Kotimaa

Koska terveyskeskukset ovat tukossa, ihmiset päätyvät turhaan jonottamaan sairaaloiden päivystyksiin

Kaksi terveydenhuollon asiantuntijaa pohtii syitä terveydenhuollon ongelmiin.

Päivystyspoliklinikoille hakeutuu ihmisiä, jotka eivät saa muualta apua ongelmiinsa. Suomalainen terveydenhuolto ei siis toimi kuten sen kuuluisi toimia, sanoo emeritusprofessori Martti Kekomäki.

Kekomäen mukaan potilaiden hoito on Suomessa sirpaleista ja se näkyy päivystysvastaanotoilla.

”Ihminen sysätään jonnekin hetkeksi, minkä jälkeen hän tulee takaisin, koska kukaan ei tunne hänen pitkäaikaisongelmiaan, hänen muita sairauksiaan kuin sitä, jonka takia hän tulee päivystykseen.”

Tämän vuoksi sairaaloiden päivystysvastaanotoilla hoidetaan ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin ”vääriä” ihmisiä. Tämä kävi ilmi HS:n jutusta, jossa seurattiin akuuttilääketieteeseen erikoistuvan lääkärin Anna Rajalan työtä Jorvin päivystyspoliklinikalla.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysvastaanotot on tarkoitettu ihmisille, joiden tilanne on sellainen, etteivät he voi odottaa hoitoa aamuun tai seuraavaan arkipäivään.

Silti päivystyspoliklinikoille hakeutuu ihmisiä, joilla ei ole akuuttia hätää. Heidät kuuluisi hoitaa sosiaali- ja terveyskeskuksissa päiväsaikaan, mutta he tulevat päivystykseen. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Terveydenhuollon ammattilaiset ja asiantuntijat tietävät, että ongelma on melko yleinen suomalaisilla päivystysvastaanotoilla.

Lääketieteen dosentti Jouko Isolaurin mukaan päivystyksistä on tullut ”vilkkaita, välillä vähän levottomiakin paikkoja”.

”Tämä on isojen kaupunkien ongelma. Se kertoo siitä, että perusterveydenhuoltoon on vaikea saada aikoja ja pitkät jonotusajat eivätkä ihmiset voi tai halua jonottaa”, sanoo Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien johtajana aiemmin työskennellyt Isolauri.

”Se on yleinen ongelma, mutta joka puolella Suomea tilanne ei ole tämä. On mielenkiintoista, että monet suhteellisen pienet terveyskeskusyksiköt, joita ollaan nyt erilaisilla hallinnollisilla järjestelyillä lopettamassa, toimivat melko hyvin.”

Myös Kekomäen mukaan Suomessa on kuntia, jotka ovat panostaneet perusterveydenhuoltoonsa ja saaneet terveysasemat toimimaan hyvin. Hänestä näitä ratkaisuja tulisikin koota yhteen ja tutkia, olisiko niistä apua muille terveyskeskuksille.

Terveyskeskukset saavat ensi vuonna sosiaali- ja terveysministeriöltä 70 miljoonaa euroa lisärahaa. Rahalla on tarkoitus kehittää terveyskeskuksia, palkata lisää lääkäreitä ja purkaa jonoja.

”On selvää, että terveyskeskukset tarvitsevat lisäresursseja, mutta resurssien laittaminen niin sanottuun vanhaan toimintakonseptiin ei ehkä ole järkevää. Toimintatavan pitäisi olla moderni”, Jouko Isolauri sanoo.

Monet terveysasemat kärsivät lääkäripulasta. Terveyskeskustyö ei ole houkuttelevaa ja haluttua, mutta Kekomäen ja Isolaurin mukaan siitä pitäisi tehdä sellaista.

Isolauri kertoo keskieurooppalaisesta vakuutuspohjaisesta perusterveydenhuollosta, joka perustuu perhelääkärijärjestelmään. Perhelääkärin ja hänen tiiminsä vastuulla on tietty väestönosa, jota he hoitavat.

