Kotimaa    |   HS-analyysi

Talvivaaran kaivoksen rikosprosessit ovat nyt ohi – Suuri yllätys vaikuttaa olleen se, että Kainuussa sataa vettä ja lunta

Talvivaara-johtajat tuomittiin ympäristörikoksista korkeimmassa oikeudessa ja lainsäädäntöä on tiukennettu, mutta kainuulaiset odottavat yhä vahingonkorvauksia.

Korkein oikeus (KKO) pani torstaina pisteen Talvi­vaaran kaivosta koskevaan ympäristö­rikosasiaan ja piti ennallaan kaivos­yhtiön johtajien tuomiot, jotka Rovaniemen hovioikeus antoi keväällä 2018.

Kaivoksen perustaja ja Talvivaara Sotkamo -yhtiön toimitusjohtajana toiminut Pekka Perä tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tuotantojohtajana toiminut Lassi Lammassaari tuomittiin ympäristön turmelemisesta sakkoihin.

Ratkaisu syntyi äänestyksen tuloksena äänin 3–2.

Oikeuden mukaan Perä ja Lammassaari ovat päästäneet ympäristöön haitallisia aineita sekä lupaehtojen vastaisesti että ilman laissa edellytettyä lupaa. Näin he ovat toiminnallaan aiheuttaneet ympäristön muuttumista ja vesistöjen osalta erityisen suurena pidettävää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Ympäristölle haitallisten aineiden päästöt kaivosalueelta ovat olleet jopa satakertaiset niihin tietoihin nähden, jotka yhtiö ympäristölupahakemuksessaan ilmoitti. Päästöjen seurauksena kaivoksen lähijärvet ovat laajalti pilaantuneet.

Torstainen ratkaisu koskee ympäristön turmelemista koskevan rangaistussäännöksen tulkintaa.

Tulkittavana oli, täyttyykö rikostunnusmerkistö tilanteessa, jossa kaivoksen jätevesipäästöissä on ollut ympäristölle haitallisia aineita huomattavasti enemmän kuin kaivoksen ympäristölupahakemuksessa oli arvioitu, jos ympäristöluvassa ei kuitenkaan ole asetettu kyseisille aineille tarkkoja päästörajoja.

Perän ja Lammassaaren puolustus on painottanut, ettei kyse ollut ympäristöluvan vastaisesta toiminnasta, koska raja-arvoja ei ollut.


Niin hovioikeus kuin korkein oikeuskin olivat toisella kannalla. KKO katsoi, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt ja lupapäätöksen kertoelmaosaan kirjatut päästöjä koskevat tiedot olivat osa ympäristölupaa ja siten ympäristön turmelemisrikoksessa tarkoitettuja lupaehtoja.

Huomattavasti lupahakemuksessa ilmoitettua suuremmat päästöt eivät olleet viranomaisen ympäristölupaharkinnan kohteena. Näin ollen ympäristöön oli päästetty haitallisia aineita myös ilman lupaa.

Kyse on kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen jätevedessä ilmenneistä ympäristölle haitallisen korkeista määristä natriumia, sulfaattia ja mangaania. Päästöt olivat olleet jopa satakertaiset yhtiön ympäristölupahakemuksessa ilmoittamiin tietoihin nähden.

Ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta pitää ratkaisua merkittävänä. Talvivaarassa on toimittu sekä lupaehtojen vastaisesti että ilman lupaa. Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla selvillä päästöjen suuruusluokasta.

KKO katsoi, että Perä ja Lammassaari laiminlöivät ympäristövelvollisuutensa jo ympäristöluvan hakuvaiheessa.

”Nyt toiminnanharjoittaja on antanut lupahakemuksessa vääriä ja alimitoitettuja tietoja haitallisten aineiden päästöistä. Näin lupaviranomainen on katsonut, ettei raja-arvoja tarvita. Tosiasialliset päästöt olivat kuitenkin moninkertaiset”, Kokko sanoo.

Ratkaisu on Kokon mielestä viesti kaikille toiminnanharjoittajille: ”Hakemukset pitää tehdä huolella. Riittämätön lupahakemus voi johtaa rikostuomioon.”

Päätös täydentää Rovaniemen hovioikeuden ratkaisua, joka jäi voimaan. Hovioikeuden mukaan johtajien toiminta on aiheuttanut vahinkoa ympäristölle ja terveydelle sekä erityisen suurena pidettävää ympäristön turmeltumisen vaaraa. Perän kohdalla teko luokiteltiin törkeäksi, koska vahinko on ollut erityisen suuri, vakava ja pitkäaikainen.

Talvivaaran yhteiskunnallinen merkitys näkyy myös korvausasioissa. Vuosia kestänyt rikosoikeudenkäynti on jarruttanut yksityisten ihmisten vahingonkorvauksia, sillä ne irrotettiin omaksi prosessikseen.

Kainuun käräjäoikeudessa käsittelyä odottaa satakunta korvaushakemusta. Korvauksia on haettu muun muassa vesialueiden ja kiinteistöjen arvon alenemisesta ja matkailutulojen menetyksestä.

”Odotteluaika on ollut pitkä. Toissijaista vastuuta uudistettaessa tarvitaan ehdottomasti kokonaistarkastelua siitä, miten yksityishenkilöt voisivat saada korvauksia isoissa ympäristövahingoissa jo ennen kuin rikosoikeudenkäynti on ohi”, Kokko sanoo.

Korvauksia voi hakea Ympäristövakuutuskeskuksesta, mutta sen korvausvelvollisuus on viimesijaista. Korvauksen voi saada vasta, kun asia on käsitelty tuomioistuimessa.

Myös ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on harmissaan siitä, että vahingonkorvausvaatimukset on yhä käsittelemättä.

”On masentavaa, että lähimpänä ihmisiä ollut asia on jäänyt tähän jamaan.”

Pokka on toivonut, että kaivostoimintaa Sotkamossa jatkanut valtion omistama Terrafame olisi ottanut korvaukset vastuulleen.

”Se ei olisi paljon, mutta Terrafame ei maksa korvauksia vapaaehtoisesti”, Pokka sanoo.

Ranta-asukkaisiin ja mökkiläisiin ympäristövahingot vaikuttivat suoraan, sillä viranomaiset kielsivät pitkäksi aikaa lähistön vesien talouskäytön, eikä niitä suositeltu saunavedeksikään.

Iso asia Kokon mielestä on myös ympäristörikosten rangaistusasteikon käyttö, joka on joidenkin tutkijoiden mukaan niin lievää, että ympäristörikollisuus on jopa kannattavaa.

”KKO muutti Rovaniemen hovioikeuden tuomion perusteluita vain kahden valitusluvan saaneen asian osalta, mutta ei muuttanut sen lopputulosta. Samalla KKO:n pysyttämä hovioikeuden tuomio oli asteikon lievimmästä päästä”, Kokko sanoo.

”Yhteisösakollakaan ei ole merkitystä Talvivaaran tapauksessa, koska yhtiö on konkurssissa.”

Hovioikeus tuomitsi Talvivaara-yhtiön maksettavaksi 500 000 euron suuruisen yhteisösakon. Se on suurimpia yhteisösakkoja, joita Suomessa on tuomittu. Sakolla on kuitenkin lähinnä symbolinen arvo.

Kaiken kaikkiaan tapaus on Kokon mukaan ollut ”ympäristölainsäädännöllinen happotesti”. Sen myötä viranomaiset ovat tiukentaneet kaivosten valvontaa, ja myös lupaprosessit ovat tiukentuneet.

”KKO:n ennakkopäätös tarkoittaa viranomaisille, että lupapäätöksen kertoelmaosaan on tarkasti kuvattava, mitä toiminnanharjoittaja on hakemuksessa ilmoittanut haitallisten päästöjen määristä”, Kokko sanoo.

Mitä Talvivaara opetti?

”Vaikka mitä”, Pokka sanoo.

”Se on muuttanut asennoitumista kaivostoimintaan olennaisesti ja johtanut ympäristölainsäädännön korjaamiseen monin osin.”

Muutokset tekevät Pokan mukaan Suomen ympäristölainsäädännöstä varsin vaativan. Kuluvalla vaalikaudella muutoksia on tulossa myös kaivoslakiin. Lisäksi ympäristöministeriössä on alkamassa luonnonsuojelulain kokonaisuudistus.

”Siinä tulee mietittäväksi muun muassa malminetsintä luonnonsuojelualueilla”, Pokka kertoo.

Sotkamossa vuonna 2008 toimintansa aloittaneen Talvivaaran – nykyisin valtion omistama Terrafame – monimetallikaivoksen ongelmat kilpistyvät pienten järvien kokoisiin kipsisakka-altaisiin. Ne ovat täyttyneet milloin sateiden, milloin runsaiden sulamisvesien vuoksi. Suuri yllätys vaikuttaa olleen se, että Kainuussa sataa vettä ja lunta.

Altaissa on ollut vuoto vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2013.

Vuotojen seurauksena kaivoksen ympäristöön on päätynyt suola- ja metallipitoisia jätevesiä niin paljon, että järvien sietokyky on ylittynyt. Kipsisakka-allasvuotojen pilaamat pikkujärvet ovat yhä kunnostamatta.

Vaikka ympäristöhaitat jäivät paikallisiksi, vaikutukset ovat olleet laajat. Kaivosyhtiötä koskevat rikosprosessit ovat nyt ohi, mutta Talvivaaran jälkiä siivotaan vielä pitkään.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    2. 2

      Jengijohtaja Lauri ”Late” Johansson murhasi kolme miestä, ja tänään hän vapautuu vankilasta – Kuukausiliitteen vuonna 2012 julkaistu henkilökuva kertoo tappajasta, joka pyysi Jumalalta anteeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunmäessä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    4. 4

      Suomen kovakuntoisimmat koululaiset asuvat Uudella­maalla – Laskuri näyttää, kuinka koti­kuntasi koululaiset pärjäsivät kunto­mittauksissa

    5. 5

      Al-Holin leirillä lapsista tulee uusi sukupolvi Isisin terroristeja, sanoo Koillis-Syyrian ”ulkoministeri” HS:lle – ja kertoo kolme vaihtoehtoa, miten Suomi voi kotiuttaa kansalaisiaan

      Tilaajille
    6. 6

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    7. 7

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    8. 8

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    9. 9

      Onko suomalaisten turvallisuus tärkeämpi kuin lasten oikeudet? HS kokosi kolme näkökohtaa siitä, miksi päätös al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta on niin vaikea

    10. 10

      Kasvijuomat eivät ole tasavertaisia terveellisyyden suhteen – Asiantuntijat kertovat, mistä saa eniten proteiinia ja mikä on paras sydämen kannalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    4. 4

      Vanhan koulun ostanut perhe yllättyi muutettuaan haavetaloonsa: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa ja remonteille ei näy loppua

    5. 5

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    6. 6

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    7. 7

      Jussi Halla-aho ja Mikko Kärnä kiistelivät somessa al-Holin suomalaisten palauttamisesta, ja lopulta päätyivät karkeaan alatyyliin

    8. 8

      Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä”

    9. 9

      Kaupungin työntekijät löysivät nipun avaamattomia posteja kävelytien varrelle sijoitetusta roskakorista Vantaalla

    10. 10

      Muut Pohjoismaat ovat tuoneet al-Holin leiriltä orpolapsia – Ruotsin ulkoministeriö vahvistaa olevansa ”jatkuvassa yhteydessä” Suomeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    5. 5

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää