Kotimaa

Vuosittain kuolee 54 500 suomalaista, ja heistä jää jälkeen muutakin kuin muistot – vihreässä hautauksessa huomioidaan kaikki arkun lakasta naulojen määrään

Kun järjestettävänä on omaisen hautajaiset, eivät ympäristökysymykset ole ensimmäisinä mielessä. Hautausala tekee vihreitä ratkaisuja omaisten puolesta.

Vuosittain kuolee noin 54 500 suomalaista ja heistä jää jälkeensä muutakin kuin muistot.

Ekologinen ajattelu on levinnyt kaikille elämänalueille ruuasta liikkumiseen ja asumiseen. Ja nyt myös kuolemaan.

Harvalla on omaisen hautajaisia järjestellessä ympäristökysymykset mielessä, mutta hautausala tekee vihreitä päätöksiä asiakkaan puolesta.

Vainaja lähtee nykyään viimeiselle matkalleen niin, että huomiota kiinnitetään niin arkun lakan laatuun, naulojen määrään, hautaustoimiston auton päästöihin, krematorion piipusta tupruavaan savuun, metallinkierrätykseen – ja jopa pohjaveteen.

Ympäristötietoisuus hautaamisessa on selvästi nousussa oleva trendi maailmalla. Pariisiin on perustettu vastikään ekologinen hautausmaa, jonne saa pystyttää vain puisia ”hautakiviä”. Hollannissa hautausalan messuilla puolestaan viime vuonna esiteltiin matalan hiilijalanjäljen arkkuja, Britanniassa taas on uudenlaisia luonnonmukaisia hautausmaita, joilla haudalle voi istuttaa puun.

Suomen hautausala sai vuoden 2017 alussa uudet ympäristöohjeet.

”Voidaan sanoa, että Suomessa on maailman tiukimmat laatukriteerit arkuille ja uurnille. Se koskee tuhkausta ja maahautausta”, tiivistää Suomen hautaustoimistojen liiton tuleva puheenjohtaja Kyllikki Forsius.

Isoin väärinkäsitys on muuten pahvinen arkku. Sellaisen valitseminen ei ole missään mielessä ympäristöystävällinen hautaamistapa. Se on halpa, mutta siihen hyvät puolet loppuvatkin. Syntilista ilmastokuorman kannalta on pitkä, eivätkä pahviset arkut toimi käytännössä riittävän hyvin.

Forsiuksen mukaan pahvi ei ole miltään osin ekologista. Ennen kuin puu on tuotettu pahviksi, siinä on jo melkoinen prosessi takana, lisäksi se ei pala kunnolla krematoriossa.

Mutta millainen sitten on mahdollisimman ekologinen arkku? Forsiuksella on selvä suosikki ja se on puinen. Sellaisen saa halvimmillaan 500–1 000 eurolla.


Kaiken lähtökohta on Forsiuksen mukaan kotimaisuus. Lisäksi on hyvä huomioida, onko puu kasvanut lähellä arkkuvalmistajaa, ja miten se on kasvatettu, kuljetettu ja käsitelty.

Myös verhoilua kannattaa miettiä.

”Kunhan on luonnonkuituja, kuten puuvillaa, pellavaa tai raakasilkkiä, valinta on varma”, hän sanoo

Arkun pohjalle asetellaan lastuvilloja tai paperisilppua ja vainaja puetaan luonnonkuituisiin vaatteisiin. Luonnonkuitua ovat myös arkun patja, peitto ja kasvoliina.

Kukkalaitteessa tulee olla maatuva kahva, joten sen voi hävittää bioroskiksessa ja itse kukatkin ovat mahdollisimman läheltä.

Amerikkalaisissa elokuvissa massiivisten jalopuuarkkujen lakkaus kiiltää kuin flyygelin kansi ja messinkihelat loistavat. Ekologinen valinta on tämän vastakohta eli hyvin vähän käsitelty puu.

Suomessa ei myöskään ole ollut tapana balsamoida ruumiita eli käsitellä niitä kemiallisesti säilyvyyden vuoksi.

”Sellainen on mahdollisimman epäekologista. Tarkoitus kuitenkin on, että vainajan tulee jollakin tavalla maatua, joko hautauksen tai tuhkauksen kautta.”

Haudan hallintoaika on 25 vuotta, jotta se voidaan käyttää uudelleen. Forsius muistaa, miten takavuosina käytettiin muovista nostolakanaa ja se päätyi usein arkkuun asti. Saattoi käydä niin, että arkku ja vainaja olivat 25 vuodessa maatuneet, mutta haudasta nousi vielä muovia.

Ja kun maa on yhä arvokkaampaa varsinkin kaupungeissa, tuhkaus yleistyy. Suomessakin tuhkahautaukseen päätyy jo yli puolet vainajista.

Tuhkaus onkin jonkin verran maahautausta ekologisempi tapa, sanoo Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Mikael Wilén.

Suomen ympäristöystävällisin krematorio löytyy Helsingin Hietaniemestä.

Uunissa on niin kuuma, että kun puisen arkun työntää sinne, se syttyy itsestään. Normaalikokoinen vainaja ja arkku muuttuvat 800-asteisessa uunissa tuhkaksi runsaassa tunnissa.


