Kotimaa
Oppilaat ja opettajat ovat harjoitelleet tietoisuustaitoja, ja tulokset ovat lupaavia: ”Joidenkin mukana olle
Levollisempaa oloa ja rauhallisuutta, parempaa jaksamista, keskittymiskykyä ja unta. Näin huimia tuloksia on saatu opettamalla tietoisuustaitoja opettajille ja oppilaille.
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuslaitoksen Terve oppiva mielihttps://www.terveoppivamieli.fi/ -niminen hanke alkoi oppilaisiin kohdistuneella tutkimuksella, jossa noin kolme- ja puolituhatta 12–15-vuotiasta oppilasta osallistui kerran viikossa hyvinvoinnin oppitunnille. Tunnilla joko rentouduttiin tai harjoiteltiin tietoisuustaitoja (mindfulness) kiinnittämällä huomio omassa mielessä ja kehossa tapahtuviin asioihin.
Tietoisuustaitoharjoitus osoittautui tehokkaammaksi kuin rentoutuminen. Lisäksi oppilaiden raportoimat tulokset osoittivat, että heidän keskittymiskykynsä kohentui ja perheen ja kavereiden kanssa meni paremmin, HS kertoihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005372053.html syksyllä 2017.
Hanke laajeni opettajiin kolme vuotta sitten. Tavoitteena on tukea henkilökunnan jaksamista ala- ja yläkouluissa sekä päiväkodeissa.
Taitoja on opetettu lähes 350 opettajalle, ja tulokset ovat olleet taas lupaavia.
”Opettajien kommentteja on ollut jopa liikuttavaa lukea”, kertoo Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkija Salla-Maarit Volanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=salla-maarit+volanen. Hän on ollut mukana molemmissa hankkeissa.
”Joidenkin mukana olleiden elämä tuntuu muuttuneen kokonaan.”
Tutkimukset osoittavat, että myötätunto, hyvinvointi ja onnellisuus ovat taitoja, joita voi oppia ja kehittää.
”Voimme käyttää omaa mieltämme muuttaaksemme tapaa, jolla ajattelemme”, Volanen selittää.
”Keskeistä on tarkkaavaisuus eli kyky itse päättää, mihin huomionsa suuntaa, ja keskittyä olennaiseen.”
Jos tarkkaavaisuus harhailee, voi olla vaikea tunnistaa tunteitaan, tarpeitaan ja ajatuksiaan. Tiukassa paikassa reagoimmekin sen mukaan, mitä päälle hyökynyt tunne määrää.
Tietoisuustaidot taas auttavat tunnistamaan päälle tulevan tunteen. Vaikka se olisi yhä kamala, voi hengitellä hetken ja yrittää rauhoittua. Sen jälkeen tilanteessa näkee ehkä myös jotakin myönteistä.
Tarkkaavaisuutta harjoitellaan yksinkertaisimmillaan niin, että huomio kiinnitetään johonkin ja pidetään siinä. Kun ajatus karkaa, se palautetaan aina takaisin.
”Ajatuksemme ovat automaatiolla lähes puolet valveillaoloajasta”, Volanen sanoo.
”Mieli harhailee, murehtii ja stressaa automaattisesti. Ajattelemme päivittäin kymmeniätuhansia ajatuksia, mutta vain pieni osa niistä on uusia. Sen sijaan pyöritämme samoja ajatuksia päivästä toiseen.”
Säännöllisissä harjoituksissa alkaa oppia, miten oma mieli toimii: havaitsee esimerkiksi, että mielellä on taipumus korostaa uhkia, vaikka ne eivät olisi todellisia.
Harjoitukset kehittävät muun muassa itsesäätelyä, joka vaikuttaa elämässä pärjäämiseen. Tutkimuksista tiedetään, että viisivuotiaan itsesäätelytaidot ennustavat sitä, miten hän pärjää nuorena aikuisena. Vaikutus on suurempi kuin kouluarvosanoilla, perhetaustalla tai älykkyysosamäärällä.
Näitä taitoja tarvitaan nykyään ehkä vielä enemmän kuin ennen, koska tarkkaavaisuus on koetuksella ärsykkeiden tulvassa, Volanen arvioi. Toisaalta tulevaisuuden työelämä odottaa meiltä varsinkin luovuutta sekä kykyä ratkaista mutkikkaita ongelmia ja tehdä yhteistyötä. Kaikkiin niihin tarvitaan tarkkaavaisuutta.
Kun opettaja harjoittaa tietoisuustaitoja, myös oppilaat hyötyvät, koska he aistivat hänen vireystilansa ja samaistuvat siihen. Jos opettaja on levollinen, oppilaat tuntevat olevansa turvassa ja oppivat, Volanen kuvailee.
Terve oppiva mieli -hankkeessa mukana olleet opettajat kertovat, että harjoitukset ovat helpottaneet työtä. Läsnäolo ja rauhoittuminen paranivat, armollisuus ja myötätunto itseä kohtaan lisääntyivät, keskittymiskyky koheni, ikäviä tunteita ja epätietoisuutta sieti enemmän kuin ennen, ja unen laatu parani.
”Olo on levollisempi. En hermostu niin helposti”, yksi opettaja kertoi.
”Oppilaat rauhoittuvat helpommin”, toinen totesi.
Yli puolet osallistuneista koki, että vuorovaikutus oppilaiden kanssa koheni.
Laaja-alainen erityisopettaja Liisa Mattilahttps://www.hs.fi/haku/?query=liisa+mattila suoritti koulutuksen viime lukuvuonna. Kahdeksan viikon verkkokurssi syksyllä opetti taidot, ja kuuden viikon jatko-osa keväällä auttoi siirtämään niitä oppilaille.
”Kaikki ryhmässäni olleet opettajat kokivat saaneensa paljon tukea työhönsä ja jaksamiseensa. Kannustan kaikkia kokeilemaan tätä, jo oman työhyvinvoinnin kannalta.”
Myös oppilaiden vastaanotto on ollut innostunutta.
”He pyytävät lisää, kun tapaamme käytävällä.”
Mattila havaitsi oppilaissa kaksi muutosta. Ensinnäkin itsesäätelytaidot vahvistuivat harjoittelun ansiosta. Se näkyi sekä pikkukoululaisilla että isommilla.
”Tietoisuustaidot lisäävät itsetuntemusta.”
Lapset myös oppivat tuntemaan myötätuntoa itseään kohtaan, kun kaikki ei mennyt täydellisesti.
”Jo alakoululaiset voivat olla äärettömän ankaria itseään kohtaan. Harjoittelu auttoi ymmärtämään, että virheetkin kuuluvat ihmisyyteen. Virheen satuttua voi suhtautua itseensä lempeästi, niin kuin suhtautuisi ystävän virheeseen.”
Lisätietoja koulutuksista, aikatauluista ja kouluttajista sekä nauhoitteita oppilaille ja koulujen ja päiväkotien henkilöstölle: www.terveoppivamieli.fihttp://www.terveoppivamieli.fi
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuslaitoksen Terve oppiva mielihttps://www.terveoppivamieli.fi/ -niminen hanke alkoi oppilaisiin kohdistuneella tutkimuksella, jossa noin kolme- ja puolituhatta 12–15-vuotiasta oppilasta osallistui kerran viikossa hyvinvoinnin oppitunnille. Tunnilla joko rentouduttiin tai harjoiteltiin tietoisuustaitoja (mindfulness) kiinnittämällä huomio omassa mielessä ja kehossa tapahtuviin asioihin.
Tietoisuustaitoharjoitus osoittautui tehokkaammaksi kuin rentoutuminen. Lisäksi oppilaiden raportoimat tulokset osoittivat, että heidän keskittymiskykynsä kohentui ja perheen ja kavereiden kanssa meni paremmin, HS kertoihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005372053.html syksyllä 2017.
Hanke laajeni opettajiin kolme vuotta sitten. Tavoitteena on tukea henkilökunnan jaksamista ala- ja yläkouluissa sekä päiväkodeissa.
Taitoja on opetettu lähes 350 opettajalle, ja tulokset ovat olleet taas lupaavia.
”Opettajien kommentteja on ollut jopa liikuttavaa lukea”, kertoo Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkija Salla-Maarit Volanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=salla-maarit+volanen. Hän on ollut mukana molemmissa hankkeissa.
”Joidenkin mukana olleiden elämä tuntuu muuttuneen kokonaan.”
Tutkimukset osoittavat, että myötätunto, hyvinvointi ja onnellisuus ovat taitoja, joita voi oppia ja kehittää.
”Voimme käyttää omaa mieltämme muuttaaksemme tapaa, jolla ajattelemme”, Volanen selittää.
”Keskeistä on tarkkaavaisuus eli kyky itse päättää, mihin huomionsa suuntaa, ja keskittyä olennaiseen.”
Jos tarkkaavaisuus harhailee, voi olla vaikea tunnistaa tunteitaan, tarpeitaan ja ajatuksiaan. Tiukassa paikassa reagoimmekin sen mukaan, mitä päälle hyökynyt tunne määrää.
Tietoisuustaidot taas auttavat tunnistamaan päälle tulevan tunteen. Vaikka se olisi yhä kamala, voi hengitellä hetken ja yrittää rauhoittua. Sen jälkeen tilanteessa näkee ehkä myös jotakin myönteistä.
Tarkkaavaisuutta harjoitellaan yksinkertaisimmillaan niin, että huomio kiinnitetään johonkin ja pidetään siinä. Kun ajatus karkaa, se palautetaan aina takaisin.
”Ajatuksemme ovat automaatiolla lähes puolet valveillaoloajasta”, Volanen sanoo.
