Kotimaa

Onko suomalaisten lukutaito lähtenyt nousuun? Uusi Pisa-vertailu julkaistaan aamulla kello 10

Viime vuoden keväällä pidettyjen tuoreimpien testien ”pääaine” oli nyt kolmatta kertaa lukutaito, kuten oli myös kaikkien aikojen ensimmäisessä Pisassa vuonna 2000.

Uusin, noin 600 000 koululaisen osaamista lähes 80 maassa tai talousalueella mittaava teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-tutkimus julkaistaan tiistaina. Suomesta 15-vuotiaita osanottajia oli mukana nyt noin 8 000.

Viime vuoden keväällä pidettyjen tuoreimpien testien ”pääaine” oli nyt kolmatta kertaa lukutaito, kuten oli myös kaikkien aikojen ensimmäisessä Pisassa vuonna 2000.

Lukutaito on huolipuheista huolimatta yhä suomalaisnuorten vahvuuksia, ja jo edellisissä eli vuoden 2015 testeissä pistemäärä lähti hienoiseen nousuun. Nyt jännitetään onko nousu jatkunut – ja joitakin merkkejä siitä on.

Helsingin yliopisto julkisti syyskuussa laajan kansallisen arvioinnin, jonka mukaan aiemmissa tutkimuksissa havaittu oppilaiden osaamisen lasku on pysähtynyt.

Myös osaamista tukevat asenteet ovat vahvistuneet, kun taas osaamista haittaavat asenteet ovat heikentyneet.

Ja juuri kielteinen asenne lukemiseen eli lukuhaluttomuus heikentää tuloksia, kun taas lukuharrastus niitä parantaa.

Ensimmäisten Pisa-tulosten julkistus joulukuussa 2001 nosti Suomen koulutuksen mallimaaksi: suomalaisnuoret osoittautuivat maailman parhaiksi lukijoiksi. Luonnontieteissä he sijoittuivat kolmannelle ja matematiikassakin neljännelle sijalle.

Menestys herätti hämmennystä, sillä etenkin oikeisto- ja talouspiirit olivat sättineet peruskoulua ”tasapäistäväksi”.

Maailmalla suomalaisnuorten maine mainioina lukijoina, laskijoina ja luonnontieteen taitajina on yhä voimissaan, ja Pisa-turisteja täällä riittää niin, että pääsymaksujakin heiltä kerätään.

Sen sijaan kotimaassa on puhuttu jo pitkään osaamisen tason suoranaisesta romahduksesta, vaikka edellisessäkin eli vuoden 2015 testissä suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa neljänneksi, luonnontieteissä viidenneksi ja matematiikassa sijalle 13.

Heikentyneistä tuloksista on syytetty jopa peruskoulun uusinta, ”ilmiöoppimista” jonkin verran sisältävää, opetussuunnitelmaa, jota tosin alettiin ottaa käyttöön asteittain vasta 2016.

Tutkijoiden mukaan yksi tulosten notkahduksen syy on se, että Suomessa aina kunniassa olleet lukeminen ja koulu ovat menettäneet arvostustaan täälläkin hieman viipeellä, eikä koulua nähdä enää samalla tavalla sosiaalisen nousun välineenä kuin ennen tai vaikka Virossa.

Myös kotitaustan yhteys taitoihin on alkanut Suomessa näkyä ainakin OECD-maiden keskivertoa vastaavasti, kun alkuun se ei näkynyt juuri lainkaan tuloksissa.

”Kyllä kotimaisessa keskustelussa on tietysti syytä olla avoimesti äärirehellinen ja noteerata ongelmat, kuten tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot”, sanoo erityisasiantuntija Tommi Himberg Suomen OECD-edustustosta.

Poikien tyttöjä heikompi lukutaito on noussut isommaksi huolenaiheeksi vasta viime vuosina, vaikka jo ensimmäisessä Pisassa sukupuolten ero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

”Toisaalta on hyvä muistaa, että Suomi on peruskoulutukseltaan yhä OECD:n huippumaita, johon tullaan muualta katsomaan oppilaslähtöistä, inhimillistä ja tasalaatuista koulutusjärjestelmää. Sellaista ei jostain Singaporesta löydy”, Himberg huomauttaa.

Singapore oli vuoden 2015 kaikissa testeissä ykkönen.

Pisa toteutetaan kolmen vuoden välein, mutta nyt teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssä pohditaan, pitäisikö väliä pidentää neljään vuoteen, jotta tulosten analysointiin jäisi enemmän aikaa, kertoo Himberg.

Pisa-tutkimuksen isoin arvo on Himbergin mukaan se, että siinä on paljon taustamuuttujia ja pitkät aikasarjat, mikä auttaa koulutuspolitiikan suunnittelua.

Harkinnassa on Himbergin mukaan myös baby-Pisa tai päiväkoti-Pisa, jotta nykyään yhä enemmän tärkeämpänä pidetyn varhaiskasvatuksen vaikutukset saataisiin näkyviin.

Uutuus Pisassa on nyt suomalaisten kannalta osallistuminen ensimmäistä kertaa ”ylimääräiseen” talousosaamisen testiin. Se mittaa talouslukutaitoa eli käytännön raha-asioiden ja niihin liittyvien riskien tuntemusta. Tosin tuloksia tästä osiosta saadaan odottaa ensi kevääseen asti.

Sen sijaan pääalueesta eli lukutaidosta saadaan ensitulokset heti tiistaina. Koko koe kesti lähes kolme tuntia, joista yksi tunti käytettiin lukutaitotehtäviin ja toinen tunti joko matematiikan, luonnontieteiden tai talousosaamisen tehtäviin.

Tausta- ja asennekysymyksiin vastaaminen vei loput ajasta.

Lukutaitoa mitattiin nyt teksteillä, jota tulevat monesta lähteestä, kuten verkosta. Vastaukset annetaan jo pelkästään digitaalisesti.

”Vuoden 2015 testeissä tutkittiin, vaikuttaako tuloksiin se, tehdäänkö tehtävät tietokoneella vai kynällä paperille. Suomessa ei mitään vaikutusta havaittu”, sanoo Pisa-tutkimuksen Suomen-koordinaattori Arto Ahonen Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Ahosen mukaan ensimmäistä kertaa lukutaitoa mitattiin nyt myös niin, että ensimmäisten vastausten perusteella tehtävien vaikeusaste vaihteli niin, että heikosti ensin vastanneet saivat helpompia tehtäviä.

”Näin saadaan osaamista arvioitua tarkemmin kaikissa maissa, ja saadaan kaikki myös vastaamaan”, Ahonen selvittää.

Tuoreimman testin tulokset ovat tällä kertaa pysyneet tiukasti tutkijoiden hallussa. Viitteitä siitä, että etenkin lukutaidon tulokset ovat kohentuneet tai ainakin lasku on pysähtynyt, saatiin jo viime kerralla.

Vuoden 2015 testeissä suomalaisnuorten lukutaitopistemäärän keskiarvo jopa nousi pari pistettä edellisestä eli 526:een 524:stä. Enimmillään se oli 547 vuonna 2006.

”Pistemäärät ovat laskeneet monessa muussakin OECD-maassa, vaikka joitakin poikkeuksiakin on, kuten Viro ja Irlanti, jotka ovat pystyneet parantamaan tuloksia”, kertoo yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta.


Pohjoismaat ovat olleet yleensä OECD:n keskitasoa ja Suomi Pohjoismaista paras, kun taas kärkeen on mennyt Singaporen ja Kiinan eri alueiden kaltaisia osanottajia.

Leinon mukaan Suomen kesto-ongelmana voidaan pitää tyttöjen ja poikien tuntuvaa eroa lukutaidossa, eikä se ero näytä hevin häviävän.

Äskettäin 14 maan vertailussa Suomi oli ainoa maa, jossa peruskoulun 8. luokan tytöt pärjäsivät poikia paremmin jopa testissä, joka mittasi lähinnä taitoa käyttää tietokonetta sekä ohjelmoinnissa tarvittavaa lukutaitoa. Näissä testeissä piti myös tuottaa tekstejä, kun Pisa mittaa vain luetun ymmärtämistä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Mikä Pisa?


 Pisa (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma.

  Se tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailussa ja mittaa, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja.

 Vuorotellen pääalueena ovat lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen.

 Oppilaiden taitoja selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa.

  Tutkimuksessa ei suoranaisesti arvioida opetussuunnitelmien sisältöjen hallintaa.

 Vuoden 2018 tutkimuksessa Suomi osallistui ensimmäistä kertaa kansainvälisenä optiona tarjottavaan talousosaamisen arviointiin.

 Vuoden 2018 tutkimukseen osallistui yli 200 koulua ja noin 8 000 oppilasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsalaisyhtye Roxetten laulaja Marie Fredriksson on kuollut

    2. 2

      Ulkoministeriö kiistää Halla-ahon väitteet suomalaisten paluusta al-Holin leiriltä – Halla-aho: ”Tämä ei ole tietenkään mitään vahvistettua tietoa”

    3. 3

      Sanna Marin äänestettiin pääministeriksi – Uusi hallitus kokoontuu pian järjestäytymis­istuntoonsa

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Elokuvantekijä Petri Rossi on kuollut

    6. 6

      Suomi on jo neuvotellut al-Holin suomalaislasten kotiuttamisesta – Kurdi­poliitikko HS:lle: Lapsia ei voi erottaa äideistään pakolla

    7. 7

      Laura Huhtasaari syytti koulun julistetta ”vihapuheen lietsonnasta” – apulaisoikeuskansleri antoi koululle puhtaat paperit

    8. 8

      Miljardin dollarin näppäilyvirhe ajoi yhdysvaltalaisen paikkakunnan talousahdinkoon

    9. 9

      Pormestari Jan Vapaavuori peruu väitteensä huumeita myyvistä romanikerjäläisistä

    10. 10

      Sanna Marinin kerrottiin nousseen ”kaupan kassalta” pääministeriksi – muutkin Tärkeät Ihmiset innostuivat jakamaan omat lähtökohtansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS:n toimittajan twiitistä tuli kansainvälinen puheenaihe, myös arvostetut ulkomaiset mediat jakoivat kuvan Suomen hallituksen johtohahmoista

    5. 5

      Ulkoministeriön korkea virkamies: Haavisto on toiminut laillisesti kiistassa konsulipäällikön kanssa

    6. 6

      Väärä sipsipussi toi pahan mielen: Syntyi Vegaaniskanneri, jonka avulla helsinkiläisäiti osaa väistää ruokiin murskatut kirvat

    7. 7

      Anne ”Heinäsirkka” Taskinen on kuollut – Sleepy Sleepersin jäsenet muistelevat: ”Kun hän astui huoneeseen, se ei jäänyt huomaamatta”

    8. 8

      Eronnut nainen alkaa katsella nettipornoa, ja tv:ssä se näyttää sekä hauskalta että seksikkäältä – Kathryn Hahnista tuli keski-ikäisenä miehisen katseen rikkoja

      Tilaajille
    9. 9

      Helsinki lahjoittaa tasavallan presidentille 2,7 hehtaarin alueen Meilahdesta – kolme rakennusta puretaan

    10. 10

      Venäjä käytti kahta eri vakoilukampanjaa tärvelläkseen Ranskan vaalit: Macronin toimisto sumutti vakoojia vitseillä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    10. 10

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    11. Näytä lisää