Kotimaa

Vaikka uutisvinkki olisi tärkeä, se ei aina johda juttuun – ”Iso osa tutkivan journalistin työstä on turhaa”

Helsingin Sanomat on nyt 130-vuotias. Julkaisemme tilaajille jaetusta juhlajulkaisusta juttuja, joissa lehden tekijät kertovat tarinoita lehden tekemisestä.

Kaikki voi alkaa ohimennen kuullusta lauseesta.

Niin kävi viime keväänä, kun eräs nainen mainitsi, ettei hän voinut osallistua erääseen ilta­tapahtumaan, koska hänellä on tiukat kotiin­tuloajat.

Nainen oli yli 30-vuotias ja maahanmuuttajataustainen. Kävi ilmi, että hänen elämäänsä rajoitti joukko sääntöjä, joiden tarkoitus oli suojella perheen kunniaa. Olimme tutustuneet naiseen sattumalta työn ulkopuolella, eikä meidän ollut tarkoitus tehdä lehtijuttua.

Asia jäi kuitenkin vaivaamaan meitä. Päätimme ottaa selvää, miten yleistä tällainen oli.

Heinäkuussa kesälomien aikana istuimme Sanomatalon neuvotteluhuoneessa ja soittelimme päivä toisensa jälkeen maahanmuuttajataustaisille vaikuttajille, järjestöihin sekä tutkijoille. Haastateltavien löytäminen oli ajoittain turhauttavan hidasta, mutta hiljalleen heitä alkoi löytyä. Tapasimme useita ihmisiä ja haastattelimme heitä.

Syntyi kunniaan liittyvää väkivaltaa ja kontrollia käsittelevä laaja kirjoitus, joka julkaistiin elokuussa Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla. Siinä toistakymmentä maahanmuuttajataustaista naista kertoi ilmiöstä.

Teksti oli yksi useista yhdessä tekemistämme artikkeleista. Aiemmin olemme kirjoittaneet esimerkiksi Aleppon lelusalakuljettajana tunnetusta Rami Adhamista, turvapaikanhakijoiden ja paperittomien pimeistä työ­mark­kinoista sekä siitä, miten Suomen viranomaiset ovat yrittäneet saada aikaan sopimuksen irakilaisten siirtolaisten palautuksista.

 

Monesti on tarkistettava vihjeitä ja selvitettävä asioita, jotka eivät johda mihinkään.

Osa jutuistamme on ollut tutkivan journalismin tuloksena syntyneitä skuuppeja. Toisinaan olemme käsitelleet jotain sinänsä tunnettua ilmiötä, kuten kunniaan liittyvää väkivaltaa, mutta pyrkineet avaamaan sitä lukijoille uudella tavalla.

On syytä heti tunnustaa tämä: iso osa tutkivan journalistin työstä on turhaa. Ainakin jos mittarina käytetään sitä, johtaako mahdollinen idea tai vinkki lopulta juttuun.

Monesti on tarkistettava vihjeitä ja selvitettävä asioita, jotka eivät johda mihinkään. Se tarkoittaa yleensä istumista toimituksen kelmeiden loisteputkien valossa puhelimen ja tietokoneen äärellä. Selvitämme taustatietoja, etsimme haastateltavia, luemme pöytäkirjoja ja raportteja. Tutkiva journalismi kuulostaa jännittävämmältä kuin se onkaan.

Konttorissa istuminen voi toki päättyä no­peasti, jos tärkeä haastateltava on valmis tapaamaan. Tässä työssä olemme oppineet sen, että jos lähde haluaa jutella, häntä on paras mennä tapaamaan pian. Esimerkiksi Adham-jutun yhteydessä päädyimme eräänä maanantaina tekemään haastattelua keskellä yötä syrjäisessä rakennuksessa pääkaupunkiseudulla.

Etukäteen ei voi koskaan tietää, mikä vihje johtaa lopulta uutiseen. Siksi tarkistamattakaan ei voi jättää.

Se voisi tarkoittaa, että uutinen jää kertomatta tai menee sivu suun.

Ison uutisen häviäminen kilpailijalle kalvaa pitkään. Kerran olimme skuupin kimpussa yötä myöten mutta tuudittauduimme ajatukseen, että voisimme tulla heti aamulla töihin viimeistelemään tekstin.

Heräsimme tietoon, että kilpailija oli julkaissut uutisen aiheesta aamun varhaisina tunteina. Siitä yli pääseminen kesti kauan.

 

Joskus aihe kävelee vastaan ihan tavallisen keskustelun lomassa.

Kaikkia vinkkejä ei toki pengota kovin syvälle. Koska aikaa on rajallisesti, se kannattaa käyttää mahdollisimman tärkeisiin aiheisiin.

Monesti vinkki on varteenotettava ja aihe tärkeä, mutta sen tueksi ei kaikesta yrittämisestä huolimatta saa tarpeeksi todisteita. Silloin täytyy odottaa ja pitää silmät auki. Joskus ketsuppipullo aukeaa myöhemmin.

Usein isot jutut ovat liittyneet jollain tapaa aihepiireihin, joita olemme seuranneet jo valmiiksi.

Siten sai alkunsa esimerkiksi uutinen Irakin kanssa käytävistä palautusneuvotteluista. Niitä vauhdittamaan olivat ilmaantuneet liikemies Peter Fryckman, eräs irakilainen kenraali sekä kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo. Fryckman ja kenraali lupailivat edistää palautussopimusta. Vastineeksi tästä Suomen valtio olisi maksanut Irakille isolla rahalla tuotteita, jotka olisi toimittanut ruotsalainen puolustusalan yritys.

Olimme aiemmin uutisoineet palautussopimusneuvotteluista Irakin kanssa ja kuulleet epämääräisiä huhuja liikemiesten ehdotuksista. Kului aikaa, ennen kuin saimme asialle riittävästi vahvistusta. Lähdesuojaa vaarantamatta on kuitenkin vaikea kertoa tällaisten juttujen alkutaipaleesta kovin paljon.

Tapaus osoitti jälleen kerran, että tutkivaa journalismia on monesti helpompi tehdä, jos ei hyppää aiheeseen kylmiltään. Kun on kirjoittanut jostain aiheesta tavallisia uutisia, saa usein myös yhteydenottoja ja vinkkejä. Siksi meistä on tär­keää, että teemme myös arkisempaa uutistyötä.

Samalla lähdeverkosto kasvaa. Työssä tapaa monesti ihmisiä, joista ei ole hyötyä juttumielessä. Toisaalta tapaamisten merkitystä ei aina sillä hetkellä tiedä.

Joskus aihe kävelee vastaan ihan tavallisen keskustelun lomassa. Uutisemme turvapaikanhakijoiden pimeistä työmarkkinoista sai kipinän lounaalla käydystä jutustelusta. Kaverimme sanoi, että hän tuntee monia ihmisiä, jotka kokkaavat ja tiskaavat parin euron tuntipalkalla. Kun selvitimme asiaa kävi ilmi, että maahanmuuttajien varassa pyöri laaja harmaa bisnes.

Suurin jännitys iskee yleensä päälle juuri ennen julkaisua. Olemmeko ymmärtäneet kaiken varmasti oikein? Miksei kukaan muu ole kirjoittanut tästä? Eihän tekstissä ole virheitä? Helsingin Sanomat on niin iso leka, että jutun täytyy olla vahva.

Jos uutinen on iso, julkaisua edeltävänä yönä on vaikea saada unta. Pahin pelkomme on, että iso juttu perustuukin väärinkäsitykseen.

Joskus pitkänkin ajan jälkeen osoittautuu, ettei juttu yksinkertaisesti ole riittävän vahva julkaistavaksi. Joko näyttö ei riitä tai sitten selvitysten myötä osoittautuu, että asia ei olekaan siten kuin ensin oletimme. Hankkeiden valuminen hiekkaan on turhauttavaa. Kuka tahansa toimittaja tekisi mieluummin skuuppeja kuin kertoisi pomolleen, ettei aherruksesta huolimatta ole mitään julkaistavaa.

Sekin kuuluu työhön. Jos juttu on heikko, se pitää osata kuopata sen sijaan että yrittää väkisin saada julkaistuksi jotain. Olemme ylpeitä myös jutuista, jotka eivät koskaan nähneet päivänvaloa.

Tutkivaan journalismiin liittyy paljon turhaa romantisointia. Ainakin Watergate-paljastuksista lähtien populaarikulttuurissa on piirretty kuvaa sankaritoimittajasta, joka paljastaa väärinkäytöksiä.

Tutkivassa journalismissa pitäisi kuitenkin aina olla kyse itse asiasta, ei toimittajasta. Muuten mennään metsään.

Viime kädessä kyse on usein niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin ajasta. Siitä, onko johonkin aiheeseen mahdollista kaivautua kunnolla.

Aina on muistettava, että toimittaja ei ole mitään ilman lähteitään. Kerta toisensa jälkeen ihmiset ovat olleet valmiita kertomaan meille havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista. He ovat puhuneet kipeistä kokemuksistaan ja peloistaan. Moni on ottanut isojakin riskejä näin tehdessään.

Ilman heitä yksikään jutuistamme ei olisi syntynyt. Tällaista luottamusta ei voi koskaan ottaa annettuna.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    2. 2

      Keskustalta loppui luottamus Antti Rinteeseen – mutta salaisten Whatsapp-viestien vuotaminen oli petos, joka kylvi epäluottamusta myös omien keskuuteen

      Tilaajille
    3. 3

      Muutto Iisalmesta Vantaalle yllätti Lohvansuun perheen: Enemmän yhteistä aikaa, vähemmän autossa istumista ja halvemmat asumiskulut

    4. 4

      Yhtään pilkkua ei hallitusohjelmasta tarvitse muuttaa, sanoi Katri Kulmuni – Sitten kielenhuoltaja luki hallitusohjelman

    5. 5

      Miten poliisi selvittää henkilöllisyytesi, jos haluat salata sen?

    6. 6

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    7. 7

      Stereo on tehnyt yhden vuoden suurimmista kotimaisista hittikappaleista, mutta bändiä ei tunneta Suomessa edes nimeltä – kuinka se on mahdollista?

    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Hallituskriisi oli kuin Prisman livelähetys kassahihnalta

    10. 10

      Miksi Pohjois-Englannin työmies äänestää eliittitaustaista Boris Johnsonia? Yksi syy on brexit ja toinen on Corbyn

    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    6. 6

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    9. 9

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    10. 10

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää