Kotimaa
Kysely: Suomalaiset uskaltavat kertoa yhä useammin perhe- ja lähisuhdeväkivallasta
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneet eivät enää vaikene tai salaile asiaa, ilmenee Ensi- ja turvakotien liiton laajasta selviytymiskyselystä.
Aiemmin näkymättömissä pysyneestä ongelmasta on tullut näkyvä. Väkivaltaa kokeneet tulivat kyselyssä rohkeasti esiin omilla selviytymiskokemuksillaan.
Liitto sai verkkosivuilleen yli 600 vastausta avoimeen kyselyyn väkivallasta selviämisestä. Moni vastaaja on hakenut ja saanut apua useilta eri tahoilta sekä löytänyt arkeensa sopivia toipumisen tapoja.
Perheväkivallan uhreiksi tai näkijöiksi joutuneiden lasten tilanne on kuitenkin edelleen vaikea. Lapset jäävät yhä liian usein vaille tarvitsemaansa apua. Kaikilla turvakodissa olevilla lapsilla pitäisi liiton mukaan olla mahdollisuus kuntoutukseen niin, että hoitojaksot olivat riittävän pitkiä.
Vaikka uskallus kertoa lähisuhdeväkivallasta on kasvanut, runsas kymmenesosa vastaajista silti ilmoitti, ettei ole kertonut kokemastaan väkivallasta kenellekään. Liki neljäsosa vastanneista puolestaan ilmoitti, ettei ole saanut apua väkivallasta toipumiseen.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että vastaajat ovat kertoneet väkivallasta melko harvoin viranomaisille. Poliisille kerrotaan todennäköisimmin tilanteessa, jossa väkivalta on jo hyvin vakavaa.
Väkivaltaa kokeneet eivät kerro edes sellaisille viranomaistahoille, joilla olisi parhaimmat mahdollisuudet puuttua väkivaltaan varhaisessa vaiheessa ja ohjata uhri palveluiden piiriin. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi opettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat.
Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä 40 vuotta yhdessä jäsenyhdistysten kanssa.
Aiemmin näkymättömissä pysyneestä ongelmasta on tullut näkyvä. Väkivaltaa kokeneet tulivat kyselyssä rohkeasti esiin omilla selviytymiskokemuksillaan.
Liitto sai verkkosivuilleen yli 600 vastausta avoimeen kyselyyn väkivallasta selviämisestä. Moni vastaaja on hakenut ja saanut apua useilta eri tahoilta sekä löytänyt arkeensa sopivia toipumisen tapoja.
Perheväkivallan uhreiksi tai näkijöiksi joutuneiden lasten tilanne on kuitenkin edelleen vaikea. Lapset jäävät yhä liian usein vaille tarvitsemaansa apua. Kaikilla turvakodissa olevilla lapsilla pitäisi liiton mukaan olla mahdollisuus kuntoutukseen niin, että hoitojaksot olivat riittävän pitkiä.
Vaikka uskallus kertoa lähisuhdeväkivallasta on kasvanut, runsas kymmenesosa vastaajista silti ilmoitti, ettei ole kertonut kokemastaan väkivallasta kenellekään. Liki neljäsosa vastanneista puolestaan ilmoitti, ettei ole saanut apua väkivallasta toipumiseen.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että vastaajat ovat kertoneet väkivallasta melko harvoin viranomaisille. Poliisille kerrotaan todennäköisimmin tilanteessa, jossa väkivalta on jo hyvin vakavaa.
Väkivaltaa kokeneet eivät kerro edes sellaisille viranomaistahoille, joilla olisi parhaimmat mahdollisuudet puuttua väkivaltaan varhaisessa vaiheessa ja ohjata uhri palveluiden piiriin. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi opettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat.
Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä 40 vuotta yhdessä jäsenyhdistysten kanssa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit