Kotimaa

Vuosittain kuolee 54 500 suomalaista, ja heistä jää jälkeen muutakin kuin muistot – vihreässä hautauksessa huomioidaan kaikki arkun lakasta naulojen määrään

Kun järjestettävänä on omaisen hautajaiset, eivät ympäristökysymykset ole ensimmäisinä mielessä. Hautausala tekee vihreitä ratkaisuja omaisten puolesta.

Vuosittain kuolee noin 54 500 suomalaista ja heistä jää jälkeensä muutakin kuin muistot.

Ekologinen ajattelu on levinnyt kaikille elämänalueille ruuasta liikkumiseen ja asumiseen. Ja nyt myös kuolemaan.

Harvalla on omaisen hautajaisia järjestellessä ympäristökysymykset mielessä, mutta hautausala tekee vihreitä päätöksiä asiakkaan puolesta.

Vainaja lähtee nykyään viimeiselle matkalleen niin, että huomiota kiinnitetään niin arkun lakan laatuun, naulojen määrään, hautaustoimiston auton päästöihin, krematorion piipusta tupruavaan savuun, metallinkierrätykseen – ja jopa pohjaveteen.

Ympäristötietoisuus hautaamisessa on selvästi nousussa oleva trendi maailmalla. Pariisiin on perustettu vastikään ekologinen hautausmaa, jonne saa pystyttää vain puisia ”hautakiviä”. Hollannissa hautausalan messuilla puolestaan viime vuonna esiteltiin matalan hiilijalanjäljen arkkuja, Britanniassa taas on uudenlaisia luonnonmukaisia hautausmaita, joilla haudalle voi istuttaa puun.

Suomen hautausala sai vuoden 2017 alussa uudet ympäristöohjeet.

”Voidaan sanoa, että Suomessa on maailman tiukimmat laatukriteerit arkuille ja uurnille. Se koskee tuhkausta ja maahautausta”, tiivistää Suomen hautaustoimistojen liiton tuleva puheenjohtaja Kyllikki Forsius.

Isoin väärinkäsitys on muuten pahvinen arkku. Sellaisen valitseminen ei ole missään mielessä ympäristöystävällinen hautaamistapa. Se on halpa, mutta siihen hyvät puolet loppuvatkin. Syntilista ilmastokuorman kannalta on pitkä, eivätkä pahviset arkut toimi käytännössä riittävän hyvin.

Forsiuksen mukaan pahvi ei ole miltään osin ekologista. Ennen kuin puu on tuotettu pahviksi, siinä on jo melkoinen prosessi takana, lisäksi se ei pala kunnolla krematoriossa.

Mutta millainen sitten on mahdollisimman ekologinen arkku? Forsiuksella on selvä suosikki ja se on puinen. Sellaisen saa halvimmillaan 500–1 000 eurolla.


Kaiken lähtökohta on Forsiuksen mukaan kotimaisuus. Lisäksi on hyvä huomioida, onko puu kasvanut lähellä arkkuvalmistajaa, ja miten se on kasvatettu, kuljetettu ja käsitelty.

Myös verhoilua kannattaa miettiä.

”Kunhan on luonnonkuituja, kuten puuvillaa, pellavaa tai raakasilkkiä, valinta on varma”, hän sanoo

Arkun pohjalle asetellaan lastuvilloja tai paperisilppua ja vainaja puetaan luonnonkuituisiin vaatteisiin. Luonnonkuitua ovat myös arkun patja, peitto ja kasvoliina.

Kukkalaitteessa tulee olla maatuva kahva, joten sen voi hävittää bioroskiksessa ja itse kukatkin ovat mahdollisimman läheltä.

Amerikkalaisissa elokuvissa massiivisten jalopuuarkkujen lakkaus kiiltää kuin flyygelin kansi ja messinkihelat loistavat. Ekologinen valinta on tämän vastakohta eli hyvin vähän käsitelty puu.

Suomessa ei myöskään ole ollut tapana balsamoida ruumiita eli käsitellä niitä kemiallisesti säilyvyyden vuoksi.

”Sellainen on mahdollisimman epäekologista. Tarkoitus kuitenkin on, että vainajan tulee jollakin tavalla maatua, joko hautauksen tai tuhkauksen kautta.”

Haudan hallintoaika on 25 vuotta, jotta se voidaan käyttää uudelleen. Forsius muistaa, miten takavuosina käytettiin muovista nostolakanaa ja se päätyi usein arkkuun asti. Saattoi käydä niin, että arkku ja vainaja olivat 25 vuodessa maatuneet, mutta haudasta nousi vielä muovia.

Ja kun maa on yhä arvokkaampaa varsinkin kaupungeissa, tuhkaus yleistyy. Suomessakin tuhkahautaukseen päätyy jo yli puolet vainajista.

Tuhkaus onkin jonkin verran maahautausta ekologisempi tapa, sanoo Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Mikael Wilén.

Suomen ympäristöystävällisin krematorio löytyy Helsingin Hietaniemestä.

Uunissa on niin kuuma, että kun puisen arkun työntää sinne, se syttyy itsestään. Normaalikokoinen vainaja ja arkku muuttuvat 800-asteisessa uunissa tuhkaksi runsaassa tunnissa.


Uuni toimii venäläisellä maakaasulla, mutta krematorion fossiilinen aikakausi loppuu ehkä jo lähivuosina.

”Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta suurimmaksi osaksi metaania. Hiilidioksidipäästöt ovat näin pienemmät, kuin esimerkiksi kevyttä polttoainetta käytettäessä. Vuoden 2030 jälkeen krematorioissa ei todennäköisesti enää käytetä fossiilisia polttoaineita. Ruotsi lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön jo 2023”, Mikael Wilén kertoo.

Krematorion ulkopuolella voi nähdä, miten vaaleaa savua nousee savupiipusta Töölön taivaalle. Se on Wilénin mukaan lähinnä vesihöyryä.

”Meidän ympäristölupamme edellyttää vähintään 800:aa astetta, jolloin se palaa puhtaasti”, Wilén kertoo.

Krematoriotyöntekijä Marko Brown sanoo olevansa ylpeä, kun saa työskennellä krematoriossa, jossa ympäristöasiat ovat kunnossa. Viereisessä kylmiössä noin viisikymmentä arkkua odottaa vuoroaan. Brown voi seurata pienestä luukusta, miten työ edistyy.


Tulinen pätsi tekee työnsä nopeasti. Uunissa on kaksi tehokasta poltinta, mutta ne eivät ole välttämättä päällä, kun arkku palaa sisällä. Lämpöä säädetään puhaltamalla sisään ilmaa.

Seuraavaksi Brown kolaa uunin tyhjäksi ja siirtää palaneen aineksen ensin metalliastiassa jäähdytyskaappiin ja sitten tuhkankäsittelykoneeseen.

Brown poimii tuhkan ja luun kappaleiden seasta lonkkanivelen palan ja panee sen erilliseen ämpäriin muiden tekonivelten osien seuraksi. Samaan ämpäriin päätyvät myös arkun naulat ja niitit.

”Välillä tuntuu, että noin joka kolmannella vainajalla on lonkka leikattu”, hän sanoo.

Tasalaatuinen tuhka kaadetaan uurnaan. Sen kannen Brown surauttaa akkuvääntimellä kiinni. Uurna luovutetaan myöhemmin omaisille.

Metalliämpäreiden sisältö toimitetaan kerran vuodessa Hollantiin kierrätyksen erikoisfirmaan, joka lajittelee sen ja poimii siitä lääketieteessä käytetyt arvometallit talteen.

Siitä Krematoriosäätiö saa joka vuosi 50 000–70 000 euroa, joka ohjataan hyväntekeväisyyteen, Wilén kertoo.


Uunien alapuolella on kerros, jossa selviää, miksi laitos on Suomen ympäristöystävällisimpiä.

Siellä sijaitsevat laitteet, joilla puhdistetaan savukaasut. Suodattimet poistavat kaasuista elohopean, dioksiinit, raskasmetallit ja pienhiukkaset. Ne päätyvät terästynnyreihin suodattimien alle, josta ne neljä viisi kertaa vuodessa viedään vaarallisten aineiden käsittelyyn erikoistuneen Fortum Waste Solutionsin käsiteltäväksi.

Krematoriossa syntyvä lämpö puolestaan käytetään kiinteistön muuhun lämmitykseen.

Jos Brownilta ja Wileniltä kysyisi, millainen arkku olisi heidän työnsä kannalta ympäristöystävällisin valinta, vastaus on kokopuinen kotimainen arkku tammesta, koivusta tai männystä. Niissä on paras lämpöarvo.

”Puukuitulevy ja lastulevy on yleensä kevyempää materiaalia eikä yhtä tiheää kuin koivu tai tammi. Ne palavat nopeammin pois eikä levy näin ollen ylläpidä uunin lämpöä yhtä hyvin kuin tiheä puu”, Wilén kertoo.

Mutta mikä järki on aina polttaa kalliit arkut, heiltä kysytään. Asiaa voi pohtia niin, millaista työtä vainajien käsittely, säilytys ja polttaminen olisi ilman arkkuja? Arkku on lopulta se, mikä tulen ohella muuttaa vainajan tuhkaksi.

”Minun silmin ympäristöystävällisin hautaus alkaa hyvästä arkusta, jonka jälkeen tuhkaus tehdään krematoriossa, jossa on järjestetty savukaasujenpuhdistus, lämmöntalteenotto ja metallienkierrätys”, Wilén sanoo.

Se on kuin kuva nykyaikaisesta, hyvintoimivasta yhteiskunnasta, jossa asiat tapahtuvat tehokkaasti, hygienisesti ja näkymättömästi.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    3. 3

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    4. 4

      Vanhaan kouluun muuttanut perhe yllättyi remonttikuluista: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa

    5. 5

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    6. 6

      Bougainville äänesti itsenäistymisen puolesta

    7. 7

      Oulussa ihmetellään pääkaupunkiseudun ”talvipyöräilyä” – ”Lycraan tai Gore-Texiin pukeutuminen on meillä marginaali-ilmiö”

      Tilaajille
    8. 8

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    9. 9

      Ensin unohtuivat laulujen sanat, sitten koko elämä alkoi luisua alta – Laulaja Matti Esko on elänyt 20 vuotta masennuksen kanssa, ja nyt hän kertoo, millaista se on ollut

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki suunnittelee mittavaa ramppia keskelle Ruoholahtea, jotta Jätkäsaaren rekkaliikenne helpottuisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Oikeus tuomitsi mieskaksikon törkeästä raiskauksesta vankilaan, raiskasivat naisen vuorotellen

    2. 2

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Presidentti Niinistö HS:lle: Hallituksen tulisi pohtia ”selkeän poliittisen päätöksen tekemistä” al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta

    5. 5

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    6. 6

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    7. 7

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    8. 8

      Laurent Simonsin, 9, piti saada yliopistotutkinto maailman nuorimpana, mutta nyt hän on lopettanut opintonsa valmistumista koskevan kiistan vuoksi

    9. 9

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    10. 10

      Miljardin dollarin näppäilyvirhe ajoi yhdysvaltalaisen paikkakunnan talousahdinkoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää