Moskovalaisesta arkistosta löytyi 53 laatikollista tietoa ”likvidoiduista punasuomalaisista”

Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkistossa Moskovassa on tallella suuri Stalininhttps://www.hs.fi/haku/?query=stalinin vainoissa tapettujen suomalaisten arkisto, kertoo Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevahttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+nuorteva.

”Siellä on 53 isoa laatikollista tavaraa, jossa lukee vain, että likvidoitujen punasuomalaisten aineistot.”

Nuortevan mukaan laatikoissa on muun muassa vankileireillä kuolleiden kuuluisien suomalaisten kommunistien Kullervo Mannerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=kullervo+mannerin ja Hanna Malminhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+malmin arkistoa, kuten perhealbumien kuvia.

Manner oli sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja eli käytännössä johti punaista hallitusta.

”Laatikoita ei ole kukaan päässyt sen syvemmälle tutkimaan. Me olemme kerran Kimmo Rentolanhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+rentolan kanssa saaneet katsoa niitä.”

Vainoissa kuolleiden suomalaisten kohtalo nousi keskusteluun syksyllä, kun Unto Hämäläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=unto+hamalainen pyysi HS:ssa valtion johtoa selvittämään vainojen uhrien kohtalon.

Lue lisää: Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaanhttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006222121.html



Nuorteva sanoo, että moskovalaisarkiston aineisto on salaista, koska suurin osa siitä on suomenkielistä ja venäläisarkistossa on pulaa suomen kielen osaajista.

”Ehdotimme kyllä, että voisimme käydä niitä heidän kanssaan läpi, mutta se ei kelvannut heille”, Nuorteva kertoo nauraen.

”Se on erittäin kiinnostava, erittäin kiinnostava [materiaali]. Siihen pitäisi saada tukea poliittiselta johdolta, että saataisiin se käyttöön.”

Stalin on Venäjällä yhä vaikea aihe. Moskovalaiseen arkistoon pääsemiseksi toivotaan, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö https://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinistokäyttäisi suhteitaan luvan saamiseksi.

Kansallisarkisto tekee parhaillaan valtioneuvoston kanslialle esiselvitystä Stalinin vainoissa tapetuista suomalaisista. Selvitystä tekee tutkija Aleksi Mainiohttps://www.hs.fi/haku/?query=aleksi+mainio. Työn on tarkoitus valmistua tammikuussa.

Suomalaisia oli Venäjällä ja Neuvostoliitossa niin paljon, että tutkimus on päätetty jakaa osiin. Omina kokonaisuuksinaan selvitetään muun muassa Muurmannin, Pietarin, Siperian, Karjalan tasavallan ja Azerbaidžanin eli käytännössä pääkaupunki Bakun suomalaiset.

Esimerkiksi Bakussa oli peräti kahdentuhannen suomalaisen yhteisö, joka kytkeytyi siellä olleeseen laajaan öljyteollisuuteen. Bakusta on säilynyt erinomaisessa kunnossa olevat luterilaisen kirkon kirkonkirjat.

”Teemme selvityksen, ja poliittinen johto harkitsee, miten sen jälkeen edetään. Se ei ole meidän käsissämme”, Nuorteva sanoo.

Kansallisarkisto julkisti helmikuussahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005993846.html kohutun selvityksensä suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten ja siviilien surmaamiseen vuosina 1941–1943.

Selvityksen julkaisun jälkeen syntyi kiivaaksikin yltynyt keskusteluhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006172951.html suomalaisten SS-miesten teoista ja tekemättä jättämisistä.

Nuorteva sai selvityksen julkistamisen jälkeen uhkausviestejä. Viime kesänä hän ilmoitti lähettävänsä viestit poliisin tutkittavaksi. Poliisista kerrottiin HS:lle, ettei rikosilmoitusta ole tehty.

Nuorteva kertoo, että hän päätyi olemaan tekemättä rikosilmoitusta. Sen sijaan hän on keskustellut suojelupoliisin kanssa kahdesta nimettömästä sähköpostiuhkauksesta.

”On sovittu, että ilmoitan, jos näitä tulee, koska ne saattavat liittyä ääriliikkeiden toimintaan.”

Lisää uhkausviestejä ei ole kesän jälkeen enää tullut.

Alun perin englanninkielinen SS-selvitys on tarkoitus julkaista suomeksi sekä ilmaisena pdf-tiedostona internetissä että Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjana. Julkaisun piti jo ilmestyä, mutta se on vielä valtioneuvoston kanslian ja presidentin kanslian luettavana.

Suomenkielisestä versiosta tulee englanninkielistä laajempi. Siinä käsitellään syvällisemmin muun muassa saksalaisen propagandan rotukysymystä ja suhtautumista kansallissosialismiin.

Kansallisarkistoon on muodostettu oma SS-selvityksen arkisto suomalaisista SS-miehistä kerätystä materiaalista. Nuortevan mukaan arkistoon on tullut lisää materiaalia vielä tänä syksynäkin.

Joukossa on SS-vapaaehtoistoimikunnan puheenjohtajana toimineen kuuluisan matemaatikon Rolf Nevanlinnanhttps://www.hs.fi/haku/?query=rolf+nevanlinnan aineistoa, kuten kotialbumin valokuvia. Mukana on kuvia esimerkiksi Wiking-divisioonan komentajan, kenraali Felix Steinerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=felix+steinerin vierailulta Suomessa.

SS-selvityksen arkistoa ollaan parhaillaan digitoimassa. Myös suomalaisen SS-tutkimuksen perusteoksen Panttipataljoonan kirjoittaneen Mauno Jokipiinhttps://www.hs.fi/haku/?query=mauno+jokipiin arkisto on jo suureksi osaksi digitoitu.

Tutkimusluvan SS-selvityksen arkistoon saa jatkossa vain digitoituun materiaaliin, koska alkuperäistä materiaalia halutaan suojella. Esimerkiksi Tanskassa uusnatsit ovat varastaneet alkuperäistä aineistoa sikäläisestä kansallisarkistosta.