Miksi portugalin ja latinan voi kirjoittaa ylioppilas­kokeissa, mutta kiinaa ei?

Suomessa voi kirjoittaa ylioppilaskokeessa vieraan kielen oppimäärän latinasta, portugalista ja italian kielestä mutta ei esimerkiksi kiinan kielestä.

HS kysyi ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeriltä Tiina Tähkältähttps://www.hs.fi/haku/?query=tiina+tahkalta, miksi näin on.

”Portugalin, italian ja latinan kielillä on ylioppilastutkinnossa pitkät perinteet”, Tähkä kertoo.

Portugali on yksi niin sanotuista ”maailmankielistä”. Sitä puhuu noin 200 miljoonaa ihmistä, ja se on maailman 6. puhutuin kieli.

Romaaniset kielet ovat kehittyneet latinasta, ja monissa muissa kielissä on latinasta peräisin olevia lainasanoja. Latinaa käytetään myös lääketieteessä, luonnontieteessä ja oikeustieteessä.

Italia taas on kulttuurin, kuten kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ja musiikin, erityisesti oopperan, kieli.

Kaikkien kolmen kielen kirjoittajamäärät ovat kuitenkin laskussa. Sama tosin pätee myös muihin vieraisiin kieliin.

Italian lyhyen oppimäärän kokeeseen ilmoittautui keväällä 57 ja syksyllä 28 kokelasta. Latinan kokeeseen ilmoittautui vastaavasti keväällä 28 ja syksyllä kahdeksan. Portugalin kirjoitti keväällä vain kymmenen ja syksyllä 11.

Kiinan kieltä puhuu äidinkielenään lähes miljardi ihmistä, ja kiinansukuista kieltä noin viidesosa maailman väestöstä.

Kiinan kielen opettajien näkökulmasta kielen hyväksyminen ylioppilaskokeisiin kertoisi kielen arvostuksen noususta.

HS kirjoitti aiemmin kuluneella viikolla kiinan opiskelun yleistymisestä Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä pitkän aikavälin tavoitteesta saada kiinan kieli myös ylioppilastutkintoon.

Lue lisää: Kiinan kielen opiskelu yleistyy Suomen kouluissahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006320700.html

Vaikka kielen opiskelu yleistyy peruskouluissa ja lukioissa, sitä tuskin nähdään kovin pian ylioppilaskokeissa.

Lyhyen vieraan kielen koe laaditaan kahdeksan B3-oppimäärän kurssin mukaan. Vaikka kiinan kieltä voi tätä nykyä opiskella noin 20 lukiossa, yhdessäkään niistä ei ole tarjolla kahdeksaa kurssia.

Ja mistä saataisiin tarkastajia eli sensoreita, kun jo pelkästään pätevistä kiinan kielen opettajista on pulaa?

 

Kiinan merkitys Suomen viennille kasvaa. Samalla kasvaa myös kielitaidon merkitys.

Ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä. Ennen ylioppilastutkintolautakunta sai määrätä, missä vieraissa kielissä kokeet järjestetään. Nyt kielet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa.

Kiinan kielen saaminen osaksi ylioppilastutkintoa vaatisi siis lainsäädännön muutosta. Se taas on epätodennäköistä.

Kieltenopettajista tuntuu, että poliitikot arvostavat matematiikkaa ja luonnontieteitä enemmän kuin monipuolista kielitaitoa.

Kiinan merkitys Suomen viennille kuitenkin kasvaa. Samalla kasvaa kielitaidon merkitys. Ilman kielen ja kulttuurin tuntemusta voi olla vaikea luoda suhteita myöskään yritysten välillä.

Kielivalintojaan tekevät peruskoululaiset tai lukiolaiset tuskin vielä miettivät Suomen vientiä tai edes omaa työllistymistään. Heille kiina saattaa olla vain eksoottinen kieli, jota olisi hauska osata. Tai sitten vanhemmat tekevät kielivalinnan heidän puolestaan.

Monipuolisesta kielitaidosta on kuitenkin aina hyötyä, opiskeli sitä mistä syystä tahansa.

Eikä kielitaidon osoittamiseen tarvita ylioppilaskoetta.

Oikaisu 1.12. kello 21.21: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Tiina Tähkä olisi ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja. Tähkä on lautakunnan pääsihteeri. Oikaisu 2.12. kello 10.39: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että vieraan kielen kirjoittamiseksi ylioppilaskokeessa, kokelaan tulee olla suorittanut lukiossa kielestä kahdeksan kurssia. Kokelaalta ei edellytetä kahdeksaa kurssia osallistumisoikeuteen, mutta kokeessa edellytetään kahdeksan kurssin mukaista osaamista.