”Mieli harhailee, murehtii ja stressaa automaattisesti. Ajattelemme päivittäin kymmeniätuhansia ajatuksia, mutta vain pieni osa niistä on uusia. Sen sijaan pyöritämme samoja ajatuksia päivästä toiseen.”
Säännöllisissä harjoituksissa alkaa oppia, miten oma mieli toimii: havaitsee esimerkiksi, että mielellä on taipumus korostaa uhkia, vaikka ne eivät olisi todellisia.
Harjoitukset kehittävät muun muassa itsesäätelyä, joka vaikuttaa elämässä pärjäämiseen. Tutkimuksista tiedetään, että viisivuotiaan itsesäätelytaidot ennustavat sitä, miten hän pärjää nuorena aikuisena. Vaikutus on suurempi kuin kouluarvosanoilla, perhetaustalla tai älykkyysosamäärällä.
Näitä taitoja tarvitaan nykyään ehkä vielä enemmän kuin ennen, koska tarkkaavaisuus on koetuksella ärsykkeiden tulvassa, Volanen arvioi. Toisaalta tulevaisuuden työelämä odottaa meiltä varsinkin luovuutta sekä kykyä ratkaista mutkikkaita ongelmia ja tehdä yhteistyötä. Kaikkiin niihin tarvitaan tarkkaavaisuutta.
Kun opettaja harjoittaa tietoisuustaitoja, myös oppilaat hyötyvät, koska he aistivat hänen vireystilansa ja samaistuvat siihen. Jos opettaja on levollinen, oppilaat tuntevat olevansa turvassa ja oppivat, Volanen kuvailee.
Terve oppiva mieli -hankkeessa mukana olleet opettajat kertovat, että harjoitukset ovat helpottaneet työtä. Läsnäolo ja rauhoittuminen paranivat, armollisuus ja myötätunto itseä kohtaan lisääntyivät, keskittymiskyky koheni, ikäviä tunteita ja epätietoisuutta sieti enemmän kuin ennen, ja unen laatu parani.
”Olo on levollisempi. En hermostu niin helposti”, yksi opettaja kertoi.
”Oppilaat rauhoittuvat helpommin”, toinen totesi.
Yli puolet osallistuneista koki, että vuorovaikutus oppilaiden kanssa koheni.
Laaja-alainen erityisopettaja Liisa Mattilahttps://www.hs.fi/haku/?query=liisa+mattila suoritti koulutuksen viime lukuvuonna. Kahdeksan viikon verkkokurssi syksyllä opetti taidot, ja kuuden viikon jatko-osa keväällä auttoi siirtämään niitä oppilaille.
”Kaikki ryhmässäni olleet opettajat kokivat saaneensa paljon tukea työhönsä ja jaksamiseensa. Kannustan kaikkia kokeilemaan tätä, jo oman työhyvinvoinnin kannalta.”
Myös oppilaiden vastaanotto on ollut innostunutta.
”He pyytävät lisää, kun tapaamme käytävällä.”
Mattila havaitsi oppilaissa kaksi muutosta. Ensinnäkin itsesäätelytaidot vahvistuivat harjoittelun ansiosta. Se näkyi sekä pikkukoululaisilla että isommilla.
”Tietoisuustaidot lisäävät itsetuntemusta.”
Lapset myös oppivat tuntemaan myötätuntoa itseään kohtaan, kun kaikki ei mennyt täydellisesti.
”Jo alakoululaiset voivat olla äärettömän ankaria itseään kohtaan. Harjoittelu auttoi ymmärtämään, että virheetkin kuuluvat ihmisyyteen. Virheen satuttua voi suhtautua itseensä lempeästi, niin kuin suhtautuisi ystävän virheeseen.”
Lisätietoja koulutuksista, aikatauluista ja kouluttajista sekä nauhoitteita oppilaille ja koulujen ja päiväkotien henkilöstölle: www.terveoppivamieli.fihttp://www.terveoppivamieli.fi
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Hyväksyvää tietoista läsnäoloa
Tietoisuustaitoja kutsutaan myös tietoiseksi läsnäoloksi. Taidot ovat keskittymistä nykyhetkeen eli tietoisuutta siitä, mitä juuri nyt tapahtuu.
Harjoituksessa huomio suunnataan tiettyyn kohteeseen, kuten omaan hengitykseen, tunteisiin, ajatuksiin tai ympäröiviin ääniin. Esiin tuleviin asioihin suhtaudutaan uteliaasti ja hyväksyvästi.
Tutkimukset osoittavat, että säännöllisellä harjoittelulla voi oppia suhtautumaan myös arjen tilanteisiin rauhallisesti ja arvottamatta.
Stressin on osoitettu lievittyvän ja onnellisuuden lisääntyvän.
- Hyvinvointi Seuraa
- Koulu Seuraa
- Opettajat Seuraa
- Oppiminen Seuraa
- Päivi Repo Seuraa
Kommentit