”Siitä järjestelmästä olisi ehkä jotain opittavaa Suomessa. Siellä perhelääkäreiden työ on hyvin haluttua ja arvostettua.”

Isolaurin mukaan hoitosuhteiden jatkuvuus tekee lääkärin työstä mielekkäämpää ja palkitsevampaa. Samaa mieltä on Kekomäki.

”Sen pitäisi olla niin, että lääkäri tuntee potilaansa monen vuoden ajalta. Palkkaa ei makseta sen mukaan, kuinka monta temppua tehdään yhdelle potilaalle käynnin aikana, vaan maksetaan siitä uskollisuudesta, että lääkäri palvelee omaa väestöään vuosia ja vuosikymmeniä.”

Suomessa työntekijöiden terveyttä hoitaa työterveyshuolto ja korkeakouluopiskelijoiden terveydestä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Isolauri sanoo, että molemmat toimivat hyvin ja potilaat pääsevät hoitoon nopeasti.

Isolaurin mukaan on hyvä, että työterveyshuolto ja opiskelijaterveydenhuolto toimivat tehokkaasti, mutta ei ole oikein, ettei kaikilla ole mahdollisuutta yhtä toimivaan terveydenhuoltoon.

”En kuitenkaan lähtisi huonontamaan työterveyshuoltoa, jotta saadaan terveyskeskukset toimiviksi. Molempien sektoreiden pitäisi toimia hyväksyttävällä tavalla.”

Martti Kekomäen mielestä tämä monikanavainen perusterveydenhuolto on osa terveydenhuollon ongelmaa. Kun työssä käyvät hoidetaan työterveyshuollossa, huonosti vetävien terveyskeskusten hoidettavaksi jäävät muut: vanhukset, lapset, työttömät, pitkäaikaissairaat sekä mielenterveys- ja päihdepotilaat.

Kekomäki sanoo sen luovan eriarvoisuutta niin, että Suomen terveydenhuolto ”kilpailee Yhdysvaltojen kanssa jälkiteollisten maiden epäoikeudenmukaisimman järjestelmän tittelistä”. Hänestä tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta pitkän aikavälin kehitys kulkisi kohti yksikanavaista terveydenhuoltojärjestelmää.

”Jos meillä terveyskeskuksessa olisi edustettuna kaikki avuntarvitsijat, luultavasti Suomen terveyskeskukset kukoistaisivat yhtä hyvin kuin Tanskan terveyskeskukset”, Kekomäki sanoo.

”Siellä terveyskeskuslääkärin työ on haluttua työtä, mutta siellä ei olekaan monikanavaisia rahoitusjärjestelmiä. Siellä virat on täytetty. Lääkärit tuntevat omat potilaansa vuosien ajalta, tuntevat perheet, asuinolot, harrastukset ja sairaudet. Potilas-lääkärisuhteet ovat monivuotisia, eivät yhden viikonlopun pikakäyntejä.”

Isolauri huomauttaa, että terveyskeskusten tehokkuus ei riipu pelkästään lääkäreiden saatavuudesta.

”Kyllä se edellyttää toimivaa tiimiä ja yhtä lailla kokeneita hoitajia kuin kokeneita lääkäreitäkin.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    3. 3

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    4. 4

      Monet suomalaislapset syövät liikaa nitriittiä: ”Jos lapset itse saisivat valita, makkararuokia olisi enemmän”

    5. 5

      Massiivisesta Triplasta jopa kolmannes on varattu ravintoloille, joita on 60 – testasimme mielenkiintoisimmat

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    8. 8

      Koirat tappoivat raskaana olleen naisen Ranskassa

    9. 9

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    10. 10

      HS-analyysi: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professori

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    5. 5

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    6. 6

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    7. 7

      Piraattipuolueen rivit rakoilevat: puheenjohtaja haluaa lakkauttaa puolueen ja liittää sen toiseen

    8. 8

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    9. 9

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    10. 10

      Leif Salmén on kuollut – Kollegat muistelevat: ”Television vaalitenttien vetäjänä yksi parhaimmista ja tiukimmista, kenties ikinä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää