Kotimaa    |   HS-analyysi

Lukion uusi opetussuunnitelma ei ratkaise lukiolaisten jaksamisongelmaa – siihen tarvitaan rahaa

On mahdollista, että kaksi eri puolilla maata lukionsa suorittavaa opiskelijaa käyvät keskenään aivan erilaisen lukiopolun.

Nykylukio on raskas maili, jossa opiskellaan paljon asiaa verrattain lyhyessä ajassa. Väitteen allekirjoittavat melkein kaikki.

Lukiolaisten jaksamisesta ovat huolissaan niin tutkijat kuin opettajatkin. On tiedossa, että osa nuorista uupuu jo lukioikäisinä.

Viitteitä siihen, että ilmiö olisi taittunut, ei ole. Päinvastoin, viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten kokema uupumus on pikemminkin kasvanut. Erityisesti riittämättömyyden tunne oli kyselyn mukaan lisääntynyt. Tytöistä riittämättömyyttä koki joka kolmas.

Riittämättömyys taas voi heijastua siihen, miten opiskelijat hakeutuivat opintoihin lukion jälkeen. Tämä käy huonosti yhteen tavoitteen kanssa, jonka mukaan puolet ikäluokasta pitäisi jatkaa jatkossa korkeakouluun. Mielellään suoraan lukiosta.

Torstaina julkistettiin uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden piti tuoda tähän muutos. Painopistettä onkin siirretty hyvinvointiin. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu jatkossa jokaiselle opettajalle ja koko koululle.

Lue lisää: Lukio-opetus mullistuu: Kurssit muuttuvat opintopisteiksi, oppiaineiden rajat murtuvat helpommin

Lukiota ei kuitenkaan kevennetty. Oppimääriin tai tuntijakoon ei nimittäin tullut muutosta. Pakollisia oppisisältöjä ei ole karsittu, eikä valinnaisten ja pakollisten aineiden suhdetta muutettu. Se olisi oikeastaan pitänyt tehdä jo opetussuunnitelmaa edeltäneessä uudessa lukiolaissa.

Vuodesta 2021 lähtien lukioissa ei ole enää kursseja vaan opintopisteitä. Eri oppiaineisiin liittyviä moduuleja voi yhdistellä yli oppiainerajojen. Kokonaisuudet voivat olla keskenään hyvinkin erilaajuisia.

Näin voi syntyä uudenlaisia kokonaisuuksia, joissa vaikkapa historian opintoihin yhdistetään vaikkapa äidinkielestä draaman opiskelua. Se voi tuoda toki opintoihin keveyttä, uudenlaista motivaatiota ja auttaa esimerkiksi lukivaikeuksista kärsiviä opiskelijoita.

Toisaalta ylioppilaskirjoituksissa aineet kirjoitetaan kuitenkin erillään jatkossakin.

Myöskään lukuvuoden rakenteeseen uusi opetussuunnitelma ei tuonut muutosta.

Lukuvuoden opetus jakaantuu nyt lukioissa tavallisimmin viiteen jaksoon. Jakson jälkeen on yleensä koeviikko. Moni opiskelija kokee sen stressiä lisäävänä tekijänä.

Jotkut ovat väläytelleet, että jaksojärjestelmästä pitäisi luopua kokonaan ja arviointi hoitaa jotenkin muuten. Uuden opetussuunnitelman moduulimaisuus voi antaa tähän nyt entistä paremmat mahdollisuudet.

Kun opintojaksot eivät ole enää saman suuruisia keskenään, mitä järkeä on tunkea ne tasapituisiin jaksoihin?

Vaikka entistä monimuotoisemmat opinnot kuulostavat hienoilta, ne tulevat vaatimaan lukiolaiselta myös tarkempaa opintojen suunnittelua.

Kuka vahtii jatkossa esimerkiksi sitä, että lukiolainen saa ajoissa suoritettua kaikki pakolliset opintonsa ennen kirjoituksia, jos opintojaksot koostuvat monien eri aineiden hybrideistä? Monelle yliopisto-opiskelijallekin opintojen suunnittelu on vaikeaa, saati sitten lukiolaiselle.

Yksilöllisempi opinto-ohjaus on mainittu opetussuunnitelman perusteissa ja siihen velvoittaa myös uusi lukiolaki. Jos opinto-ohjaukseen ei osoiteta lisää resursseja, siis rahaa, se voi kuitenkin jäädä sanahelinäksi.

Opetussuunnitelman perusteet antavat vain raamit, joita paikallisesti nyt aletaan suunnittelemaan. Suurin osa lukiolaisista opiskelee kunnallisissa lukioissa. Kuntien taloustilanne taas ei näytä hääppöiseltä.

Jo nyt lukioiden välillä on suuria eroja. On eliittilukioita, joihin pääsystä kilpaillaan ja on lukioita, joihin on vaikea saada hakijoita. Osa lukiosta sijaitsee paikkakunnilla, jossa ikäluokat jatkossa vain pienenevät.

On mahdollista, että lukiot eriytyvät nyt entisestään. Vaikka uusi opetussuunnitelma ottaa paremmin paikalliset olosuhteet huomioon, se voi johtaa tilanteeseen, että kaksi eri puolilla maata lukionsa suorittavaa opiskelijaa käyvät keskenään aivan erilaisen lukiopolun.

Välttämättä se ei ole huono asia. Kunhan mahdollisuudet jatko-opintoihin pysyvät kaikille yhtäläisinä.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    2. 2

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Antti Rinne valittiin hallitustunnustelijaksi, ei ole päättänyt haluaako ministeriksi – Tutkija oudoksuu Rinteen roolia

    6. 6

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    7. 7

      HS-analyysi: Ruotsissa näkyy sama ilmiö kuin Suomessa – nationalistipuolue kasvaa ilman pakolaiskriisiä

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Erakkoravut kömpivät jonossa muovipulloihin ja kuolevat: yli 500 000 rapua tukehtuu joka vuosi muoviroskaan maailman kaukaisimmilla saarilla

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    2. 2

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    6. 6

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    7. 7

      HS-analyysi: Häikäilemätön Jari Aarnio yritti lavastaa koko systeemin mädäksi

    8. 8

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Näin Suomi pyrkii saamaan lapset pois al-Holin leiriltä – HS selvitti, mistä ulkoministeri Haavistoa koskevassa kiistassa on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

    11. Näytä lisää