Lakimuutos pakottaa pyöräilijöitä käyttämään takavaloa – tämä kuva näyttää, miksi valon käyttöön kannattaa pakottaa

Uusi tieliikennelaki vaikuttaa monin tavoin pyöräilijöihin. Yksi keskeisimmistä muutoksista on se, että pyöräilijän on pimeällä käytettävä punaista takavaloa valkean etuvalon lisäksi.

Takavalon ei välttämättä tarvitse olla kiinni pyörässä, vaan se voi olla kiinnitetty esimerkiksi pyöräilijän kypärään. Valojen suunnat ja värit ovat jatkossa siis samat kuin moottoriajoneuvoilla: valkea valo edessä ja punainen takana.

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo https://www.hs.fi/haku/?query=martti+tulenheimosanoo, että etuvalojen käyttö on yleistynyt viimeisen viiden vuoden aikana.

”Tapahtumissamme tehdyn seurannan perusteella karkeasti arvioituna 95 prosentilla on nyt etuvalot. Takavaloissa tilanne on kuitenkin vielä toistaiseksi aikalailla toisin päin.”

Pyörän valot toimivat heijastimen tavoin, eli ne tekevät pyöräilijän näkyväksi muille tienkäyttäjille.

”Takavalo on olennainen turvallisuusväline, jota on syytä käyttää. Vaikka laki astuu voimaan kesällä, on asia hyvä tiedostaa jo nyt.”

Toinen keskeinen uudistus on pyörätien jatkeen merkitseminen katuun vain, jos risteäville suunnille on osoitettu väistämisvelvollisuus pyöräilijöitä kohtaan. Tällä hetkellä pyörätien jatke on useimmiten merkitty ”aukkona” suojatien raidoituksessa.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtosen https://www.hs.fi/haku/?query=juha+valtosenmielestä tämä on uudessa laissa tärkein pyöräilijöiden turvallisuutta parantava uudistus.

”Uudistuksen jälkeen pyöräilijän ei enää tarvitse arpoa risteyksessä, onko hän väistämisvelvollinen autoihin nähden vai ei. Nykyisin pyöräilijä joutuu kuikuilemaan ja tulkitsemaan risteyksessä autoille merkittyjä kolmioita. Tulevaisuudessa pyöräilijä näkee heti pyörätien jatkeen merkintätavasta, onko hän väistämisvelvollinen vai ei. Jos ylityskohdassa on pelkkä suojatie eikä pyörätien jatketta, silloin pyöräilijä tietää, että hän on väistämisvelvollinen. Uudistus selkeyttää nykyistä tilannetta huomattavasti – tosin vasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen”, Valtonen sanoo.

Uudet merkinnät siis helpottavat pyöräilijää havaitsemaan, milloin hän on väistämisvelvollinen. Katuun tehdyt merkinnät eivät kuitenkaan määritä väistämisvelvollisuutta, sillä esimerkiksi lumi ja loska voivat peittää ne. Jatkossakin väistämisvelvollisuus määräytyy siis liikennemerkkien ja tulosuunnan, kääntymissuunnan ja tietyypin mukaan.

Lakiin on kirjattu myös kokonaan uusi katutyyppi: pyöräkatu.

Tienpitäjä, eli kunta, kaupun­ki tai yksityinen taho voi halutessaan merkitä liikennemerkillä olemassa olevan kadun pyöräkaduksi. Kadulla on oltava sekä ajorata että jalkakäytävä.

Pyöräilijöillä on etuoikeus tien käyttöön, mutta moottoriliikennekin on sallittua. Jos kadulla ajaa autolla tai muulla ajoneuvolla, on pyöräilijöille annettava esteetön kulku, ja ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi.

”Se, kuinka yleiseksi pyöräkadut tulevat, selviää vasta ajan kanssa. Ainakin Oulussa ja Joensuussa on jo olemassa tämäntyyppiset kadut, joten niissä varmasti ainakin otetaan pyöräkatu-käsite käyttöön. Kadulla, jossa on paljon pyöräliikennettä ja moottoriliikenteen ajonopeudet voidaan rajoittaa alhaiseksi, voi sen muuttaminen pyöräkaduksi olla toimiva liikenteellinen ratkaisu.” kertoo Valtonen.

Pyöräilijät saavat jatkossa ajaa molempiin suuntiin yksisuuntaisella kadulla, jos se sallitaan erikseen liikennemerkillä.

Pyörällä saa siis ajaa yksi­suuntaista katua myös vastakkaiseen suuntaan. Yksisuuntaista tietä osoittavaan merkkiin on tällöin lisätty toinen merkki, jossa on teksti ”Ei koske” ja polkupyörän kuva.

”Suurimmassa osassa Pohjois-Eurooppaa tämä merkki on ollut käytössä ja 10 vuotta, ja muista maista on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Onkin hienoa, että tämä uudistus tuli lakiin. Kaikki yksisuuntaiset kadut eivät muutu lain voimaan astuessa tällaisiksi, vaan asiasta päätetään katukohtaisesti”, sanoo Matti Tulenheimo Pyöräliitosta.

Pyöräilijät huomioidaan uudessa laissa myös täysin uudella liikennemerkillä.

Merkki ”B7 Väistämis­velvollisuus pyöräilijän tienylitys­paikassa” osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa ylittävää pyöräilijää, jos ylityspaikalla on pyörätien jatke. Merkillä voidaan osoittaa vain ”rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke”. Siitä, mikä korotettu jatke tarkalleen ottaen tulee olemaan, ei ole vielä tarkkaa tietoa.

”Tästä on vielä vaikeaa ihan tarkasti sanoa, sillä edelleen puuttuvat muun muassa tieliikennelakia täydentävät asetukset ja määräykset. Periaatteessa rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke on rakenteena vastaava kuin rakenteellisesti korotettu suojatie”, sanoo Juha Valtonen Liikenneturvasta.

Pyöräliiton Tulenheimo taas kertoo, että kyseinen merkki on aiemmin otettu käyttöön Ruotsissa, ja siellä pyöräilijöiden palaute ei ole kaikilta osin ollut pelkästään positiivista.

Uudessa laissa täsmennetään myös, että vanha käsitys siitä, että suojatiellä ei saisi pyöräillä, ei pidä paikkaansa. Polkupyörällä saa siis ajaa myös suojatiellä. Se on tarpeellista esimerkiksi tilanteessa, jossa pyörätie päättyy liikennevaloihin, ja toisella puolella tietä pyörätie ei enää jatku, vaan polkijan on vaihdettava ajotielle.

”Tämä selkeyttää tilannetta risteyksissä, mikä on hyvä asia”, toteaa Tulenheimo.

Muokkaus 27.11.2019 kello 14:25: Juttuun lisätty kappale, jossa kerrotaan, että katuun tehtävät merkinnät helpottavat pyöräilijää havaitsemaan, milloin hän on väistämisvelvollinen sekä maininta siitä, että jatkossakin väistämisvelvollisuus määräytyy siis liikennemerkkien ja tulosuunnan, kääntymissuunnan ja tietyypin mukaan.