Kotimaa
Tutkimus: Lapset eivät koe päiväkodissa stressiä merkittävästi enempää kuin kotihoidossa
Lapset eivät koe stressiä päiväkodissa merkittävästi enempää kuin kotihoidossa.
Tämä käy ilmi tuoreessa Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä.
Tutkimus on julkaistu European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessähttps://doi.org/10.1007/s00787-019-01432-3.
Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa.
”Tutkimuksemme osoitti, että lasten kortisolitasojen vuorokausivaihtelu oli molemmissa ryhmissä samanlaista ja noudatti kortisolille tyypillistä vuorokausirytmiä”, FinnBrain-tutkimuksessa tohtorikoulutettavana työskentelevä Katja Tervahartialahttps://www.hs.fi/haku/?query=katja+tervahartiala kertoo.
Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona.
Kotihoidossa olevilla lapsilla taas kortisolitasojen yleinen vaihtelu ja lasten väliset keskinäiset erot olivat suuremmat kuin päiväkotiryhmässä.
Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin silloin, kun samat lapset olivat vastaavana ajankohtana kotona.
”Tämä selittyi osittain päiväunilla, koska näytteet otettiin iltapäivällä päiväunien jälkeen, ja kortisolitasot ovat jonkin verran korkeammat heti heräämisen jälkeen. Päiväunet eivät kuitenkaan kokonaan selittäneet iltapäivän tasoja ja saattaakin olla, että iltapäivän tunnit ovat osalle lapsista kuormittavampia päiväkodissa kuin kotona”, Tervahartiala kertoo.
Lasten stressiä on toistaiseksi tutkittu vain vähän päivähoitoympäristössä, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole huomioitu kotihoidossa olevien lasten vertailuryhmää.
Kortisolitasoihin ei vaikuttanut se, miten pitkään lapsi oli käynyt kodin ulkopuolisessa päivähoidossa. Päivähoidon ryhmäkoko ei myöskään ollut yhteydessä kortisolitasoihin.
Tutkimuksessa oli mukana yli kaksisataa lasta ja yli kolmekymmentä päiväkotia Turusta ja ympäristökunnista.
Tämä käy ilmi tuoreessa Turun yliopiston tutkimuksessa, jossa verrattiin päivähoidossa ja kotihoidossa olevien lasten stressinsäätelyä.
Tutkimus on julkaistu European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessähttps://doi.org/10.1007/s00787-019-01432-3.
Tutkimustulokset osoittavat, että päivähoidon muodolla ei ole vaikutusta lasten kortisolitasojen vuorokausivaihteluun. Ryhmien välillä oli kuitenkin joitain eroja yksittäisissä mittauksissa.
”Tutkimuksemme osoitti, että lasten kortisolitasojen vuorokausivaihtelu oli molemmissa ryhmissä samanlaista ja noudatti kortisolille tyypillistä vuorokausirytmiä”, FinnBrain-tutkimuksessa tohtorikoulutettavana työskentelevä Katja Tervahartialahttps://www.hs.fi/haku/?query=katja+tervahartiala kertoo.
Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin samoilla lapsilla vastaavana ajankohtana kotona.
Kotihoidossa olevilla lapsilla taas kortisolitasojen yleinen vaihtelu ja lasten väliset keskinäiset erot olivat suuremmat kuin päiväkotiryhmässä.
Päivähoidossa olevien lasten iltapäivän kortisolitasot olivat hieman korkeammat päiväkodissa kuin silloin, kun samat lapset olivat vastaavana ajankohtana kotona.
”Tämä selittyi osittain päiväunilla, koska näytteet otettiin iltapäivällä päiväunien jälkeen, ja kortisolitasot ovat jonkin verran korkeammat heti heräämisen jälkeen. Päiväunet eivät kuitenkaan kokonaan selittäneet iltapäivän tasoja ja saattaakin olla, että iltapäivän tunnit ovat osalle lapsista kuormittavampia päiväkodissa kuin kotona”, Tervahartiala kertoo.
Lasten stressiä on toistaiseksi tutkittu vain vähän päivähoitoympäristössä, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole huomioitu kotihoidossa olevien lasten vertailuryhmää.
Kortisolitasoihin ei vaikuttanut se, miten pitkään lapsi oli käynyt kodin ulkopuolisessa päivähoidossa. Päivähoidon ryhmäkoko ei myöskään ollut yhteydessä kortisolitasoihin.
Tutkimuksessa oli mukana yli kaksisataa lasta ja yli kolmekymmentä päiväkotia Turusta ja ympäristökunnista.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Ihmisen stressireaktioita säätelee HPA-akseli eli hypotalamus–aivolisäke-lisämunuaisakseli.
Lisämunuainen reagoi psyykkiseen stressiin tuottamalla kortisolia, jolloin keho saa käyttöönsä lisää energiaa ja pystyy valmistautumaan mahdolliseen uhkaan.
HPA-akselin toimintaa voidaan tutkia esimerkiksi mittaamalla sylkeen erittyneen kortisolin määrää.
Tutkimuksen aikana alle kolmevuotiaista lapsista otettiin useita sylkinäytteitä kortisolihormonitason määrittämiseksi sekä kotona että päivähoidossa.
Päivähoidon henkilökunta otti näytteet päiväkodeissa ja lapsen vanhemmat kotona.
Tutkimuksessa oli mukana yli kaksisataa lasta ja yli kolmekymmentä päiväkotia Turusta ja ympäristökunnista.
- Lapset Seuraa
- Hyvinvointi Seuraa
- Kotimaa Seuraa
- Päivähoito Seuraa
- Pauliina Grönholm Seuraa
Kommentit