Uuni toimii venäläisellä maakaasulla, mutta krematorion fossiilinen aikakausi loppuu ehkä jo lähivuosina.

”Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta suurimmaksi osaksi metaania. Hiilidioksidipäästöt ovat näin pienemmät, kuin esimerkiksi kevyttä polttoainetta käytettäessä. Vuoden 2030 jälkeen krematorioissa ei todennäköisesti enää käytetä fossiilisia polttoaineita. Ruotsi lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön jo 2023”, Mikael Wilén kertoo.

Krematorion ulkopuolella voi nähdä, miten vaaleaa savua nousee savupiipusta Töölön taivaalle. Se on Wilénin mukaan lähinnä vesihöyryä.

”Meidän ympäristölupamme edellyttää vähintään 800:aa astetta, jolloin se palaa puhtaasti”, Wilén kertoo.

Krematoriotyöntekijä Marko Brown sanoo olevansa ylpeä, kun saa työskennellä krematoriossa, jossa ympäristöasiat ovat kunnossa. Viereisessä kylmiössä noin viisikymmentä arkkua odottaa vuoroaan. Brown voi seurata pienestä luukusta, miten työ edistyy.


Tulinen pätsi tekee työnsä nopeasti. Uunissa on kaksi tehokasta poltinta, mutta ne eivät ole välttämättä päällä, kun arkku palaa sisällä. Lämpöä säädetään puhaltamalla sisään ilmaa.

Seuraavaksi Brown kolaa uunin tyhjäksi ja siirtää palaneen aineksen ensin metalliastiassa jäähdytyskaappiin ja sitten tuhkankäsittelykoneeseen.

Brown poimii tuhkan ja luun kappaleiden seasta lonkkanivelen palan ja panee sen erilliseen ämpäriin muiden tekonivelten osien seuraksi. Samaan ämpäriin päätyvät myös arkun naulat ja niitit.

”Välillä tuntuu, että noin joka kolmannella vainajalla on lonkka leikattu”, hän sanoo.

Tasalaatuinen tuhka kaadetaan uurnaan. Sen kannen Brown surauttaa akkuvääntimellä kiinni. Uurna luovutetaan myöhemmin omaisille.

Metalliämpäreiden sisältö toimitetaan kerran vuodessa Hollantiin kierrätyksen erikoisfirmaan, joka lajittelee sen ja poimii siitä lääketieteessä käytetyt arvometallit talteen.

Siitä Krematoriosäätiö saa joka vuosi 50 000–70 000 euroa, joka ohjataan hyväntekeväisyyteen, Wilén kertoo.


Uunien alapuolella on kerros, jossa selviää, miksi laitos on Suomen ympäristöystävällisimpiä.

Siellä sijaitsevat laitteet, joilla puhdistetaan savukaasut. Suodattimet poistavat kaasuista elohopean, dioksiinit, raskasmetallit ja pienhiukkaset. Ne päätyvät terästynnyreihin suodattimien alle, josta ne neljä viisi kertaa vuodessa viedään vaarallisten aineiden käsittelyyn erikoistuneen Fortum Waste Solutionsin käsiteltäväksi.

Krematoriossa syntyvä lämpö puolestaan käytetään kiinteistön muuhun lämmitykseen.

Jos Brownilta ja Wileniltä kysyisi, millainen arkku olisi heidän työnsä kannalta ympäristöystävällisin valinta, vastaus on kokopuinen kotimainen arkku tammesta, koivusta tai männystä. Niissä on paras lämpöarvo.

”Puukuitulevy ja lastulevy on yleensä kevyempää materiaalia eikä yhtä tiheää kuin koivu tai tammi. Ne palavat nopeammin pois eikä levy näin ollen ylläpidä uunin lämpöä yhtä hyvin kuin tiheä puu”, Wilén kertoo.

Mutta mikä järki on aina polttaa kalliit arkut, heiltä kysytään. Asiaa voi pohtia niin, millaista työtä vainajien käsittely, säilytys ja polttaminen olisi ilman arkkuja? Arkku on lopulta se, mikä tulen ohella muuttaa vainajan tuhkaksi.

”Minun silmin ympäristöystävällisin hautaus alkaa hyvästä arkusta, jonka jälkeen tuhkaus tehdään krematoriossa, jossa on järjestetty savukaasujenpuhdistus, lämmöntalteenotto ja metallienkierrätys”, Wilén sanoo.

Se on kuin kuva nykyaikaisesta, hyvintoimivasta yhteiskunnasta, jossa asiat tapahtuvat tehokkaasti, hygienisesti ja näkymättömästi.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    2. 2

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    3. 3

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    4. 4

      Elon Muskin oikeuteen haastama sukeltaja kieltäytyy pyytämästä anteeksi, tyrmäsi Muskin avuntarjouksen alatyylisesti

    5. 5

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    6. 6

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    7. 7

      Yli viisikymmentä jääkarhua vaelsi venäläiskylään

    8. 8

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    9. 9

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    10. 10

      HS:n kysely Sdp:n puoluevaltuustolle osoittaa: Pääministerikisa on erittäin tiukka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    6. 6

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    7. 7

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    8. 8

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    9. 9

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    10. 10

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

    11. Näytä lisää