Onko suomalaisten lukutaito lähtenyt nousuun? Uusi Pisa-vertailu julkaistaan aamulla kello 10

Uusin, noin 600 000 koululaisen osaamista lähes 80 maassa tai talousalueella mittaava teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-tutkimus julkaistaan tiistaina. Suomesta 15-vuotiaita osanottajia oli mukana nyt noin 8 000.

Viime vuoden keväällä pidettyjen tuoreimpien testien ”pääaine” oli nyt kolmatta kertaa lukutaito, kuten oli myös kaikkien aikojen ensimmäisessä Pisassa vuonna 2000.

Lukutaito on huolipuheista huolimatta yhä suomalaisnuorten vahvuuksia, ja jo edellisissä eli vuoden 2015 testeissä pistemäärä lähti hienoiseen nousuun. Nyt jännitetään onko nousu jatkunut – ja joitakin merkkejä siitä on.

Helsingin yliopisto julkisti syyskuussa laajan kansallisen arvioinnin, jonka mukaan aiemmissa tutkimuksissa havaittu oppilaiden osaamisen lasku on pysähtynyt.

Myös osaamista tukevat asenteet ovat vahvistuneet, kun taas osaamista haittaavat asenteet ovat heikentyneet.

Ja juuri kielteinen asenne lukemiseen eli lukuhaluttomuus heikentää tuloksia, kun taas lukuharrastus niitä parantaa.

Ensimmäisten Pisa-tulosten julkistus joulukuussa 2001 nosti Suomen koulutuksen mallimaaksi: suomalaisnuoret osoittautuivat maailman parhaiksi lukijoiksi. Luonnontieteissä he sijoittuivat kolmannelle ja matematiikassakin neljännelle sijalle.

Menestys herätti hämmennystä, sillä etenkin oikeisto- ja talouspiirit olivat sättineet peruskoulua ”tasapäistäväksi”.

Maailmalla suomalaisnuorten maine mainioina lukijoina, laskijoina ja luonnontieteen taitajina on yhä voimissaan, ja Pisa-turisteja täällä riittää niin, että pääsymaksujakin heiltä kerätään.

Sen sijaan kotimaassa on puhuttu jo pitkään osaamisen tason suoranaisesta romahduksesta, vaikka edellisessäkin eli vuoden 2015 testissä suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa neljänneksi, luonnontieteissä viidenneksi ja matematiikassa sijalle 13.

Heikentyneistä tuloksista on syytetty jopa peruskoulun uusinta, ”ilmiöoppimista” jonkin verran sisältävää, opetussuunnitelmaa, jota tosin alettiin ottaa käyttöön asteittain vasta 2016.

Tutkijoiden mukaan yksi tulosten notkahduksen syy on se, että Suomessa aina kunniassa olleet lukeminen ja koulu ovat menettäneet arvostustaan täälläkin hieman viipeellä, eikä koulua nähdä enää samalla tavalla sosiaalisen nousun välineenä kuin ennen tai vaikka Virossa.

Myös kotitaustan yhteys taitoihin on alkanut Suomessa näkyä ainakin OECD-maiden keskivertoa vastaavasti, kun alkuun se ei näkynyt juuri lainkaan tuloksissa.

”Kyllä kotimaisessa keskustelussa on tietysti syytä olla avoimesti äärirehellinen ja noteerata ongelmat, kuten tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot”, sanoo erityisasiantuntija Tommi Himberg https://www.hs.fi/haku/?query=tommi+himbergSuomen OECD-edustustosta.

Poikien tyttöjä heikompi lukutaito on noussut isommaksi huolenaiheeksi vasta viime vuosina, vaikka jo ensimmäisessä Pisassa sukupuolten ero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

”Toisaalta on hyvä muistaa, että Suomi on peruskoulutukseltaan yhä OECD:n huippumaita, johon tullaan muualta katsomaan oppilaslähtöistä, inhimillistä ja tasalaatuista koulutusjärjestelmää. Sellaista ei jostain Singaporesta löydy”, Himberg huomauttaa.

Singapore oli vuoden 2015 kaikissa testeissä ykkönen.

Pisa toteutetaan kolmen vuoden välein, mutta nyt teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssä pohditaan, pitäisikö väliä pidentää neljään vuoteen, jotta tulosten analysointiin jäisi enemmän aikaa, kertoo Himberg.

Pisa-tutkimuksen isoin arvo on Himbergin mukaan se, että siinä on paljon taustamuuttujia ja pitkät aikasarjat, mikä auttaa koulutuspolitiikan suunnittelua.

Harkinnassa on Himbergin mukaan myös baby-Pisa tai päiväkoti-Pisa, jotta nykyään yhä enemmän tärkeämpänä pidetyn varhaiskasvatuksen vaikutukset saataisiin näkyviin.

Uutuus Pisassa on nyt suomalaisten kannalta osallistuminen ensimmäistä kertaa ”ylimääräiseen” talousosaamisen testiin. Se mittaa talouslukutaitoa eli käytännön raha-asioiden ja niihin liittyvien riskien tuntemusta. Tosin tuloksia tästä osiosta saadaan odottaa ensi kevääseen asti.

Sen sijaan pääalueesta eli lukutaidosta saadaan ensitulokset heti tiistaina. Koko koe kesti lähes kolme tuntia, joista yksi tunti käytettiin lukutaitotehtäviin ja toinen tunti joko matematiikan, luonnontieteiden tai talousosaamisen tehtäviin.

Tausta- ja asennekysymyksiin vastaaminen vei loput ajasta.

Lukutaitoa mitattiin nyt teksteillä, jota tulevat monesta lähteestä, kuten verkosta. Vastaukset annetaan jo pelkästään digitaalisesti.

”Vuoden 2015 testeissä tutkittiin, vaikuttaako tuloksiin se, tehdäänkö tehtävät tietokoneella vai kynällä paperille. Suomessa ei mitään vaikutusta havaittu”, sanoo Pisa-tutkimuksen Suomen-koordinaattori Arto Ahonen https://www.hs.fi/haku/?query=arto+ahonenJyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Ahosen mukaan ensimmäistä kertaa lukutaitoa mitattiin nyt myös niin, että ensimmäisten vastausten perusteella tehtävien vaikeusaste vaihteli niin, että heikosti ensin vastanneet saivat helpompia tehtäviä.

”Näin saadaan osaamista arvioitua tarkemmin kaikissa maissa, ja saadaan kaikki myös vastaamaan”, Ahonen selvittää.

Tuoreimman testin tulokset ovat tällä kertaa pysyneet tiukasti tutkijoiden hallussa. Viitteitä siitä, että etenkin lukutaidon tulokset ovat kohentuneet tai ainakin lasku on pysähtynyt, saatiin jo viime kerralla.

Vuoden 2015 testeissä suomalaisnuorten lukutaitopistemäärän keskiarvo jopa nousi pari pistettä edellisestä eli 526:een 524:stä. Enimmillään se oli 547 vuonna 2006.

”Pistemäärät ovat laskeneet monessa muussakin OECD-maassa, vaikka joitakin poikkeuksiakin on, kuten Viro ja Irlanti, jotka ovat pystyneet parantamaan tuloksia”, kertoo yliopistotutkija Kaisa Leino https://www.hs.fi/haku/?query=kaisa+leinoJyväskylän yliopistosta.

Pohjoismaat ovat olleet yleensä OECD:n keskitasoa ja Suomi Pohjoismaista paras, kun taas kärkeen on mennyt Singaporen ja Kiinan eri alueiden kaltaisia osanottajia.

Leinon mukaan Suomen kesto-ongelmana voidaan pitää tyttöjen ja poikien tuntuvaa eroa lukutaidossa, eikä se ero näytä hevin häviävän.

Äskettäin 14 maan vertailussa Suomi oli ainoa maa, jossa peruskoulun 8. luokan tytöt pärjäsivät poikia paremmin jopa testissä, joka mittasi lähinnä taitoa käyttää tietokonetta sekä ohjelmoinnissa tarvittavaa lukutaitoa. Näissä testeissä piti myös tuottaa tekstejä, kun Pisa mittaa vain luetun ymmärtämistä.