Kotimaa

Ympäristöministeri Mikkonen Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta: ”Viesti on vakava”

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan hiilinielut pienenivät vuonna 2018 peräti 43 prosenttia. Tutkija pitää suuntaa huolestuttavana: ”Suunta ei todellakaan ole kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, pikemminkin hiilinielutonta.”

Suomella on hyvin paljon kirittävää, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä saavutetaan. Tuoreet tiedot Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä näyttävät, että suunta on pikemminkin päinvastainen. Ilmastonmuutosta hillitsevät hiilinielut suorastaan romahtivat.

Tilastokeskuksen torstaina julkistaman ennakkotiedon mukaan hiilinielut olivat vuonna 2018 peräti 43 prosenttia pienempiä kuin edellisvuonna. Syynä olivat etenkin ennätyssuuret metsänhakkuut.

”Suunta on kehno. Se ei todellakaan ole kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaan pikemminkin hiilinielutonta”, sanoo ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.

”On huolestuttavaa, että ollaan menossa väärään suuntaan.”

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat viime vuonna 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä.

Päästöt kasvoivat kaksi prosenttia edellisvuodesta, mikä johtui Tilastokeskuksen mukaan maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvusta.

Ilmastonmuutosta hillitsevät hiilinielut puolestaan olivat peräti 43 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2017. Maankäytön ja metsätalouden eli niin sanotun lulucf-sektorin nettohiilinielu oli -9,9 miljoonaa tonnia.

Vaikka osa uusista luvuista selittyy tarkentuneilla laskentamenetelmillä ja uusilla puuston kasvuarvioilla, Tilastokeskuksen analyysin mukaan hiilinielun pieneneminen johtuu ennen kaikkea metsänhakkuista. Vuonna 2018 teollisuuspuun hakkuut olivat ennätystasolla. Ne kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Suomessa merkittävin ilmastonmuutosta hillitsevä varanto ovat metsät. Ne sitovat hiiltä ilmakehästä ja toimivat siten tärkeinä hiilinieluina. Hakkuiden merkittävä lisääminen puolestaan rinnastuu päästöjen lisäämiseen.

Vuonna 2018 Suomen nettonielu oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan pienin sitten vuoden 1990. Nettonielulla tarkoitetaan sitä, miten paljon enemmän metsä sitoo hiiltä kuin sieltä vapautuu.

Suomi on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa hiilinieluun.

Nyt ero on valtava. Hiilineutraalius edellyttää sitä, että nettopäästöt saadaan nollaan. Tämän voi tehdä joko päästöjä vähentämällä tai nieluja kasvattamalla.

”Todella lirissä ollaan. Reilussa 15 vuodessa tase pitäisi saada nollaan, mutta päästöjen puolittaminenkin on haastavaa, jos nielut eivät kasva”, Soimakallio toteaa.

Päästöjen leikkaamiseksi tarvitaan hänen mukaansa tiukkoja ohjauskeinoja kaikilla sektoreilla, niin energiasektorilla kuin maankäytön puolellakin.

Ympäristöministeri: Viesti on vakava

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) pitää viestiä vakavana.

”Suunta on huolestuttava. Nieluista huolehtiminen on tärkeää, jos haluamme päästä tavoitteeseen hiilineutraaliudesta. Ne on saatava kasvuun sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Muuten pitää tehdä isoja päästövähennyksiä muualla”, sanoo parhaillaan Madridin ilmastokokouksessa oleva Mikkonen.

Nielujen pieneneminen asettaa Mikkosen mukaan isot tavoitteet ensi vuonna aloitettavalle maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmalle. Myös hallitusohjelma velvoittaa toimiin.

Suunnan kääntämiseksi pitää sekä vähentää hakkuita että kasvattaa hiilinieluja.

”On suoraan mietittävä hakkuiden vähentämistä valtion omistamissa eli Metsähallituksen metsissä ja asetettava niille nielutavoite”, Mikkonen sanoo.

Lisäksi on mietittävä, miten kannustetaan yksityisiä metsänomistajia toimiin. Yksi keino voisi Mikkosen mukaan olla metsänkasvatusmaksu, joka palkitsee metsänomistajia hiilinielujen kasvattamiseen.

Kaikkiin suunniteltuihin hankkeisiin puu ei Mikkosen mukaan riitä. ”Se on ihan selvä, että hakkuumäärät eivät voi olla samalla tasolla kuin ne olivat viime vuonna. Nielun kehitys on avainasemassa, jotta pystymme vastaamaan ilmastotavoitteisiin”, hän painottaa.

EU puolestaan julkisti vastikään laajan vihreän kasvun ohjelman, Green New Dealin, jonka tavoitteena on, että Euroopasta tulee maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ohjelma sisältää valtavan määrän toimia, jotka käynnistetään seuraavina vuosina. Ohjelmassa käydään läpi kaikki yhteiskunnallisen toiminnan sektorit: teollisuus, ruoantuotanto, energia, liikenne, koulutus, rakentaminen ja jopa kansalaisaktivismi.

Vuonna 2017 jäsenmaat pääsivät lopulta Suomea tyydyttävään lopputulokseen maankäyttöä ja metsiä koskevassa lulucf-kiistassa, jossa puitiin muun muassa hakkuiden määrää.

Uuden vihreän ohjelman mukaan harkintaan tulee myös se, avataanko keskustelu uudelleen. Metsät ovat yksi pohdittava asia siinä, miten EU saavuttaisi tiukemmat vuoden 2030 päästötavoitteet. Ohjelmassa EU:lle luvataan myös uusi metsästrategia.

Oikaisu 13.12. kello 9.10: Jutussa ministeri Krista Mikkosta oli siteerattu väärin. Hiilinielut on hänen mukaansa saatava kasvuun, ei laskuun. Hakkuiden vähentämisen lisäksi valtion omistamille metsille pitää asettaa nielutavoite.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Hiilinielut sitovat hiilidioksidia


  Hiilinieluja ovat etenkin metsät, joiden puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia.

  Ilmakehästä sitoutuvan hiilidioksidin määrä on nettohiilinielu.

  Metsämaan hakkuut ja puuston kasvu määrittävät nettohiilinielun eli päästöjen ja poistumien summan.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    2. 2

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    3. 3

      Isisin uuden johtajan oikea henkilöllisyys selvisi: ”Professorilla” on yliopisto­tutkinto ja järjestön johto­hahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

    4. 4

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    5. 5

      Osalla ihmisistä lihakset eivät kasva kuntosalilla, osalla ne kasvavat hämmästyttävän hyvin: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    6. 6

      Radiojuontaja joutuu ottamaan Pukki-tatuoinnin takapuoleensa, löysi kuitenkin lupauksestaan porsaanreiän

    7. 7

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Lähtöisin lepakoista ja lähellä sarsia: Tällainen on Kiinassa leviävä koronavirus

    10. 10

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    4. 4

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    5. 5

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    6. 6

      Verkossa yllytetään tekemään lastensuojelu­ilmoituksia rasismin vastustajasta – tämä perättömästä ilmoituksesta seuraa

    7. 7

      Auto teki hätäjarrutuksen Tomi Lamminperän 3-vuotiaan pojan eteen: Nyt isä vaatii kävelyteillä kaahailtavaa ”rallia” kuriin Martinlaaksossa

    8. 8

      The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

    9. 9

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    10. 10

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää