Lukioaikana on luettava kahdeksan kirjaa – Eri aineiden opettajat kertovat viisi asiaa, joihin heidän huomionsa kiinnittyy uudistuksessa

Äidinkielessä on luettava lukion aikana kahdeksan kirjaa, joista vähintään yksi on tietokirja. Lyhyestä vieraasta kielestä saa jatkossa suullisen kielitaidon todistuksen. Esimerkiksi tällaisia uudistuksia tuo mukanaan lukioiden uusi opetussuunnitelma.

Aineenopettajat kertovat HS:lle viisi asiaa, joihin heidän huomionsa kiinnittyy uudistuksessa.

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkielessä on kahdeksantoista pakollista 1–2 opintopisteen opintojaksoa ja kolme valinnaista kahden opintopisteen opintojaksoa. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään kahdeksan kokonaisteosta, joista vähintään yksi on tietokirja.

Vaikka moduulien määrä näyttää suurelta, se ei tarkoita opiskeltavan sisällön kasvua vaan opintojaksot on jaoteltu uudelleen.

Oppiaineen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkinta- ja tuottamistaitoihin sekä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymiseen.

Äidinkielenopettaja Satu Kiiskinen, Tikkurilan lukio:

1. ”Kaikkia oppiaineita koskevat laaja-alaiset kuvaukset ovat niin puhuttelevat, että ne saivat ensi lukemalla suorastaan liikuttumaan. Ne eivät ole pelkkiä oppisisältöjä vaan tapa järjestää koulutus.”

2. ”Uutta äidinkielessä on, että vuorovaikutusosaaminen on nostettu kirjoittamisen ja lukemisen rinnalle. Määrä ei ole sinänsä lisääntynyt, mutta se on tehty näkyvämmäksi. Tavoitteena on ihminen, joka kykenee osallistumaan kansalaisena keskusteluihin ja tunnistamaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa vastuunsa.”

3. ”Lukutaidosta on oltu huolissaan. Siksi sen merkitystä on kasvatettu. Tämä näkyy siinä, että tavoitteisiin on kirjattu määrällinen tavoite kirjallisuuden lukemisesta. Ihmisen on opittava lukemaan pitkiä tekstejä ja sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Kahdeksan teosta on vähimmäismäärä.”

4. ”Äidinkieleen kuuluu myös omien taitojen reflektointi ja kyky asettaa sopivia tavoitteita. Tämä tarkoittaa omien vahvuuksien tunnistamista kirjoittajana ja lukijana.”

5. ”Opettajalle nämä muutokset tarkoittavat, että hän joutuu vähän miettimään uudelleen omaa työtään. Laaja-alaisen osaamisen ajatuksen hengessä voisi tehdä opintojaksoja, joissa eri oppiaineiden yhdistelmistä tehdään yhteinen kokonaisuus, jossa on sama yhteinen teema ja punainen lanka kaikissa moduuleissa. Taito- ja taideaineiden yhdistäminen voi tuoda keveyttä lukio-opintoihin.”

Vieraat kielet

Vieraiden kielten opetuksen tehtävä on kehittää kunkin opiskeltavan kielen taitoa monipuolisesti. Opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen, opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin sekä tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoihin.

Pitkän kielen oppimäärässä on kuusi pakollista 1–3 opintopisteen moduulia ja kaksi valinnaista kahden opintopisteen moduulia.

Lyhyen kielen tehtävänä on myös auttaa opiskelijaa näkemään, miten vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista tutustua kieli- ja kulttuurialueeseen. Uusi kieli avaa myös mahdollisuuksia eri kielillä tapahtuvaan jatkokoulutukseen ja lisää työelämävalmiuksia.

Espanjanopettaja Annukka Kosonen, Alppilan lukio:

1. ”Kaikille pakollinen pitkä kieli alkaa yhden opintopisteen moduulilla, jonka nimi on Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen. Moduulin aikana opiskelija laatii oman kielitaitoprofiilinsa, jossa hän pohtii, mitä kaikkia kieliä osaa ja miten niitä osaa. Moni suunnittelee lukion alkaessa valitsevansa jonkin valinnaisen kielen, joten moduuli toimii samalla johdatuksena kielten opiskeluun lukiossa.”

2. ”Esimerkiksi englannin kielessä pohditaan englannin kieltä lingua francana [yleiskielenä] globaaleissa konteksteissa ja vuorovaikutustilanteissa, joissa englanti ei välttämättä ole kenenkään äidinkieli.”

3. ”Aiemmin ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät termit oli sijoitettu valinnaisiin kursseihin, joita kaikki eivät valitse. Nyt kestävään kehitykseen liittyviä sisältöjä on lisätty osaksi pakollista kurssia, sillä ne kuuluvat kaikille.”

4. ”Lyhyessä kielessä opiskelijalla on oikeus saada todistus suullisesta kielitaidosta missä tahansa vaiheessa opintojaan kolmannen moduulin jälkeen. Vaikka opiskelija ei suorittaisi kaikkia lukion kursseja, hän voi saada todistuksen suullisesta kielitaidostaan opintojensa päättyessä.”

5. ”Lyhyissä kielissä on ensimmäistä kertaa merkitty moduulien tavoitetason vastaavuus yleiseurooppalaiseen kielten viitekehykseen. Tämä tukee opiskelijan itsearviointia ja auttaa opettajaa arvioimaan opiskelijan kielitaitoa, sekä kirjallista että suullista.”

Historia ja yhteiskuntaoppi

Sekä historiassa että yhteiskuntaopissa on kolme pakollista kahden opintopisteen opintojaksoa. Sen lisäksi historiassa on kolme ja yhteiskuntaopissa yksi valinnainen kahden opintopisteen opintojakso.

Apulaisrehtori Risto Sarvilinna, Jyväskylän lyseon lukio:

1. ”Historia ja yhteiskuntaoppi jatkavat edellisten opetussuunnitelmien linjaa. Asiasisältöjä on muokattu laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja oppiaineissa pyritään näkemään entistä paremmin asioiden väliset yhteydet ja linjat.”

2. ”Tätä nykyä halutaan korostaa ymmärrystä ja analyyttista otetta. Etenkin historia mielletään joskus aikajanalla olevien faktojen opetteluksi. Siitä halutaan pois. Samalla halutaan tuoda historiaan tulkintaa sekä menneisyyden ja nykyisyyden välistä vuoropuhelua.”

3. ”Laaja-alaisen osaamisen asioita on perinteisesti jo sisältynyt sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin, mutta nyt ne on avattu oppiaineen johdanto-osissa hyvinkin tarkasti. Lisäksi molemmissa oppiaineissa on tarkennettu arviointia.”

4. ”Kielitietoisuus sisältää tärkeiden käsitteiden opettelun, joka on olennaista sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Esimerkiksi demokratia käsitteenä on monelle opiskelijalle tätä nykyä vaikea ymmärtää.”

5. ”Suuremmat muutokset tehdään paikallisella tasolla. Esimerkiksi historia tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhdistellä sitä muihin oppiaineisiin.”

Kemia

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Tämä ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, yhteiskunnassa ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.

Kemian oppiaineessa on kaksi pakollista moduulia, jotka ovat kooltaan yhden opintopisteen suuruisia. Lisäksi on neljä kahden opintopisteen suuruista valinnaista moduulia.

Kemianopettaja Olga Sipilä, Helsingin luonnontiedelukio:

1. ”Tärkeä lähtökohta on, että kemia nähtäisiin ongelmien ratkaisijana. Sisällössä on paljon ympäristöön, kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyviä asioita.”

2. ”Hyvinvointiosaamisen tavoitteet näkyvät siten, että kemiaa opiskellessaan saa tietoja ja taitoja tehdä terveyden, ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta hyviä valintoja arjessa.”

3. ”Jokaisessa moduulissa on mainittu, minkälaisissa temaattisissa yhteyksissä sisältöjä voidaan tarkastella ja millaisia kokeellisia tutkimuksia voidaan tehdä.”

4. ”Joitain sisältöjä on siirretty opintojaksosta toiseen, jotta aiheet muodostaisivat loogisempia kokonaisuuksia. Yhden opintopisteen moduuleja voi yhdistää esimerkiksi fysiikkaan ja laatia niistä yhteisiä opintojaksoja. Esimerkiksi sekä kemian että fysiikan ykkösmoduuleissa käsitellään suureita. Kiertotalous-teema tulee esille kakkosmoduulissa, jolloin löytyy yhteyksiä biologian moduulien kanssa.”

5. ”Ylipäätään sisältöjä on järjestetty uudelleen ja selkeytetty. Olisi tärkeää, että opiskelija ehtisi myös pohtimaan asioita, harjoittelemaan sähköisten työkalujen käyttöä, tekemään kokeellisia tutkimuksia ja analysoimaan tuloksia.”

Juttua täsmennetty 7.11. kello 9.52: Vieraasta kielestä saa jatkossa suullisen kielitaidon todistuksen.