euron kokoinen. Metaari-analyysiyrityksen mukaan markkina kasvaa vuoteen 2023 mennessä yli 15 miljardin euron kokoiseksi.

 Suomen pelialan koko on noin kaksi miljardia euroa. Hyötypelejä tekeviä yrityksiä on parisenkymmentä, ja niiden liikevaihto on arvion mukaan yli 20 miljoonaa euroa.

 Hyötypelit lasketaan yleensä osaksi pelialaa, mutta osa yrityksistä näkee olevansa osa opetusteknologia-alaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki aloitti uuden tavan auttaa vanhuksia – miksi suuri joukko hoitajia irtisanoutui heti?

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen maahanmuutto­politiikassa on mennyt viime aikoina pieleen lähes kaikki mahdollinen, nyt on aika korjata virheet

    3. 3

      Tavallinen flunssa tai kaatuminen voivat laukaista toiminnallisen häiriön, jonka syytä lääketiede ei tunne kunnolla – Asiantuntijat kertovat, miksi toiset saavat oireita ja toiset eivät koskaan

      Tilaajille
    4. 4

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    5. 5

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    6. 6

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    7. 7

      Ossi Valpio oli nouseva räppäri ja koripalloilija, mutta parikymppisenä hän oli valmis eläkkeelle – Sitten hän opetteli puhumaan häpeästä, ja se muutti kaiken

      Tilaajille
    8. 8

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    9. 9

      Iivo Niskanen sai Ylläksen leirilleen yllättävää harjoitusseuraa: ”Olemme viettäneet neljän tähden illallisia”

    10. 10

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    9. 9

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    10. 10

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    6. 6

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    9. 9

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää