
HS pyysi Ilmatieteen laitokselta tietoja auringonpaisteesta 2000-luvun marraskuiden aikana. Tietojen mukaan tunne oli aivan oikea.
Pääkaupunkiseudulla on ollut vuodesta 2000 alkaen keskimäärin 31 selkeää tuntia marraskuussa. Tänä vuonna pääkaupunkiseudulle saadun auringonpaisteen määrä oli keskimäärin alle 19 tuntia. Keskiarvo on kolmesta mittauspisteestä: Helsinki-Vantaan lentoasemalta, Kumpulasta ja Harmajasta.
Koko maan tilanne ei eronnut tästä suuresti. Ennen tätä vuotta 2000-luvun marraskuissa oli aurinkoisia tunteja keskimäärin 23,5. Tänä vuonna marraskuisia aurinkotunteja oli keskimäärin 17,5.
Päivä pimenee vielä joulukuun aikana. Esimerkiksi Helsingissä valoisan ajan määrä putoaa noin puolella tunnilla päivässä.
Lue lisää: Suomi pimenee päivä päivältä, ja nyt on valoisaa joulukuun loppuun verrattuna – hakukone näyttää, miten valo hupenee kunnittainhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006324559.html
Tämän vuoden marraskuu jäi jälkeen 2000-luvun surkeimmista vuosista. Vuonna 2000 aurinkoa saatiin keskimäärin 8,8 tuntia. Vuonna 2009 paistetunteja oli keskimäärin 10,5.
Vuonna 2014 auringonpaistetta saatiin keskimäärin 12 tuntia. Helsingissä aurinko paistoi silloin 12,9 tuntia.
”Synkintä oli Kuopiossa. Siellä aurinko paistoi marraskuussa ainoastaan 12 minuuttia”, Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelun meteorologi Hannu Valtahttps://www.hs.fi/haku/?query=hannu+valta sanoo.
Vertailun vuoksi: samana vuonna Utsjoelle saatiin aurinkoa lähes yhdeksän tuntia.
Katso hakukoneesta mittaustiedot vuodesta 2000 alkaen.
Surkea, pilvinen sää on marraskuussa normaali tilanne. Meteorologi Valta korostaa, että auringonpaiste on marraskuussa oikeastaan poikkeustila.
Pilvisyyden syyt ovat auringon lämpösäteilyn väheneminen ja ilmavirtaukset.
”Suomeen tulee syksyllä eteläinen ilmavirtaus. Ilma jäähtyy koko ajan ilmassa, sillä aurinko ei lämmitä sitä. Se jäähtyy ja siitä muodostuu sumupilveä, joka rupeaa yleensä tihkumaan.”
Sumupilvi muodostuu, kun maasta nousee lämpöä mutta aurinko ei vastaavasti enää lämmitä pilveä yläpuolelta.
Selkeään ilmaan on marraskuussa vain muutama mahdollisuus.
”Yleensä selkeyteen on syynä voimakas luoteisvirtaus. Sellainen virtaus oli juuri viikonloppuna, ja sen takia etelässä oli niin pilvetöntä”, Valta sanoo.
Muuten etelässä oli marraskuussa melko sateista ja muutama aste normaalia lämpimämpää. Lämpötilan takia pilviverho ei päässyt rakoilemaan.
Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauspisteessä aurinko paistoi marraskuussa runsaat 18 tuntia. Mittauspisteeseen on paistanut marraskuussa keskimäärin 37 tuntia.
Lähes sama paisteen määrä mitattiin Sodankylässä. Valta kertoo, että Lapissa oli muutama aste kylmempää kuin keskimääräisenä marraskuuna. Lapissa oli selkeää arktisen virtauksen ansiosta.
”Toinen vaihtoehto auringonpaisteelle on kylmä arktinen ilmamassa. Silloin sumupilvi muuttuu lumikiteiksi ja sataa lumena maahan”, Valta kertoo.
Toki Sodankylässäkin jäätiin keskiarvon alapuolelle. Sinne on paistanut keskimäärin parikymmentä tuntia. Lapissa aurinkotuntien määrään vaikuttaa tietenkin auringon sijainti taivaalla.
”Aurinko nousee myöhään ja laskee aikaisin sekä paistaa päivän aikana matalassa kulmassa. Kaamos alkaakin Lapissa marraskuun lopulla.”
Miten auringonpaistetta mitataan?
Aiemmin paisteen mittaaminen oli lähes käsityötä. Mittauspisteellä oli tasaisesti pyörivä paperirulla, jonka päällä oli suurennuslasi. Kun aurinko paistoi, paperiin paloi jälki.
Nykyään mittauspisteellä käytetään anturia. Kun näkyvän valon säteily ylittää tietyn kynnyksen, anturi käynnistyy.
”Anturi sallii korkeintaan ohkaisen yläpilven. Anturin sijoittelu on tarkkaa: mittauspisteen ympärillä ei voi olla korkeita puita, sillä niiden varjostukset häiritsisivät mittausta”, Valta sanoo.
Paistetta mittaavien antureiden määrä on pieni verrattuna vaikkapa lämpötilaa mittaaviin antureihin. Paisteanturi vaatii aukean tilan, eikä paistetietoa tarvita päivittäisessä meteorologin työssä.
Miksi paistetta sitten mitataan? Normaalissa säätiedotuksessa kerrotaan auringon nousu- ja laskuajat sekä odotettu lämpötila.
”Paisteella ei ole päivittäistä käyttöä, mutta kesäaikaan pystymme tiedon avulla arvioimaan kokonaispilvisyyttä ja haihtumista. Tieto auttaa myös metsäpalovaaran arvioinnissa”, Valta kertoo.
Kommentit