Kotimaa

Kännykkäpelillä yritetään auttaa leikkausta pelkääviä lapsia: ”Lapsipotilaat ovat usein hyvin ahdistuneita”

Leikkaukseen valmistavan hyötypelin tarve syntyi hoitajien kokemuksista, kertoo pelin kehittäjä.

Leikkaukseen joutuva lapsi jännittää edessä olevaa operaatiota. Usein edes aikuisten rauhoittavat sanat eivät auta pelkojen lievittämisessä. Islantilainen hoitotieteen lehtori Brynja Ingadottir ideoi lapsipotilaille rauhoituskeinon.

”Lapsipotilaat ovat usein hyvin ahdistuneita leikkauksesta ja tulevasta nukutuksesta. Heidän rauhoittamiseensa suunnatun hyötypelin tarve syntyi oikeastaan hoitajien kliinisistä kokemuksista”, Ingadottir kertoo.

Ingadottir keräsi pelille rahoituksen useilta tahoilta, kuten Islannin teknologian kehittämisen säätiöltä ja Islannin yliopistollisen sairaalan säätiöltä.

Pelin kehittäjäksi valikoitui turkulainen peliyhtiö Nordicedu, joka erikoistunut hyötypeleihin.

Hyötypelin (serious game) tavoitteena on kannustaa peli- ja palkitsemiselementtien avulla pelaajaa oppimaan tai muuttamaan käyttäytymistapojaan.

Pelisuunnittelija Hanna Ahtosalo lähti toukokuussa suunnittelemaan peliä Islantiin. Pelisuunnittelu on käyttäjälähtöistä, joten Ahtosalo ideoi peliä islantilaislasten kanssa.


”He saivat kertoa vaikkapa sen, mistä graafisesta tyylistä he tykkäävät. Samalla selvisi, mitä asioita pelissä pitää selittää ja mitä ei taas tarvitse lähteä vääntämään rautalangasta”, Ahtosalo kertoo.

Peli kulkee työnimellä Unisieppari (Dreamcatcher), mutta sen lopullista nimeä ei ole vielä päätetty.

Alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu pelin pitää olla lyhyt, ja peli on jaettava viiden tai kymmenen minuutin palasiin.

Unisiepparia pelaava lapsi valitsee ensin itselleen pelihahmon, joka valmistautuu leikkaukseen satumaisemassa keräämällä riittävästi ruokaa. Samaan tapaan lapsipotilas täyttää vatsansa ennen leikkausta edeltävää paastoa.


Nordicedun kehitteillä oleva peli on osa laajempaa pelillistämisen trendiä, jossa Suomi on ollut jo vuosia etulinjassa. Pelillistäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan asioiden tekemistä pelin kaltaiseksi.

Pelillistämisen merkityksestä kertoo hyvin se, että Tampereen yliopistossa toimii pelillistämisen professori Juho Hamari.

Hamarin mukaan pelillistäminen menestyy Suomessa samoista syistä kuin peliala, eli vahvan teknologiaosaamisen ja korkeakoulutuksen ansiosta. Hyötypeleihin on vaikuttanut myös vahva pedagoginen osaaminen.

”Pelillistämisessä ja hyötypeleissä on ideana se, että ihmiset saisivat niissä samoja positiivia kokemuksia, joita pelitkin tuottavat sekä sen seurauksena oppisivat tai muutoin ohjaisivat käyttäytymistään positiiviseen suuntaan”, Hamari kertoo.


Unisiepparin toisessa jaksossa lapsen pelihahmo siirtyy vuorelle, joka kuvaa sairaalaa. Siellä lapsi pääsee tutustumaan sairaalaympäristöön lyhyiden videopätkien avulla. Kun ympäristö on tuttu, sitä ei jännitä niin paljon.

Hamari korostaa, että Unisiepparin kaltaiset hyötypelit kuuluvat myös laajempaan kulttuuriseen, teknologiseen ja yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa kaikki on tulossa pelin kaltaiseksi. Ympäristömme on siis pelillistymässä.

”Peleistä on tullut valtavirtakulttuuria, ja pelit ulottuvat yhä enenevissä määrin elämän kaikille osa-alueille. Ihmiset odottavat samoja pelillisiä ja leikkisiä kokemuksia kaikissa ympäristöissä. Tämän takia he eivät esimerkiksi ole yhtä valmiita ottamaan sellaisia töitä vastaan, jotka eivät motivoi tai tyydytä heitä”, Hamari sanoo.

Pelillistyminen on levinnyt joiltain osin liiankin nopeasti, ja sen mukana on levinnyt myös kielteisiä ilmiöitä.

”Yksi yltiöpelillistymisen äärimuodoista on se, että metriikka on tullut mukaan lähes kaikkiin ihmisen toimintoihin. Kaikkea työtä ja luovuutta mitataan numeroilla”, Hamari sanoo.

Unisiepparin lopuksi pelihahmo siirtyy animaatiossa leikkaushuoneeseen, jossa hahmo nukutetaan. Unen jälkeen peli päättyy alkupisteeseen, jossa pelihahmo on perheensä ympäröimänä.

Koska kyseessä on kuitenkin peli, pelaaja saa lopussa myös palkinnon.

Kaikki hyötypelit eivät ole automaattisesti hyödyllisiä.

Myös Nordicedun uusi peli pääsee tarkempaan syyniin. Sen vaikutuksia on tarkoitus tutkia ensi vuonna sekä Turussa että Reykjavikissa.

Hanna Ahtosalo korostaa, että pelillistäminen on motivointia: hyötypelit kehittyvät samalla kun motivointimenetelmät kehittyvät.

”Parhaimmillaan oppiminen kulkee pelaamiskokemuksen rinnalla, ja pelaava lapsi oppii parhaiten positiivisten kokemusten kautta”, Ahtosalo sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Hyötypelien osuus muutamia prosentteja


 Maailmanlaajuinen pelimarkkina on tänä vuonna yli 130 miljardin euron kokoinen.

 Hyötypelien markkina taas on arvioiden mukaan noin kolmen miljardin euron kokoinen. Metaari-analyysiyrityksen mukaan markkina kasvaa vuoteen 2023 mennessä yli 15 miljardin euron kokoiseksi.

 Suomen pelialan koko on noin kaksi miljardia euroa. Hyötypelejä tekeviä yrityksiä on parisenkymmentä, ja niiden liikevaihto on arvion mukaan yli 20 miljoonaa euroa.

 Hyötypelit lasketaan yleensä osaksi pelialaa, mutta osa yrityksistä näkee olevansa osa opetusteknologia-alaa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    4. 4

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    5. 5

      Vanhaan kouluun muuttanut perhe yllättyi remonttikuluista: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa

    6. 6

      Ensin unohtuivat laulujen sanat, sitten koko elämä alkoi luisua alta – Laulaja Matti Esko on elänyt 20 vuotta masennuksen kanssa, ja nyt hän kertoo, millaista se on ollut

      Tilaajille
    7. 7

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    8. 8

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    9. 9

      Vangittu ruotsalainen Isis-taistelija kertoo videolla arjestaan syyrialaisessa vankilassa

    10. 10

      Helsinki suunnittelee mittavaa ramppia keskelle Ruoholahtea, jotta Jätkäsaaren rekkaliikenne helpottuisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    3. 3

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    4. 4

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    5. 5

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    6. 6

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    7. 7

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    8. 8

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    10. 10

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää