Kotimaa
Ilman ulkomaalaistaustaisia naisia Suomen vauvakato olisi tuntuvasti nykyistä jyrkempi
Suomi muuttuu vauhdilla aiempaa monikulttuurisemmaksi. Jos syntyvyyden kehitys jatkuisi 2010-luvun kaltaisena, ulkomaalaistaustaisia lapsia syntyisi jo 2050-luvun alussa kantasuomalaisia lapsia enemmän.
Tämä on seurausta etenkin kantasuomalaisten naisten vauvakadosta.
Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona uusia tietoja kokonaishedelmällisyyden kehityksestä. Kokonaishedelmällisyysluku on syntyvyyden mittari. Se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Tilastokeskuksen luvut ovat kiinnostavia etenkin kantasuomalaisten naisten näkökulmasta. Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41. Se tarkoittaa, että naisten odotetaan synnyttävän Suomessa elämänsä aikana 1,41 lasta. Vielä vuosikymmenen alussa lukema oli 1,87. Kokonaishedelmällisyysluku on siis pienentynyt jyrkästi tämän vuosikymmenen aikana.
Syntyvyyden heikkeneminen selittyy etenkin kantasuomalaisilla naisilla. Viime vuonna suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,20 lasta naista kohden. Vuonna 2010 se oli 1,72.
Samalla Suomessa syntyneiden lasten absoluuttinen määrä on historiallisen pieni.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien lukujen valossa Suomen syntyy tänä vuonna noin 45 000 vauvaa. Näin vähän vauvoja piti syntyä Suomessa vuoden 2018 marraskuussa tehdyn väestöennusteen mukaan vasta vuonna 2045.
Lue lisää: HS-analyysi: Tilastojen synkkyys palasi – Vauvakato ei helpota, koska 20–40-vuotiaat pelkäävät vanhemmuuttahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006321694.html
Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868. On olennaista huomata, että Suomessa asui tuolloin hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. Nyt asukkaita on yli 5,5 miljoonaa. Vauvoja syntyy siis nyt yhtä vähän kuin vuonna 1868, vaikka asukkaita on lähes neljä miljoonaa enemmän.
Suomen vauvakato olisi vieläkin jyrkempi ilman ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten synnyttämien vauvojen osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta saakka.
Nykyisin ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien vauvojen osuus on yli 14 prosenttia kaikista Suomen vauvoista. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 osuus oli alle 8 prosenttia. Suomessa myös ruotsinkielisillä on suurempi syntyvyysluku kuin suomenkielisillä.
”Kun puhutaan muuttamisesta mistä tahansa maasta mihin tahansa maahan, yleinen trendi on, että maahanmuuttajilla on aina korkeampi syntyvyys alussa. Se liittyy elämänkulkuun”, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
”Moni muuttaa esimerkiksi avioliiton vuoksi, ja se on hyvin yleinen maahantulon syy, yleisempi kuin pakolaisuus.”
Suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten äitien synnyttämien vauvojen määrä on kehittynyt 2010-luvun aikana päinvastaiseen suuntaan. Suomalaistaustaisia vauvoja syntyy keskimäärin 1 934 edellisvuotta vähemmän, kun taas ulkomaalaistaustaisten vauvojen määrä kasvaa noin 260 vauvalla vuodessa.
Kehitys ei tietenkään jatku tulevaisuudessa tismalleen samankaltaisena, mutta oheinen ajatusleikki kuvastaa hyvin, kuinka nopeaa Suomen monikulttuuristuminen on.
Suomen kaikista viime vuonna syntyneistä vauvoista 6,2 prosentilla äiti oli lähtöisin jostain Suomen ulkopuolisesta Euroopan maasta. Aasian vastaava lukema oli 4,7 prosenttia ja Afrikan 2,8 prosenttia.
”Suomessa useimmat maahanmuuttajat tulevat korkeamman syntyvyyden maista. Syntyvyys on nykyään korkeampi esimerkiksi Venäjällä ja kaikissa EU-maissa. Sitten on todella korkean syntyvyyden maat, kuten Somalia ja Afganistan, joita on osa Suomen maahanmuuttajista”, Rotkirch sanoo.
Lisäksi ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät eräällä tavalla osuuttaan enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus oli viime vuoden lopussa kymmenen prosenttia kaikista Suomen 15–49-vuotiaista naisista. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus on siis kasvanut hitaammin kuin heidän synnyttämiensä lasten osuus.
Oikaisu 4.12. kello 10.30: Artikkelin otsikkoa muutettu. Aiempi versio antoi ymmärtää, että syntyvyyden vähenemiselle olisi löytynyt selitys.
Tämä on seurausta etenkin kantasuomalaisten naisten vauvakadosta.
Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona uusia tietoja kokonaishedelmällisyyden kehityksestä. Kokonaishedelmällisyysluku on syntyvyyden mittari. Se kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Tilastokeskuksen luvut ovat kiinnostavia etenkin kantasuomalaisten naisten näkökulmasta. Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41. Se tarkoittaa, että naisten odotetaan synnyttävän Suomessa elämänsä aikana 1,41 lasta. Vielä vuosikymmenen alussa lukema oli 1,87. Kokonaishedelmällisyysluku on siis pienentynyt jyrkästi tämän vuosikymmenen aikana.
Syntyvyyden heikkeneminen selittyy etenkin kantasuomalaisilla naisilla. Viime vuonna suomalaistaustaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,20 lasta naista kohden. Vuonna 2010 se oli 1,72.
Samalla Suomessa syntyneiden lasten absoluuttinen määrä on historiallisen pieni.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien lukujen valossa Suomen syntyy tänä vuonna noin 45 000 vauvaa. Näin vähän vauvoja piti syntyä Suomessa vuoden 2018 marraskuussa tehdyn väestöennusteen mukaan vasta vuonna 2045.
Lue lisää: HS-analyysi: Tilastojen synkkyys palasi – Vauvakato ei helpota, koska 20–40-vuotiaat pelkäävät vanhemmuuttahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006321694.html
Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868. On olennaista huomata, että Suomessa asui tuolloin hieman yli 1,7 miljoonaa asukasta. Nyt asukkaita on yli 5,5 miljoonaa. Vauvoja syntyy siis nyt yhtä vähän kuin vuonna 1868, vaikka asukkaita on lähes neljä miljoonaa enemmän.
Suomen vauvakato olisi vieläkin jyrkempi ilman ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisten synnyttämien vauvojen osuus on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta saakka.
Nykyisin ulkomaalaistaustaisten naisten synnyttämien vauvojen osuus on yli 14 prosenttia kaikista Suomen vauvoista. Esimerkiksi vielä vuonna 2010 osuus oli alle 8 prosenttia. Suomessa myös ruotsinkielisillä on suurempi syntyvyysluku kuin suomenkielisillä.
”Kun puhutaan muuttamisesta mistä tahansa maasta mihin tahansa maahan, yleinen trendi on, että maahanmuuttajilla on aina korkeampi syntyvyys alussa. Se liittyy elämänkulkuun”, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
”Moni muuttaa esimerkiksi avioliiton vuoksi, ja se on hyvin yleinen maahantulon syy, yleisempi kuin pakolaisuus.”
Suomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten äitien synnyttämien vauvojen määrä on kehittynyt 2010-luvun aikana päinvastaiseen suuntaan. Suomalaistaustaisia vauvoja syntyy keskimäärin 1 934 edellisvuotta vähemmän, kun taas ulkomaalaistaustaisten vauvojen määrä kasvaa noin 260 vauvalla vuodessa.
Kehitys ei tietenkään jatku tulevaisuudessa tismalleen samankaltaisena, mutta oheinen ajatusleikki kuvastaa hyvin, kuinka nopeaa Suomen monikulttuuristuminen on.
Suomen kaikista viime vuonna syntyneistä vauvoista 6,2 prosentilla äiti oli lähtöisin jostain Suomen ulkopuolisesta Euroopan maasta. Aasian vastaava lukema oli 4,7 prosenttia ja Afrikan 2,8 prosenttia.
”Suomessa useimmat maahanmuuttajat tulevat korkeamman syntyvyyden maista. Syntyvyys on nykyään korkeampi esimerkiksi Venäjällä ja kaikissa EU-maissa. Sitten on todella korkean syntyvyyden maat, kuten Somalia ja Afganistan, joita on osa Suomen maahanmuuttajista”, Rotkirch sanoo.
Lisäksi ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttävät eräällä tavalla osuuttaan enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus oli viime vuoden lopussa kymmenen prosenttia kaikista Suomen 15–49-vuotiaista naisista. Ulkomaalaistaustaisten naisten osuus on siis kasvanut hitaammin kuin heidän synnyttämiensä lasten osuus.
Oikaisu 4.12. kello 10.30: Artikkelin otsikkoa muutettu. Aiempi versio antoi ymmärtää, että syntyvyyden vähenemiselle olisi löytynyt selitys.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Syntyvyys Seuraa
- Lapset Seuraa
- Naiset Seuraa
- Suomi Seuraa
- Väestönkasvu Seuraa
Kommentit