Ajokorttilain muutos on tehnyt ajokokeista jopa hengenvaarallisia, varoittavat autokoulut

Heinäkuussa 2018 voimaan tullut ajokorttilain muutos on asiantuntijoiden mukaan johtanut yleisen liikenneturvallisuuden heikkenemiseen. Liikenteeseen pääsee ajokokeissa selvästi aiempaa enemmän kuljettajia, joiden taidot eivät riitä ajamaan turvallisesti muun liikenteen seassa.

Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kiviniemi kokee, että suurimpia ongelmia on ollut teoriatuntien määrän putoaminen alle puoleen entisestä.

”Käytännön harjoitteluun siirrytään nyt ilman kunnollista teoriaopetusta. Perusasioita joudutaan käymään läpi vasta autossa, mikä tekee oppimisesta tehottomampaa”, Kiviniemi toteaa.

Opetusmäärien romahtaminen on vaikuttanut suoraan myös autokoulujen taloudelliseen tilanteeseen. Kiviniemen mukaan autokoulut ovat joutuneet vähentämään kaikkiaan satoja työntekijöitä.

Ajokorttiuudistuksen vaikutuksista ajotutkinnon vastaanottajiin tehtiin vuoden 2018 lopulla riskikartoitus. Kartoituksen tekoon päädyttiin, kun useiden työntekijöiden oli todettu joutuneen jopa hengenvaaraan tutkintoa suorittavan kuljettajan erittäin heikon ajotaidon seurauksena.

Ajotutkintoja vielä jokunen kuukausi sitten vastaanottanut Jyrki Haapalahttps://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+haapala kertoo, että hän ja useat kollegat ovat joutuneet vuoden aikana useisiin vaaratilanteisiin. Yksi kokelas oli kiihdyttänyt Länsiväylällä maksimissaan 40 kilometrin tuntinopeuteen, ja poismenoliittymän tullessa kohdalle lyönyt jarrut pohjaan keskelle vilkkaasti liikennöityä moottoritietä.

”Takaa tuli autoja, jotka ohittivat meitä oikealta ja vasemmalta. Onneksi ohittivat, sillä jos ne olisivat törmänneet meidän perään, todennäköisesti meiltä olisi ollut molemmilta niskat poikki”, Haapala kauhistelee.

Tutkinnon vastaanottajalla on oikeus pysäyttää ajokoe koska tahansa, mikäli kokee kuljettajan ajotaidon olevan vaarallisen huono. Haapalan mukaan vastaan tulee yhä useammin tapauksia, joiden kohdalla tutkinnon vastaanottajan käsi on käytännössä koko ajan ratin vieressä valmiina puuttumaan tilanteeseen.

”Se on tänä päivänä jo taiteilua”, Haapala puuskahtaa.

Hyväksyttyjen ajokokeiden määrä on pudonnut tällä vuosikymmenellä tuntuvasti. Vielä vuonna 2010 ajokokeista hyväksyttiin 73 prosenttia, tänä vuonna enää 62 prosenttia. Vuosien 2018–2019 välissä osuus putosi kahdella prosenttiyksiköllä.

Uudistuksen oli tarkoitus laskea ajokortin hintaa. Käytännössä tavoite toteutuu harvoin, kun kallista ajokoetta joudutaan yrittämään monta kertaa. Tutkinnon vastaanottajilta poistettiin uudistuksessa oikeus määrätä lisäajotunteja ennen uutta yritystä.

Kiviniemen mukaan uudistuksesta on ollut hyötyä pienelle osuudelle tutkinnon suorittajista. Tällaiset henkilöt ovat vihkiytyneitä asiaan ja ovat mahdollisesti perehtyneet liikennesääntöihin jo ennen ajo-opetusta. Hän arvioi kyseessä olevan vain noin kymmenesosa kaikista tutkinnon suorittajista.

”Uudistuksen ajatus oli kaunis, mutta ikävä kyllä minimitunneista tuli uusi normaali. Suurelle massalle tämä on ollut huono asia.”

Liikenne- ja viestintäministeriöstä todetaan, että lakimuutoksen vaikutuksia ja onnistumista on vaikeaa arvioida ennen ensi vuonna aloitettavan seurantatutkimuksen tuloksia. Ennen tätä lakiin ei ole odotettavissa ajokorttilain uudistukseen liittyviä muutoksia.

Yksikön johtaja Sini Wirénhttps://www.hs.fi/haku/?query=sini+wiren liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että ministeriöön on tullut jonkin verran kannanottoja erilaisista uudistukseen liittyvistä ongelmista. Palautteissa esille tuotuja asioita tullaan hänen mukaansa käsittelemään erityiskysymyksinä tulevassa seurantatutkimuksessa.

”Aina kun laki muuttuu, tyypillisesti aluksi tapahtuu enemmän ylilyöntejä ja rimanalituksia. Ajan myötä tilanne kuitenkin yleensä normalisoituu, kun tietämys lisääntyy ja lakia osataan noudattaa oikein”, Wirén sanoo.

Opetuslupien ”villi länsi”

Opetusluvan vaatimuksista poistui viime heinäkuussa opettajan teoriakoe. Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kiviniemi pelkää, ettei opettajilla välttämättä ole vaadittavia perusedellytyksiä.

”Opetusluvassa pitäisi ehdottomasti olla minimivaatimuksena teoriakokeen suorittaminen. Kun vaatimus poistettiin, taso heikkeni heti”, Kiviniemi kertoo.

Sini Wirénhttps://www.hs.fi/haku/?query=sini+wiren liikenne- ja viestisntäministeriöstä kertoo, ettei teoriakoetta nähty hyvänä opetustaitojen mittarina.

”Hyvä opetus edellyttää muitakin taitoja kuin liikennesääntöjen tuntemista. Tilastojen mukaan opetuslupalaiset läpäisevät tutkinnon useammin ensimmäisellä kerralla kuin autokoululaiset, mikä ei tue väitettä opetuslupaopetuksen tason heikkoudesta”, Wirén toteaa.

Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Haapalahttps://www.hs.fi/haku/?query=jyrki+haapala kuvailee opetuslupaopetuksen nykytilaa ”villin lännen kaltaiseksi”. Haapala kertoo, että tiedossa on esimerkiksi useita tapauksia, joissa ajo-opetusta on antanut joku muu kuin opetusluvan oikea haltija.

Haapalan ja Kiviniemen mukaan iso ongelma on, ettei poliisi valvo kunnolla opetusluvalla liikenteessä liikkuvia autoja.

”Toki kyse on myös resursseista, jotka ovat poliisilla tänä päivänä rajalliset. Kuitenkin jo valvonnasta kertominen kitkisi rikkeitä”, Kiviniemi toteaa.

Oikaisu 2.12.2019 kello 15.28: Jutussa kirjoitettiin, että Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Haapala vastaanottaisi yhä ajotutkintoja. Todellisuudessa hän ei ole vastaanottanut ajotutkintoja enää kuukausiin.