Kotimaa

”On nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään”, sanoo Mustafa Abdulameer – tutkimus kertoo, miten Suomi ajaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvan varassa

Haastattelututkimuksessa selvisi, että koulutetut irakilaiset kokivat sosiaalitukien vastaanottamisen aluksi vastenmielisenä. Kun aikaa kului eikä työtä löytynyt, asenteet tukia kohtaan lievenivät. ”On iso vaara, että siitä aiheutuu pidempiaikaista sosiaalituki­riippuvuutta”, pohtii tutkija Anu Yijälä.

”Ihmisillä, jotka eivät ole tehneet töitä lainkaan, on vakaampi taloudellinen tilanne [kuin minulla]. Minusta se ei tunnu reilulta.”

Näin tutkimushaastattelussa kertoi Irakista Suomeen muuttanut nainen, jonka työttömyysetuuden maksatus katkesi osa-aikatyön takia.

Tuore tutkimus antaa viitteitä siitä, että koulutetut turvapaikanhakija­taustaiset irakilaiset ovat aluksi haluttomia turvautumaan sosiaalitukiin mutta työttömyyden pitkittyessä heitä uhkaavat samantyyppiset kannustin­loukut kuin suomalaisiakin.

”Jotkut haastateltavat kuvasivat, että työllistyminen on mahdottoman vaikeaa. Tukien saaminen on sen sijaan tehty helpoksi, mutta vain jos ei tehdä työtä ollenkaan”, kertoo sosiaalipsykologi Anu Yijälä.

”Oli kokemuksia, että yrittämisestä rokotetaan.”

Yijälä on valtiotieteen tohtori ja Helsingin kaupunginkanslian tutkija. Hän haastatteli kollegoineen seitsemää 21–31-vuotiasta irakilaista – neljää miestä ja kolmea naista – jotka tulivat Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijoina. Haastatelluilla oli korkeakoulutusta.

Näin pienen joukon perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä kaikkien irakilaisten ajatuksista. Myös korkeakoulutetut ovat vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista vähemmistö: Suomen Punaisen Ristin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksissä heitä oli noin neljännes. Tutkijoiden tavoite olikin selvittää syvällisemmin, miten työllistyminen vaikuttaa haastateltavien hyvinvointiin ja sopeutumiseen.

Tutkimusartikkeli julkaistiin syyskuun lopussa Refugee Survey Quarterly -lehdessä. Se on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Polkuja työhön -hanketta.

Erityisen kiinnostava tulos oli Yijälän mukaan muutos sosiaalitukiin suhtautumisessa.

Tutkimushenkilöt osallistuivat kolmeen haastatteluun, joista ensimmäinen järjestettiin 1–4 kuukautta Suomeen saapumisen jälkeen. Silloin he suhtautuivat tukien saamiseen hyvin negatiivisesti: vaikka avusta oltiin kiitollisia, se koettiin myös nöyryyttävänä ja itsetuntoa heikentävänä. Monien oli vaikea ymmärtää, miksi he eivät voineet heti työskennellä saamansa vastaanotto­rahan eteen.

”Haastateltavat eivät olleet tottuneet ottamaan vastikkeetonta rahaa. Työnteko koettiin kunnia-asiaksi”, Yijälä sanoo.

Viimeisessä haastattelussa – noin kahden ja puolen vuoden kuluttua Suomeen tulosta – ne, jotka saivat yhä tukia, eivät enää pitäneet asiaa yhtä nöyryyttävänä. Moni koki saavansa tuista vakautta, jonka turvin he saattoivat esimerkiksi opiskella kieltä, mennä työkokeiluun tai toimia kansalaisjärjestössä.

”Asennemuutos oli todella hämmästyttävä. Moni totesi, että työtä on Suomessa mahdoton saada mutta tukijärjestelmän avulla voi sen sijaan tehdä jotain muuta mielekästä.”

Kyse voi olla psykologisesta selviytymis­mekanismista, sillä monen asenne muuttui vasta siinä vaiheessa, kun työtä ei löytynyt yrityksistä huolimatta. Viimeisessä haastattelussa vain yksi seitsemästä haastateltavasta teki oman alansa työtä yrittäjänä ja kaksi oli koulutustaan vastaamattomassa työssä.

Sinänsä voi olla hyvä asia, että ihminen opiskelee uusia taitoja tai keskittyy sopivan työn etsimiseen sen sijaan että hakeutuisi epämotivoivaan työhön. Toisaalta tukien saamiseen tottunut ja byrokratiaan väsynyt työtön ei ehkä enää motivoidu työnhakuun.

”On iso vaara, että siitä aiheutuu pidempiaikaista sosiaalituki­riippuvuutta.”

Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti tammikuisessa mietinnössään huolen maahanmuuttajien jäämisestä tukien varaan. Mietinnön mukaan riski koskee erityisesti pakolaistaustaisia naisia eikä tukijärjestelmä aina kannusta varsinkaan vähävaraisia ottamaan työtä vastaan.

Yijälän tutkimuksessa jotkut haastateltavat väsyivät byrokratian edessä tai kokivat tulevansa paremmin toimeen pelkillä tuilla kuin esimerkiksi lyhyiden työpätkien tuloilla. Osa pelkäsi jäävänsä tyhjän päälle, jos tukien maksu katkeaisi pätkien jälkeen.

