Liki tuhat suomalaista osallistui keväällä Eurooppa puhuu -projektiin – nyt tapahtuma palkittiin

Saksalaisen die Zeit Online -lehden järjestämä Eurooppa puhuu -projekti https://www.mycountrytalks.org/events/europe-talksvoitti lauantaina Jean Monnet 2019 -palkinnonhttps://europeanconstitution.eu/2019-jean-monnet-prize-results, joka jaetaan Euroopan yhdentymistä edistäville hankkeille.

Palkinnon myöntää voittoa tavoittelematon EuropeanConstitution.eu-järjestö, ja sen suojelijoina toimivat Euroopan komissio ja parlamentti.

Eurooppa puhuu -hankkeeseen osallistui yhteensä kuusitoista eurooppalaista mediaa, muun muassa Helsingin Sanomat, The Financial Times, La Repubblica, Politiken, Morgenbladet ja Gazeta Wyborcza.

Mediat pyysivät lukijoitaan ilmoittautumaanhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006101198.html, jos nämä halusivat tavata vastakkaisia arvoja edustavan ihmisen toisesta Euroopan maasta. Tapaamispäivä oli EU-vaalien alla 11. toukokuuta 2019.

Lopulta noin 16 000 eurooppalaista 33 maasta tapasi toisensa Brysselissä die Zeitin järjestämässä tapahtumassa tai keskusteli keskenään puhelimen tai videon välityksellä.

Suomesta projektiin ilmoittautui liki tuhat ihmistä. Helsingin Sanomat raportoi päivän tapahtumista sekä Brysselissähttps://www.hs.fi/paivanlehti/12052019/art-2000006102482.html että Helsingissähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006102089.html.

Keskustelun päämäärä oli puhkoa samanmielisten kuplia ja saada ihmiset ymmärtämään toistensa mielipiteitä isoissa Eurooppaa jakavissa kiistakysymyksissä, kuten maahanmuutossa tai ilmastomuutoksen torjunnassa.

Helsingin Sanomat osallistui Eurooppa puhuu -projektiin, koska eurooppalaiset ovat kovin erimielisiä maanosan suunnasta ja arvoista. Euroopan unioni koetaan etäiseksi, mutta Eurooppa puhuu -projekti antoi erilaisille mielipiteille kasvot.

Eurooppa puhuu -tapahtuman suosio oli iso yllätys, sanoo HS:n toimittaja Jarno Hartikainen, joka raportoi Eurooppa puhuu -tapahtumasta Brysselistä.

”Pelkona oli, että ihmiset eivät innostu tapahtumasta. Sitten kun ilmoittautumisia alkoi tulla, kävi nopeasti selväksi, että ihmisillä oli kauhean iso halu ja tarve puhua toisille eurooppalaisille”, Hartikainen sanoo.

Paikan päällä Brysselissä tunnelma oli hieno, Hartikainen kuvailee. Kulttuurikeskus Bozar oli täynnä puheen sorinaa, kun eri maista saapuneet ihmiset keskustelivat isoista aiheista.

”Se on ehkä se keskeinen oppi: ihmiset ovat kauhean kiinnostuneita ymmärtämään, kuinka erilaisista lähtökohdista tai olosuhteista tulevat ihmiset ajattelevat. Iso osa ihmisistä ei halua sulkeutua mihinkään samanmielisten kaikukammioon.”

Myös palkinnon myöntänyt Louis Drounauhttps://www.hs.fi/haku/?query=louis+drounau, EuropeanConstitution.eu-järjestön puheenjohtaja, kiitteli sitä, että hankkeeseen osallistuneet mediat halusivat laajentaa raportointiaan kansallisista kansainvälisiin kysymyksiin, mikä lähentää eurooppalaisia.

“30 vuotta rautaesiripun repeämisen jälkeen tämä on edelleen erittäin tärkeää”, hän sanoi tiedotteen mukaan.

Eurooppa puhuu oli Helsingin Sanomissa jatkoa Suomi puhuuhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006053625.html -hankkeelle, joka järjestettiin maaliskuussa. Siinä keskenään erimieliset suomalaiset pääsivät tapaamaan toisiaan.