Kotimaa

Ikääntynyt Itä-Savo maksaa eniten sote-menoistaan, mutta nyt vähiten maksavalla Uudellamaalla väestö ikääntyy nopeasti

THL:n vertailun mukaan sote-palvelujen kustannuseroja selittävät palvelujen erilaiset järjestämistavat, ei niinkään se, kuinka paljon ihmiset tarvitsevat palveluja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja saatavuus vaihtelevat paljon ympäri maata. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat merkittävästi alueittain, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiistaina julkaisemista raporteista.

Niissä on arvioitu, miten julkiset sote-palvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin alueella. THL arvioi tilannetta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Eri puolilla Suomea asuvien ihmisten palveluiden tarve vaihtelee, sillä asukkaat ovat iältään, sairastavuudeltaan ja sosioekonomiselta taustaltaan erilaisia. Esimerkiksi Etelä- ja Itä-Savon asukkaista noin joka kolmas on eläkkeellä, kun Uudellamaalla eläkeläisiä on alle viidennes.

Myös sairastavuus, työttömyys ja toimeentulo-ongelmat synnyttävät palvelujen tarvetta. Esimerkiksi Kainuussa ja Itä-Savossa sote-palveluiden tarve voi olla jopa puolet suurempi kuin vauraammilla alueilla pääkaupunkiseudulla tai Turun seudulla.

”Tässä suhteessa maa ei ole ollenkaan samanlainen”, sanoo THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen.

THL:n mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisia kustannuseroja selittävät kuitenkin ihmisten erilaisten tarpeiden sijaan ennen kaikkea erot siinä, miten palveluita saa ja miten ne on järjestetty ja tuotettu.

Palveluja järjestetään Rissasen mukaan eri puolilla maata hyvin eri lailla. Kunta voi huolehtia niistä itse, tai sitten ne voivat olla suuren kuntayhtymän vastuulla.

”Erot järjestämisen tavoissa ovat jopa kasvaneet, kun sote-uudistus on viivästynyt”, Rissanen sanoo.

Maan kalleimmat asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat Itä-Savossa, kun asukkaiden palvelujen tarvetta ei ole otettu huomioon. Jos tarpeet, kuten asukkaiden sairastavuus, huomioidaan, eniten rahaa sote-palveluihin menee kuitenkin Lapissa.

Asukasta kohden pienimmät sote-menot ovat Uudellamaalla. Esimerkiksi Itä-Savossa ne ovat 50 prosenttia suuremmat kuin Uudellamaalla.

Rissasen mukaan kustannuksia kasvattavat joillakin alueilla esimerkiksi laitosvaltaiset palvelut, tai puutteet ikääntyvien palveluissa näkyvät runsaina päivystyskäynteinä. Vanhuksien hoitoa on siirretty kotipalvelujen varaan, mutta kaikkialla niitä ei ole helppo saada.

”Kun resurssit menevät kalliimpaan ympärivuorokautiseen hoitoon, rahaa ei jääkään kotiin annettaviin palveluihin”, Rissanen sanoo.

Toisaalta hyvin toimivat lasten ja perheiden palvelut voivat puolestaan näkyä pienempinä lastensuojelun kustannuksina.

THL:n raporttien mukaan asukkaiden palvelujen tarve ja kuntien palveluihin käyttämä rahasumma eivät ole kaikkialla tasapainossa. Rissasen mukaan ihmisten yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei ole kohenemaan päin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksien kasvu painaa tulevaisuudessa entistä enemmän kuntien taloutta. Kuluja kasvattavat erityisesti palveluja tarvitsevat, ikääntyvät asukkaat ja suuret rakennusinvestoinnit.

Kuntien taloustilanne näyttää Rissasen mukaan hyvin vaikealta, kun palvelujen tarve kasvaa, mutta kuntien maksukyky ei parane. Sote-menojen rahoittamisessa on siis suuria ongelmia.

”Nytkin monessa kunnassa ja kuntayhtymässä on menossa yt-neuvottelut, kun tulot ja menot eivät vastaa toisiaan. Pitkällä tähtäimellä se näkyy varmasti siinä, miten ihmiset saavat palveluja.”

Jos ihmiset eivät pääse terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle, erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat.

Rissasen mukaan ihmisten kokemus on, että sosiaalipalveluita on vaikeampaa saada kuin terveyspalveluita. Terveyskeskuslääkärille pääsyä suurempi ongelma on se, miten saada tarvittaessa esimerkiksi sosiaalityöntekijän apua.

”Tilanne on huolestuttava niiden ihmisten kannalta, jotka joutuvat esimerkiksi miettimään, voivatko ostaa ruokaa”, Rissanen sanoo.

Väestö ikääntyy kaikkialla Suomessa, mutta erityisen nopeaa kehitys tulee olemaan Uudellamaalla. Kymmenen vuoden kuluttua Uudellamaalla on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ikäihmisiä, joiden palvelut pitää jollain lailla järjestää.

Nyt palvelujen tarve on Uudellamaalla muuta maata pienempi, sillä väestö on nuorempaa ja terveempää.

Monet 1970-luvulla rakennetut sairaalat ja terveyskeskukset ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan uutta sairaalaa, jonka kustannusarvio on lähes miljardi euroa.

”Kuntien taloustilanne ei helpotu, kun on vielä sairaalarakentamisen velat päällä.”

Tarpeet aiemmin kaatuneen sote-uudistuksen taustalla eivät ole Rissasen mukaan kadonneet mihinkään. Palvelujärjestelmä on hajanainen, ja sitä pitäisi hänen mukaansa yksinkertaistaa.

”Jos hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaisesti maakunnallisen järjestelmämallin, se on askel oikeaan suuntaan. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin paljon työtä siinä, että palvelut toimivat.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Oikeuskansleri selvittää, ovatko valtiovarain­ministeriö ja sisäministeriö rikkoneet perustuslakia EU-asioissa

    4. 4

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    4. 4

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    5. 5

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää