Tämä tiedetään Kiinan keuhkorutto­tapauksista – vuosittain tuhat ihmistä maailmassa sairastuu ruttoon, Suomessakin on varauduttu

Kiina onnistuu estämään ruttoepidemian synnyn, vaikka viikonvaihteessa raportoitiin kahdesta tuoreesta keuhkoruttotapauksesta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006306861.htmlPekingissä, sanoo bakteriologian professori Mikael Skurnik https://www.hs.fi/haku/?query=mikael+skurnikHelsingin yliopistosta.

Ruttoa on edelleen maailmalla monin paikoin. Vuosittain tartunnan saa tuhatkunta ihmistä, joista 10–30 prosenttia menehtyy tautiin. ”Mahdollisuus, että joku suomalainen saisi nykypäivänä ruton, on häviävän pieni, mutta ei täysin mahdotonta”, Skurnik pohtii.

Myös kiinalaiset asiantuntijat sanovat, että mahdollisuus ruton leviämiselle laajemmalle Pekingissä on äärimmäisen pieni eikä paniikkiin ole syytä, kirjoittaa China Daily -lehti. https://global.chinadaily.com.cn/a/201911/14/WS5dcca980a310cf3e35577424.htmlLehden mukaan kaksi tartunnan saanutta ovat nyt sairaalahoidossa.

Keuhkorutto leviää pisaratartuntana hengitysteitse. Jos potilas ei saa riittävän nopeasti antibioottihoitoa, kuolleisuus tautiin on yli 90 prosenttia, Skurnik sanoo. Hoito pitäisi aloittaa jo ensimmäisen sairauspäivän aikana. ”Jos hoito viivästyy päivän pari, potilas on jo tosi huonossa kunnossa.”

Kiinan systeemiä ruton torjunnassa Skurnik luonnehtii tosi hyväksi. ”Heillä on ruton valvonnassa ja seurannassa kymmeniätuhansia ihmisiä.”

”Kiinassa todetaan silloin tällöin ruttotartunta ihmisessä, mutta tapaukset on saatu aika hyvin hallintaan.”

Mikael Skurnik osallistui vuosi sitten Koillis-Kiinassa Harbinissa kansainväliseen ruttokokoukseen. Paikka on historiallisesti siinä mielessä merkittävä, että vuosina 1910–1911 kaupunkia piinasi ruttoepidemia, joka levisi myös kaupungin ulkopuolelle. Tautiin kuoli 60 000 ihmistä.

China Daily kirjoittaa, että Pekingin sairaalat ja terveysviranomaiset ovat jäljittäneet ihmiset, joihin Pekingin tuore tartuntariski kohdistuu, ja he saavat lääkitystä. Lisäksi ihmisiä on asetettu karanteeniin.

Paikkoja, joissa tartunnan saaneet ovat oleilleet, on sterilisoitu perinpohjaisesti.

Terveysviranomaiset ovat lähettäneet tutkijoita Sisä-Mongoliaan auttamaan paikallisia viranomaisia jäljittämään, mistä tauti on saanut alkunsa. Sairaalaan viedyt kaksi ihmistä saivat tartunnan Sisä-Mongolisassa.

China Dailyn mukaan Kiinassa ei todettu viime vuonna yhtään ruttotartuntaa ihmisessä ja vuonna 2017 vain yksi tapaus, joka tosin johti kuolemaan.

Viime toukokuussa uutisoitiin, että pariskunta kuoli ruttoon syötyään raakaa murmelin munuaista Mongoliassahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006095773.html.

Skurnikin tiedon mukaan Suomessa ei ollut ruttotartuntoja aikoihin. ”Vuonna 1711 Suomessa oli viimeinen ruttoepidemia, eikä ruttoa ole ollut sen jälkeen. Sen jälkeen ei ole raportoitu ainoatakaan tapausta.” 1710–1711 Suomessa kuoli ruttoon tuhansia ihmisiä, muun muassa Helsingissä ja Turussa kuoli paljon ihmisiä.

Maailmassa ruttobakteeria esiintyy edelleen monin paikoin, Kiinan lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa Kalliovuorilla, Etelä-Amerikassa Andeilla ja Brasiliassa. Ruttoa aiheuttava Yersinia pestis -bakteeri pesii jyrsijöissä, joista se tarttuu ihmisiin kirpun välityksellä. Viime vuosina julkisuudessa ovat olleet erityisesti Madagaskarin ruttotapaukset.

Mikael Skurnik oli syyskuussa kansainvälisessä Madagaskarilla ruttoa käsittelevässä kokouksessa. Ruton esiintyminen maassa liittyy maan erityisoloihin. Madagaskarilla tavattava rutto on yleensä paiseruttoa, joka tarttuu kirpun puremasta.

”Vuonna 2017 Madagaskarilla oli kuitenkin keuhkoruttoepidemia, jossa rutolle altistui runsaat parituhatta ihmistä. Heistä hieman yli kaksisataa kuoli.”

Jos paiseruttotartunnan kirpun puremasta saaneelle ihmiselle kehittyy myös keuhkokuume, voi keuhkokuumeen kautta rutto siirtyä muihin ihmisiin keuhkoruttona ja pisaratartuntana. Näin voi keuhkoruttoepidemia saada alkunsa.

Madagaskarilla ruttotartuntoja on vuosittain muutamasta kymmenestä useisiin satoihin. Tartunnan saajat asuvat tyypillisesti syrjäisissä kylissä, joissa ihmiset pitävät viljavarastoja asunnoissaan, ettei kukaan pääse varastamaan viljaa.

Kotien viljavarastot vetävät puoleensa jyrsijöitä, joissa voi olla ruttobakteeria kantavia kirppuja. Ne voivat purra asukasta ja tartuttaa näin taudin.

Ruttobakteeri vaatii tiettyjä oloja selvitäkseen. Esimerkiksi Madagaskarilla tartuntatapaukset ovat kylistä, jotka sijaitsevat yli 800 metrin korkeudessa eli niissä on riittävän viileää.

”Suomessa olot eivät näytä suosivan ruttobakteeria, kun hygieeniset olot ovat hyvät. Voi olla, ettei täällä ole sopivia isäntäeläimiä ja voisi kuvitella, etteivät kylmät talvetkaan suosi Yersinia pestistä. Toisaalta Kiinassa sitä esiintyy Koillis-Kiinassa, vaikka siellä on talvisin varsin kylmää.”

Uutistoimisto Reuters yhdistää Kiinan tuoreet ruttotartunnat ilmaston­muutokseen. Reuters kiinnittää huomiota siihen, että kaksi sairastunutta saivat tartunnan Sisä-Mongoliassa, missä jyrsijäkannat ovat lisääntyneet voimakkaasti jatkuvien kuivuuskausien vuoksi. Jyrsijät ovat Yersinia pestiksen isäntäeläimiä. Kuivuusjaksot ovat pahentuneet ilmastonmuutoksen vuoksi, Reuters kirjoittaa

”Yhdysvalloissakin aina silloin tällöin joku kuolee ruttoon. Tartunnan saajat ovat esimerkiksi metsästäjiä ja muita retkeilijöitä. Paiseruttotartunnan saaneen pitäisi aloittaa antibioottikuuri kahden kolmen päivän kuluessa tartunnan saamisesta”, Skurnik sanoo.

”Yhdysvaltojen Kalliovuorilta tiedetään tapaus, jossa ruttotartunnan saanut kissa sylkäisi eläinlääkäriä, joka sitten puolestaan sai tartunnan, eli tartunnan voi saada monin tavoin.”

Arizonassa tutkijat seuraavat koko ajan, miten Yersinia pestis esiintyy maaoravissa ja preerikoissa, joita ennen kutsuttiin preeriakoiriksi. Ruttobakteeria löytyy koko ajan. Preerikoiden parissa havaitaan joskus Yersinia pestiksen aiheuttamia joukkokuolemia.

Skurnik kertoo, että maailmassa on 30 vuoden aikana eristetty pari multiresistenttiä eli antibiooteille vastustuskykyistä Yersinia pestistä. Antibiootit ovat siis yleensä tehonneet ruttoon, kun lääkitys on aloitettu ajoissa.

Jotta suomalainen altistuisi rutolle, bakteerin pitäisi tulla Suomeen tänne matkustavan mukana tai suomalaisen pitäisi saada altistus ulkomailla.

Arvion mukaan yksikin ruttobakteeri voi saada ihmisen sairastumaan. ”Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä sairastu, jos he ovat sairastaneet jonkin Yersinia pestiksen sukulaisbakteerin aiheuttaman taudin. He ovat siis voineet saada vasta-aineita ja immuniteetin”, Skurnik kertoo.

Jos Suomessa kuitenkin kaikesta huolimatta ilmaantuisi ruttotautia, siihen on kyllä varauduttu.

Sotilaslääketieteen laitoksella ylläpidetään peräti tietoja, miten toimitaan tilanteessa, jossa ruttobakteeria käytettäisiin biologisena aseena Suomea vastaan.

”Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa ruttobakteeria on kehitetty biologiseksi aseeksi. 1950–1960-luvulla kuitenkin sovittiin, että kehitystyö lopetetaan. Tutkimuslaitokset ovat tosin jatkaneet tutkimusta siltä kannalta, että miten ruttobakteerilla tehtävää hyökkäystä torjutaan”, Skurnik sanoo.

Rutolta suojautumiseen kehitetään myös rokotteita, ja ne jo antavatkin lyhytaikaisen suojan. ”Niillä voi kuitenkin olla sivuvaikutuksia, joten niitä yritetään kehittää edelleen. Ruton kanssa tekemisissä olevat ihmiset suojautuvat rokotteella Kiinassa ja Venäjällä.”