Kotimaa

Kannattaisiko taloja kuljettaa taantuvilta alueilta pääkaupunkiseudulle? Apulaisprofessori: Rakennustemme tulee olla siirrettävissä

Taantuvan alueen omakotitalo voisi olla ostajia houkutteleva, jos se vain sijaitsisi pääkaupunkiseudulla. Apulaisprofessori Saija Toivonen pitää siirrettäviä taloja mahdollisena ratkaisuna asuntojen sijaintiongelmiin.

Aalto-yliopistossa kiinteistöalan tulevaisuuden muutoksia tutkivan apulaisprofessori Saija Toivosen mielestä rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa pitäisi pyrkiä katsomaan kymmeniä vuosia eteenpäin, koska talojen elinkaarikin on pitkä.

Hankaluutena päätöksenteossa on, että eri toimijoiden aikaperspektiivit voivat olla huomattavan eripituisia.

”Sehän on hyvin vaikeaa, jos tiloja käyttävä yritys katsoo kolme kuukautta eteenpäin ja sijoittaja yrittää ennakoida, mitä käyttäjät haluaisivat 20 vuoden kuluttua, ja kaavoittaja miettii, mitä asukkaat ja yritykset haluavat 30–50 vuoden kuluttua.”

Tämän takia Toivonen liputtaa aidosti muuntojoustavien tilojen puolesta.

”Yksi ongelmallinen asia on, että kiinteistöt ovat sidottuja sijaintiinsa. Esimerkiksi taantuvilla alueilla joku uudehko omakotitalo voisi olla vaikka kuinka houkutteleva, jos se saataisiin siirrettyä tänne pääkaupunkiseudulle.”

”Olemmeko tulevaisuudessa siinä tilanteessa, että rakennustemme tulee olla purettavissa ja siirrettävissä jonnekin muualle”, Toivonen heittää ilmaan kysymyksen.

Hän ei lähde arvioimaan, kuinka realistisia siirrettävät talot olisivat suuremmassa mitassa, koska ei ole taustaltaan rakennustekniikan ammattilainen.

”Näen vain sen, mikä olisi ratkaisu. En osaa sanoa, millä aikataululla sellainen on mahdollista. Mutta aika monesta asiasta, jotka ovat tuntuneet hullulta, on yllättäen tullut mahdollisia.”

Vaikka monet muutosvoimat tukevatkin asuntomarkkinoiden nykyisen kahtia jakautuvan kehityksen jatkumista, Toivonen ei pidä täysin mahdottomana sitäkään, että nyt taantuvien maaseutupaikkakuntien vetovoima voisi kasvaa tulevaisuudessa.

”On tutkimuksia, joiden mukaan ihmiset ovat onnellisempia ja hyvinvoivempia maaseudulla kuin kaupungissa. Siten voi olla ihmisryhmä, joka haluaa mennä maaseudulle ja tavoitella näitä arvoja. Kysymykseksi nousee, kuinka suuressa määrin ihmiset alkavat tehdä tällaista.”

Toivonen uskoo, että yksi merkittävä muutos seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee olemaan sosiaalisen kestävyyden merkityksen korostuminen rakennetun ympäristön lopputuotteissa ja prosesseissa.

Prosesseissa sosiaalinen kestävyys voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki voisivat tasa-arvoisesti osallistua suunnitteluun ja kaavoitukseen. Yksinkertaista se ei silti ole. Ongelmana on, miten vaikkapa erilaiset erityisryhmät, kuten näkövammaiset, saadaan osallistumaan. Myös erityisen kiireisten ihmisten, kuten työssä käyvien perheenäitien, osallistaminen voi olla vaikeaa.

”Pitäisikö meidän keksiä sellaisia prosesseja ja keinoja, joilla kaikkien resurssit riittävät osallistumiseen. Kuinka paljon me hyödynnämme sellaista sosiaalista pääomaa, jota vaikka työtiloja käyttävillä ihmisillä on”, Toivonen kysyy.

Yhtenä merkittävänä mahdollisena tulevaisuuden muutoksena Toivonen näkee tilatyyppien yhdentymisen. Vaikka monet tekevät jo nykyisin etätöitä kotona, tilat suunnitellaan yhä erikseen työ-, asumis-, liike- tai harrastuskäyttöön.

”Tulevaisuudessa ei enää suunnitella niin, että tässä on vain asumista ja tässä tehdään työtä. Suunnittelussa tulee ymmärtää, kuinka se tila voi tukea noita kaikkia toimintoja samaan aikaan eikä vain yhtä toimintoa.”

Lisäksi Toivonen uskoo, että tilankäytössä on kaksisuuntaisia muutosvoimia. Samalla kun yritykset pyrkivät tehostamaan tilankäyttöä, ihmisten erilaiset hyvinvointiin ja henkisyyteen liittyvät tarpeet kasvavat.

”Ihmiset saattavat äänestää jaloillaan työhyvinvointiin liittyviä asioita, mikä voi näkyä tilankäyttötarpeissa. Nämä asiat näkyvät sijoittajalle asti. Jos tilaa käyttävä yritys ja sen avaintyöntekijät haluavat jotain, yritys hakeutuu sellaisiin toimitiloihin. Niille on silloin kysyntää, ja ne ovat silloin houkuttelevia myös kiinteistösijoittajille.”

Työtilojen laatua korostaa hänen mukaansa tulevaisuudessa myös se, että kun koneet tekevät rutiinityöt, ihmisille jäävät luovat työt vaativat luovuutta tukevia tiloja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Saija Toivonen


 Syntynyt vuonna 1980 Torniossa

 Tekniikan tohtori, Aalto-yliopisto, 2011

 Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto, insinööritieteiden korkeakoulu, kiinteistötalouden tutkimusryhmä, 8/2019–

 Lehtori, Aalto-yliopisto, 2015–2019

 Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto, 2011–2015

 Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, 2007–2010

 Konseptikehittäjä, NCC:n asuntokehitys, 2005–2007

 Kolme poikaa

 Harrastaa tanssia sekä lastenkirjojen kirjoittamista ja kuvittamista

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    3. 3

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    4. 4

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    5. 5

      Vanhaan kouluun muuttanut perhe yllättyi remonttikuluista: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa

    6. 6

      Oulussa ihmetellään pääkaupunkiseudun ”talvipyöräilyä” – ”Lycraan tai Gore-Texiin pukeutuminen on meillä marginaali-ilmiö”

      Tilaajille
    7. 7

      Bougainville äänesti itsenäistymisen puolesta

    8. 8

      Ensin unohtuivat laulujen sanat, sitten koko elämä alkoi luisua alta – Laulaja Matti Esko on elänyt 20 vuotta masennuksen kanssa, ja nyt hän kertoo, millaista se on ollut

      Tilaajille
    9. 9

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    10. 10

      Helsinki suunnittelee mittavaa ramppia keskelle Ruoholahtea, jotta Jätkäsaaren rekkaliikenne helpottuisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    2. 2

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    5. 5

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    6. 6

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    7. 7

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    8. 8

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    9. 9

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    10. 10

      Miljardin dollarin näppäilyvirhe ajoi yhdysvaltalaisen paikkakunnan talousahdinkoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää