Uudet Pisa-tulokset paljastavat lukuinnon syöksyn jatkuvan, ja pojista valtaosa lukee vain jos on pakko – ministeri kehuu silti Suomen koulujärjestelmää

Suomalaiset 15-vuotiaat ovat edelleen parempia kuin OECD-maiden nuoret keskimäärin lukemisessa, laskemisessa ja luonnontieteissä, mutta taso ei vielä ole alkanut nousta. Tämä käy ilmi tuoreesta Pisa-vertailusta.

Suuri huolenaihe on se, että heikkojen lukijoiden osuus on Suomessakin jo liki 14 prosenttia eli noin 7 700 oppilasta ikäluokasta. Tosin OECD-maissa vastaava osuus on lähes neljännes.

Lukuinnon hiipumisesta kertoo se, että yli 60 prosenttia suomalaispojista sanoo lukevansa vain jos on pakko.

Lukutaidossa ja matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on kuitenkin pysynyt kutakuinkin ennallaan verrattuna edelliseen mittaukseen, mutta luonnontieteiden taidot ovat heikentyneet.

Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tuorein eli seitsemäs Pisa-vertailu julkistettiin tiistaina eri puolilla maailmaa. Mukana oli jo liki 80 maata. Testit, joissa lukutaito oli nyt pääalueena, tehtiin keväällä 2018.



Vaikka suomalaisnuorten lukutaito ei kehittynyt suotuisasti, se oli 520 pisteen keskiarvolla OECD-maiden parhaimmistoa.

Vain Virossa pistemäärä oli hieman suurempi, 523, mutta käytännössä samaa tasoa. OECD-maista menestyivät hyvin myös Kanada (520), Irlanti (518) ja Etelä-Korea (514).

Muissa Pohjoismaissa lukutaito oli selvästi heikompaa kuin Suomessa, Islannissa jopa alle OECD:n keskiarvon. Ruotsi on kuitenkin parantunut tuloksiaan tuntuvasti, etenkin matematiikassa.

Lukutaitolistan kärjessä oli viime vuosilta tuttuun tapaan Aasian maita ja alueita. Ykkössijalle ylsi 555 pisteellä Kiinan niin sanottu PSJZ-alue, johon kuuluu Peking, Shanghai, Jiangsu ja Zhejiang. Toisena oli Singapore ja seuraavina Kiinan alueet Macao ja Hongkong.

Lukutaito on pitkällä aikavälillä heikentynyt Suomessa kuten myös OECD-maissa keskimäärin. Suomen keskiarvo heikkeni 16 pistettä vuoteen 2009 verrattuna ja 26 pistettä vuoteen 2000 verrattuna. Näillä mittauskerroilla lukutaito on ollut myös testin pääalueena.

Kun lukutaitotuloksia katsotaan tarkemmin, ilonaiheita on vähemmän kuin huolenaiheita.

Ilahduttavaa on, että erinomaisesti lukevia oli Suomessa yhtä paljon kuin ennenkin, yli 14 prosenttia, kun OECD-maissa vastaava osuus jäi alle 9 prosentin.

Huonompi uutinen on se, että heikkojen lukijoiden osuus oli kasvanut lähes yhtä suureksi, 13,5 prosenttiin. Se on ikäluokasta jo noin 7 700 oppilasta.

Tutkijat päättelevät, että heidän lukutaitonsa ei riitä jatko-opintoihin ja yhteiskunnassa toimimiseen.

Näitä heikkoja lukijoita oli tosin OECD-maissa keskimäärin jopa 23 prosenttia. Suomessa heikkojen lukijoiden joukossa oli pojista jo viidennes mutta tytöistä vain 7 prosenttia.

Sukupuolten välinen ero lukutaidossa on Suomessa ollut osallistuvien maiden suurimpia koko ajan, ja tälläkin kierroksella ero oli OECD-maiden suurin.

Ero tyttöjen hyväksi oli Suomessa nyt 52 pistettä, kun se oli OECD-maissa keskimäärin 30 pistettä.

Yhä useampi oppilas suhtautui nyt kielteisesti lukemiseen. Suomessa 15 prosenttia pojista oli samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että lukeminen oli yksi hänen mieliharrastuksistaan, kun taas tyttöjen vastaava luku oli 36 prosenttia. OECD:n vastaavat osuudet olivat vähän suuremmat, 24 ja 44 prosenttia.

Jopa 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään ”luen vain, jos on pakko”. Etenkin sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen – painettuina tai verkossa – on vähentynyt.

Oppilaiden tasa-arvo rakoilee muutenkin kuin sukupuolten välillä, vaikka koulujen välinen ero lukutaidossa oli Suomessa yhä osallistujamaiden pienin. Ruotsissa se oli Pohjoismaiden suurin.

Myöskään alueellisessa vaihtelussa ei ollut Suomessa merkittäviä muutoksia.

Tosin pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset olivat yhä parempia kuin muualla maassa, mutta nämä erot ovat olennaisesti pienempiä kuin edellisellä Pisa-kierroksella. Myös osaamisen vaihtelu oli pääkaupunkiseudulla suurempaa kuin muussa maassa.

Yksittäisten oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat nyt Suomessa suuremmat kuin kertaakaan aiemmin.

Tasa-arvo rakoilee myös niin, että lukutaito on Suomessakin entistä enemmän yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen taustaan eli koulutukseen, ammattiin ja varallisuuteen.

Ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen lukutaitoero oli 79 pistettä, mikä vastaa laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja.

OECD-maissa vastaava ero oli vielä suurempi, 88 pistettä.



Uusimman Pisa-tutkimuksen kahdella muulla sivualueella eli matematiikassa ja luonnontieteissä Suomi sijoittui nyt kärkikymmenikön molemmin puolin.

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen 507 pisteen keskiarvo oli edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvoa (489) parempi.

Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyivät Euroopan maista Viro (523), Hollanti (519), Puola (516) ja Sveitsi (515). Hieman Suomea edellä olivat myös Kanada, Tanska, Slovenia ja Belgia.

Matematiikassa osaamisen terävimpään kärkeen sijoittui seitsemän Aasian maata tai aluetta, ja ylivoimaisena ykkösenä oli taas Kiinan PSJZ-alue (591).

Kun kaikki osallistujamaat asetetaan paremmuusjärjestykseen, Suomi on sijalla 16. Heti perässä tulee Ruotsi.

Luonnontieteiden osaamisessa Suomen nuorten pistekeskiarvo 522 oli OECD-maiden kärkeä heti Viron (530) ja Japanin (529) jälkeen.

Ykkösenä luonnontieteissäkin oli Kiinan PSJZ-alue (590) perässään Singapore ja Macao, mutta kolmas sija meni Viroon. Suomi löytyy sijalta kuusi ja Ruotsi sijalta 19.

Suomen tulokset luonnontieteessä ovat heikentyneet tasaisesti, vuodesta 2006 kaikkiaan 41 pistettä ja vuoden 2015 tuloksestakin tilastollisesti merkitsevästi 9 pistettä.

Vaikka osaamisen suunta on Suomen kannalta pikemminkin heikkenevä kuin paraneva kaikilla osa-alueilla, se on pysynyt OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, kun taas Aasian maat jylläävät kärjessä.

Tutkimukseen kuuluva hyvinvointikysely osoittaa, ettei Suomessa saavuteta hyviäkään tuloksia hampaat irvessä vaan rennosti.

Oppilaat saivat itse arvioida tyytyväisyyttään elämäänsä asteikolla 1–10. Suomalaisnuoret päätyivät keskiarvoon 7,61, kun OECD-maissa se oli tasan 7.

Kun tarkasteltiin elämään tyytyväisyyden yhteyttä osaamiseen, Suomi poikkesi muista maista ja alueista: se oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että elämään tyytyväisyys olivat hyvällä tasolla.

Esimerkiksi kaikissa niissä Aasian maissa, joissa osaaminen oli korkeatasoista, tyytyväisyys elämään oli vähäistä.

Toisaalta maissa, joissa elämään tyytyväisyys oli hyvällä tasolla, osaaminen oli useimmiten heikkoa.

”Suomi erottuu edukseen Aasian maista juuri siinä, että olemme pystyneet rakentamaan yhtä aikaa sekä osaamista ja hyvinvointia”, iloitsee opetusministeri Li Anderssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=li+andersson (vas).

Tuoreimmassa Pisassa Andersson on tyytyväinen myös siihen, että Suomi on kärjessä Viron ja Kanadan kanssa ja osaamisen heikkeneminen näyttää täällä pysähtyneen.

Opetusministerin ilonaiheisiin kuuluvat myös koulujen väliset vähäiset erot osaamisessa. ”Meillä on vahva koulutusjärjestelmä eli jokainen lähikoulu on niin hyvä, että vanhemmat voivat lähettää lapsensa sinne turvallisin mielin.”

Heikkojen lukijoiden osuuden kasvu on Anderssonin mukaan ongelma, joka vaatii koko yhteiskunnan osallistumista perheiden tukemiseen.

Andersson muistuttaa, että toimeen onkin jo tartuttu. Esimerkiksi perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan kolmen vuoden aikana 180 miljoonaa euroa.

Tavoitteena on kaventaa esimerkiksi sosioekonomisesta taustasta tai sukupuolesta johtuvia oppimiseroja sekä vahvistaa koulunkäynnin tukea ja lukutaitoa.

Lokakuussa opetus- ja kulttuuriministeriö pani hakuun neljän miljoonan euron erityisavustuksen, jonka turvin on määrä virittää lukuharrastusta etenkin päiväkodeissa ja koulun alimmilla luokilla yhteistyössä kirjastojen kanssa.

Lukemista edistämään voidaan palkata vaikka lukukoordinaattoreita. Määrärahan hakuaika päättyy torstaina.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan nykyinen oppimisen tuki ei toimi, mikä käy ilmi myös Pisasta. Heikoimmista lukijoista yli puolet ei saa opintoihinsa tehostettua tai erityistukea.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen https://www.hs.fi/haku/?query=olli+luukkainensanoo, että Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet yli kymmenen vuoden ajan.

Myös monia suunnitelmia ja ajatuksia korjausliikkeistä on syntynyt, mutta ne ovat jääneet vain papereiksi ja toimet, jotka maksavat, on jätetty tekemättä, OAJ suomii. Järjestö muistuttaa, että Kuntaliiton laskelmien mukaan perusopetuksen rahoitus on pienentynyt vuositasolla yli puoli miljardia euroa.

Luukkaisen mukaan hallitusohjelmassa on merkkejä rahoituksen lisäämisestä ja olennaista olisi lisätä etenkin erityisopetusta ja vahvistaa opettajamitoitusta.