Kotimaa
HS:n sadastuhannes digitaalinen tilaaja on turkulainen Viljami Hotanen
Helsingin Sanomat ohitti tänä syksynä historiallisen merkkipaalun, kun lehden digi only -tilaajien määrä ylitti satatuhatta. Nämä tilaajat ovat niitä, jotka lukevat Helsingin Sanomia vain digitaalisesti.
Hesarilla on kolmenlaisia tilaajia: vain printtilehteä tilaavia, sekä printti- että digijulkaisuja tilaavia ja pelkästä digitaalisesta sisällöstä maksavia lukijoita. Kaiken kaikkiaan digisisällöistä maksavia lukijoita on noin 260 000.
Digitaalisten tilaajien määrä on jopa kansainvälisesti huomattava, joten 130 vuoden taivaltaan juhliva HS päätti palkita 100 000:nnen digi only -tilaajan.
Helsingin Sanomien 100 000. digitilaaja on 28-vuotias erityisluokanopettaja Viljami Hotanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=viljami+hotanen. Hän on turkulainen.
HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemihttps://www.hs.fi/haku/?query=kaius+niemi kävi palkitsemassa Hotasen tämän työpaikalla Luolavuoren koulussa lokakuun lopussa.
Hotanen kertoo, että hän tilasi HS:ää jo opiskeluaikanaan ja silloinkin tilaus koski vain digitaalisia sisältöjä. Hotanen kertoo miettineensä tilaamista pitkään pääasiassa kustannussyistä.
”Purin hammasta ja mietin, onko minulla opiskelijana varaa tilata lehti. Kiersinkin HS:n maksumuuria aikoinaan onnistuneesti”, Hotanen myöntää.
Maksumuurin kiertäminen oli kuitenkin vaivalloista. Valemediakeskustelun myötä maksumuurin kiertäminen alkoi tuntua myös väärältä.
”Minulla heräsi ajatus, olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Päätin, että haluan maksaa journalismista, jota oikeat toimittajat tekevät.”
Vastaava luotettavan tiedon arviointi on läsnä myös Hotasen työssä. ”Se on läsnä kaikessa opetuksessa. Oppilaiden on tärkeä oppia arvioimaan tietolähteiden luotettavuutta ja tietenkin oppia arviointitaitoja.”
Hotanen on puhunut oppilaiden kanssa esimerkiksi siitä, onko yksittäinen Facebook-kirjoitus luotettava tai onko tietty uutinen luotettava.
Nuorten poikien lukeminen on tutkimusten mukaan vähentynyt. Hotanen sanoo olevansa siitä luonnollisesti huolissaan.
”Koulun tehtävänä on myös pyrkiä tarjoamaan mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti lukemisen kurssi saadaan kääntymään.”
Nuorten lähdekriittisyydestä Hotasella on hyvää sanottavaa.
”Oppilaat osaavat olla lähdekriittisiä, eli toivoa vielä on. Toki meidän pitää tehdä vielä paljon sen eteen. Nykyisen teknologiakehityksen ja somemaailman myötä joudun itsekin hahmottamaan sitä, millainen kuva nykylapsilla muodostuu maailmasta.”
Muutoksen vauhtia kuvaa vaikkapa se, että 28-vuotiaalla Hotasella ei ole nostalgisia muistoja paperilehdestä.
”Digilehti on valintani budjettisyiden lisäksi myös paperin kulutuksen takia. Digilehti on järkevämpi vaihtoehto ympäristön näkökulmasta.”
Digitaalisuus ei vähennä lehden lukuhetkien mielekkyyttä tai mielihyvää, vaan lehti seuraa Hotasta päivän aikana.
”Aamupalalla vilkaisen lehteä tabletilla sen verran kuin ehdin. Se hetki toimii kuin herätyksenä päivään: mitä tänään tapahtuu?”
Työpäivän aikana Hotanen ehtii vilkaista uusimmat uutiset kahvitaukojen aikana, mutta pidemmät jutut ja analyysit Hotanen jättää tarkoituksella iltaan. Paras aika digilehden lukemiselle on viikonloppuaamuina.
”Silloin luen lehden pidemmät jutut rauhassa kahvikupin äärellä.”
Juuri pidemmät analyysit ja tutkiva journalismi sekä kolumnit ovat Hotasen luetuimpien listalla.
”Ymmärrän, että mediataloilla on paine tehdä nopeita uutisia ja reagoida asioihin nopeasti, mutta toivoisin lisää kattavia analyyseja aiheesta kuin aiheesta.”
Hesarilla on kolmenlaisia tilaajia: vain printtilehteä tilaavia, sekä printti- että digijulkaisuja tilaavia ja pelkästä digitaalisesta sisällöstä maksavia lukijoita. Kaiken kaikkiaan digisisällöistä maksavia lukijoita on noin 260 000.
Digitaalisten tilaajien määrä on jopa kansainvälisesti huomattava, joten 130 vuoden taivaltaan juhliva HS päätti palkita 100 000:nnen digi only -tilaajan.
Helsingin Sanomien 100 000. digitilaaja on 28-vuotias erityisluokanopettaja Viljami Hotanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=viljami+hotanen. Hän on turkulainen.
HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemihttps://www.hs.fi/haku/?query=kaius+niemi kävi palkitsemassa Hotasen tämän työpaikalla Luolavuoren koulussa lokakuun lopussa.
Hotanen kertoo, että hän tilasi HS:ää jo opiskeluaikanaan ja silloinkin tilaus koski vain digitaalisia sisältöjä. Hotanen kertoo miettineensä tilaamista pitkään pääasiassa kustannussyistä.
”Purin hammasta ja mietin, onko minulla opiskelijana varaa tilata lehti. Kiersinkin HS:n maksumuuria aikoinaan onnistuneesti”, Hotanen myöntää.
Maksumuurin kiertäminen oli kuitenkin vaivalloista. Valemediakeskustelun myötä maksumuurin kiertäminen alkoi tuntua myös väärältä.
”Minulla heräsi ajatus, olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Päätin, että haluan maksaa journalismista, jota oikeat toimittajat tekevät.”
Vastaava luotettavan tiedon arviointi on läsnä myös Hotasen työssä. ”Se on läsnä kaikessa opetuksessa. Oppilaiden on tärkeä oppia arvioimaan tietolähteiden luotettavuutta ja tietenkin oppia arviointitaitoja.”
Hotanen on puhunut oppilaiden kanssa esimerkiksi siitä, onko yksittäinen Facebook-kirjoitus luotettava tai onko tietty uutinen luotettava.
Nuorten poikien lukeminen on tutkimusten mukaan vähentynyt. Hotanen sanoo olevansa siitä luonnollisesti huolissaan.
”Koulun tehtävänä on myös pyrkiä tarjoamaan mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti lukemisen kurssi saadaan kääntymään.”
Nuorten lähdekriittisyydestä Hotasella on hyvää sanottavaa.
”Oppilaat osaavat olla lähdekriittisiä, eli toivoa vielä on. Toki meidän pitää tehdä vielä paljon sen eteen. Nykyisen teknologiakehityksen ja somemaailman myötä joudun itsekin hahmottamaan sitä, millainen kuva nykylapsilla muodostuu maailmasta.”
Muutoksen vauhtia kuvaa vaikkapa se, että 28-vuotiaalla Hotasella ei ole nostalgisia muistoja paperilehdestä.
”Digilehti on valintani budjettisyiden lisäksi myös paperin kulutuksen takia. Digilehti on järkevämpi vaihtoehto ympäristön näkökulmasta.”
Digitaalisuus ei vähennä lehden lukuhetkien mielekkyyttä tai mielihyvää, vaan lehti seuraa Hotasta päivän aikana.
”Aamupalalla vilkaisen lehteä tabletilla sen verran kuin ehdin. Se hetki toimii kuin herätyksenä päivään: mitä tänään tapahtuu?”
Työpäivän aikana Hotanen ehtii vilkaista uusimmat uutiset kahvitaukojen aikana, mutta pidemmät jutut ja analyysit Hotanen jättää tarkoituksella iltaan. Paras aika digilehden lukemiselle on viikonloppuaamuina.
”Silloin luen lehden pidemmät jutut rauhassa kahvikupin äärellä.”
Juuri pidemmät analyysit ja tutkiva journalismi sekä kolumnit ovat Hotasen luetuimpien listalla.
”Ymmärrän, että mediataloilla on paine tehdä nopeita uutisia ja reagoida asioihin nopeasti, mutta toivoisin lisää kattavia analyyseja aiheesta kuin aiheesta.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Helsingin Sanomat Seuraa
- Journalismi Seuraa
- Media Seuraa
- Toni Lehtinen Seuraa
Kommentit