Nuoret lukevat nyt niin vähän, että kouluissa pidetään erikseen lukutunteja

Aluksi se oli suuri suru. Sisäilmaremonttiin Tapiolan koulun kirjaston kaikki kirjat jouduttiin remontin yhteydessä hävittämään.

Lopulta se osoittautuikin suureksi siunaukseksi, sanoo äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Mari Uusitalohttps://www.hs.fi/haku/?query=mari+uusitalo. Vaikka nyt nimikkeiden määrä on vain murto-osa aiemmasta, jokainen kirja on sellainen, että se löytää varmasti lukijansa.

”Samalla jouduimme miettimään uudestaan sitä, miten ja millaista kirjallisuutta oppilailla luetutamme”, Uusitalo kertoo.

Monella aikuisella on koulumuisto, että jokaisen oppilaan piti lukea jossain vaiheessa Väinö Linnanhttps://www.hs.fi/haku/?query=vaino+linnan Tuntematon sotilas. Uusitalon mukaan klassikkoteosten pänttäämisestä on siirrytty äidinkielessä etsimään kullekin nuorelle juuri hänelle sopivaa lukemista.

”On virheellinen käsitys, että opetussuunnitelmassa olisi lueteltu tietyt teokset, jotka jokaisen pitäisi lukea”, Uusitalo kertoo.

Uusitalon mukaan tärkeintä on lukuinnon synnyttäminen oppilaissa.

Nuorten vapaa-ajan lukeminen vähenee ja opettajat joutuvat miettimään lukutaidon ylläpitämiseksi uusia keinoja. HS teki äidinkielen opettajille alan suljetussa facebook-ryhmässä kyselyn lukutunneista. Kyselyyn vastasi 29.–24.11. kaikkiaan 87 opettajaa.

Kävi ilmi, että lähes kaikki opettaja varaakin opetuksestaan erikseen lukutunteja. Noin puolet vastaajista piti lukutunteja viikoittain tai jopa useammin.

Lukutunnit ovat käytössä erityisesti peruskoulussa mutta myös lukiossa moni opettaja katsoo niille olevan tarvetta, vaikka ne vievät aikaa muulta opetukselta. Vielä muutama vuosi sitten lukutunteja ei lukiossa pidetty liki lainkaan, he kertovat.



Lukemisen määrällä on todistetusti vaikutuksia niin oppimistuloksiin, muistiin kuin empatiakykyynkinhttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006200712.html. Siksi hiipuvasta lukuharrastuksesta on oltu huolissaan, vaikka kansainvälisesti verrattuna lukutaito on edelleen suomalaisnuorten vahvuuksia.

Lukutaitoa mitataan nyt kolmatta kertaa teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan tiistainahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006327924.html.

Lue lisää: Onko suomalaisten lukutaito lähtenyt nousuun? Uusi Pisa-vertailu julkaistaan tiistainahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006327924.html

Lukutuntien pitämistä vaikeuttavat monen opettajan mukaan paitsi isot ryhmät myös tiukat aikataulut. Haasteena on myös, että oppilaat ovat keskenään lukemisen suhteen todella eri tasoilla. Siksi saman teoksen luetuttaminen kaikilla ei onnistu.

”Joskus on hyvä, että luetaan sama teos, josta keskustellaan yhdessä”, Mari Uusitalo kertoo. ”Pyrin tekemään niin kerran lukuvuodessa, mutta valitsen siihen yleensä kirjan, joka sopisi mahdollisimman monelle ja kiinnostaisi.”

Yhteistä lukemista helpottaa, jos teoksesta löytyy myös selkokielinen versio, jonka voi antaa heikommalle lukijalle.

Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkköhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmi+jakko kertoo, että kouluissa pitäisi olla uskallusta varata aikaa myös vapaalle lukemiselle ilman tavoitetta tai tehtävää.

”Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kotona ei lueta yhtä paljon kuin aikaisemmin”, Jäkkö kertoo.

Jäkön mukaan nuorten vapaa-ajan lukeminen on romahtanut 15 vuodessa. Kun vuonna 2002 noin 21 prosenttia 15–24-vuotiaista luki yli 10 kirjaa vuodessa, niin vuonna 2017 heitä oli enää kuusi prosenttia.

Uusitalo tunnustaa, että opettajana hänen on vaikea ”olla opettamatta” ja antaa oppilaiden lukea ilman siihen liitettävää tehtävää.

”Tuntuu vaikealta luottaa siihen, että pelkkä lukeminen riittää, eikä sen ympärille tarvitse rakentaa mitään tai tuoda vielä jotain vielä lisää. Se on meidän opettajien haaste.”

Oppilaiden mukaan lukutunnit ovat rentouttavia. Ne luovat yhteisöllisyyttä ja tuovat taukoa hektiseen kouluarkeen, kertovat Tapiolan koulun kahdeksasluokkalaiset.

”Haluaisin lukea enemmän, mutta harrastuksilta ja läksyjen teolta ei aina siihen jää enää aikaa”, Helmi Käpyahohttps://www.hs.fi/haku/?query=helmi+kapyaho kertoo.

Tällä kertaa lukutuntien teemana oli toinen maailmansota, sillä aihetta opiskellaan parhaillaan myös historiassa. Etenkin moni tyttö on valinnut luettavakseen Anne Frankin päiväkirjan. Uusitalon mukaan teos on monelle nuorelle klassikkoteos, joka imaisee mukaansa.

”Olin nähnyt sen koulun kirjastossa, ja olin ajatellut, että haluan lukea sen”, Silja Heiskanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=silja+heiskanen kertoo.

Tapiolan koulussa kirjastossa saa vapaasti viettää aikaa ja myös lainata siellä olevia kirjoja, mikä madaltaa kynnystä kirjojen lukemiseen.

”Usein kirjat ovat hyllyssä siksi sekaisin ja niitä saa viikoittain järjestellä, mutta se on pieni vaiva, jos se saa jonkun kiinnostumaan jostain ja tarttumaan kirjaan”, Uusitalo sanoo.

Ja löytyy se Tuntematon sotilaskin edelleen koulun hyllyltä. ”Se sopii joihin teemoihin ja osalle lukijoista loistavasti”, Uusitalo sanoo.