Tällaiset kannustin- ja byrokratialoukut ovat tuttuja monelle kantasuomalaisellekin työttömälle. Yijälän mukaan ilmiö voi olla maahanmuuttajille jopa tuhoisampi, sillä työnteko ja työyhteisö ovat keskeisiä kielen ja kulttuurin oppimisessa.

”Maahanmuuttajia ei aina palkata muihin kuin lyhyisiin tai osa-aikaisiin työsuhteisiin, ja juuri niistä nykyinen tukijärjestelmä usein rankaisee.”

Startup Refugees -järjestön yrittäjyysohjelman vetäjä Mustafa Abdulameer tunnistaa monia haastateltavien tuntemuksista.

”Ihmiset haluavat töihin, ja heistä on nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään. Minustakin tuntui samalta, kun tulin Suomeen”, hän kertoo.

”Irakissa on menestyksen merkki, että on jo nuorena taloudellisesti itsenäinen.”

Abdulameerin mielestä on kuitenkin ymmärrettävää, jos ihminen passivoituu ja taidot ruostuvat pitkän toimettomuuden jälkeen. Hänellä on ratkaisuehdotus, joka pohjautuu sekä hänen työhönsä pakolaisten kanssa että omiin kokemuksiin turvapaikanhakijana:

”Paras aika auttaa ihmisiä työnhaussa olisi heti kun he tulevat Suomeen. Silloin he ovat motivoituneita.”

Kun Abdulameer saapui Suomeen syksyllä 2015, hän ajatteli saavansa korkeakoulutettuna töitä nopeasti. Totuus oli toinen.

Turvapaikanhakija saa tehdä palkkatyötä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua rekisteröitymisestään. Niin sanottu kotouttaminen – siis viranomaisten tukemat työllisyystoimet ja esimerkiksi kielenopetus – alkaa oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Turvapaikka­hakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet huippuvuosista, mutta viime vuonna keskimääräinen aika oli yhä noin kahdeksan kuukautta. Odottaminen on monille raskasta, eivätkä kaikki koe sen jälkeenkään saavansa apua te-toimistosta.

Abdulameer lähti vapaaehtoistyöhön Startup Refugeesiin, mikä poiki palkkatyötä syksyllä 2016. Nyt hän neuvoo työkseen maahanmuuttajia yritysten perustamisessa.

Moni kaipaa apua myös viranomaisten kanssa asiointiin. ”Päätökset ovat usein suomeksi, ja jotkut pelkäävät tekevänsä virheitä, koska eivät tunne järjestelmää kovin hyvin.”

Irakilaisten työllisyysaste Suomessa on heikko. Helsingissä vain vajaa neljännes 20–64-vuotiaista Irakista muuttaneista oli toissa vuoden lopussa töissä.

Se rasittaa sekä valtiontaloutta että monen työttömän omaa hyvinvointia ja jaksamista.

Koulutetun maahanmuuttajan on usein opittava suomea ja ehkä myös opiskeltava lisää ennen oman alan työn hakemista, mutta Abdulameerin mukaan verkostojen puute on monille isoin haaste. Suurin osa työpaikoista on piilossa, ja asiantuntija-ammatissa on erityisen vaikea näyttää kykynsä, jos ei tunne ketään.

Etenkin naiset ovat palkkatyössä harvoin. Irakissa naiset kantavat yleensä vastuun kodista ja perheestä, jolloin heillä on myös keskimäärin vähemmän työkokemusta kuin miehillä. Abdulameerin mukaan päivähoitopaikan tai lastenhoitoavun puute vaikeuttaa monen työnhakua.

”Voi olla, että jotkut naiset jäävät mieluummin kotiin, mutta minusta voi sekä pitää huolta kodista että tehdä työtä, kun puoliso auttaa. Minun työssäni on myös äitejä, jotka tekevät työtä kotoa käsin”, pohtii Irakissa yhdyskuntatekniikkaa opiskellut Sarwa Abdullah.

Hän on Abdulameerin puoliso, joka tuli Suomeen tammikuussa perhesiteen perusteella. Nyt hän käy kotoutumiskoulutusta ja tekee osa-aikatyötä yhteiskunnallisessa muotialan yrityksessä.

Abdullahia ei haittaa, vaikka se vaikuttaisi tukien määrään, sillä työ on mukavaa ja kokemuksen saaminen tärkeää.

”Jotkut ajattelevat, ettei pitäisi tehdä muita kuin oman alan töitä. Minusta voi opetella myös jotain muuta ja tehdä kaikenlaista työtä. Ei ole hyvä vain istua kotona.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    2. 2

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

    6. 6

      Pakinoitsija Kuukautinen kuunteli miespuolisten synnyttäjien kokemuksia: ”Kätilö totesi, että täällähän on isännällä kohdunsuu 9 cm auki!”

    7. 7

      Kaksi alkuperäiskansaan kuuluvaa miestä ammuttiin keskellä tietä Brasiliassa

    8. 8

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    9. 9

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    10. 10

      Olivia Colmanin tähdittämä The Favourite kahmi Euroopan elokuvagaalassa pääpalkinnon ja seitsemän muuta – kiistelty veteraani Roman Polanski jäi ilman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    3. 3

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    6. 6

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    10. 10

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää