Eduskunnan ympäristö­valiokunnan puheenjohtaja Hoskonen kanteli susista oikeus­asiamiehelle: ”Susia on valtavasti”

Susikeskustelu ryöpsähti taas valloilleen talven tultua. Kierroksia lisäsi viime viikolla kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk), jonka mukaan Luonnonvarakeskus (Luke) vääristelee virallisia susilukuja. Hän on tehnyt susista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Hoskosen mukaan sudet vaarantavat maaseudun asukkaiden hengen ja terveyden. Hän vaatii, että oikeusasiamies tutkii viranomaistoiminnan laillisuuden.

”Oikeusasiamies valvoo viranomaisten toimintaa. Kansalaisille täytyy taata turvallinen elinympäristö”, Hoskonen sanoo.

”Pieni lapsi on koulutiellä välittömässä hengenvaarassa joka päivä, eikä kukaan välitä. Kaikki muu tuntuu olevan tärkeää paitsi pieni ihminen. Hän ei kiinnosta ketään, ei poliisiakaan.”

Hoskonen on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. Luken arviota susikannan koosta hän ei usko: ”Susilaskelmat ovat täysin paikkansa pitämättömiä. Susia on valtavasti. Joka kylältä on valtava määrä havaintoja riistakameroista. Myös jälkiä on valtavasti.”

Pohjoiskarjalalaiset ovat Hoskosen mukaan ovat turhautuneita ja läheltä piti -tilanteita on ollut.

”Suden luontainen ihmispelko on hävitetty kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nyt ne pyörivät pihamailla jatkuvasti. Eiväthän ne pihoille kuulu eivätkä hiekkalaatikoille”, Hoskonen sanoo.

”Asiasta on puhuttu jo ihan tarpeeksi. Nyt tarvitaan tekoja”, Hoskonen jyrisee.

Tekoja on hänen mukaansa suden kannanhoidollisen metsästyksen jatkaminen. ”Ja susi pitää saada ampua heti, jos se tulee pihalle. Nyt poistolupia ei saa millään”, hän sanoo.

EU:n tiukasti suojelema susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Tähänkään Hoskonen ei usko: ”Ei susi ole mikään uhanalainen. Niitä on rajan takana kymmeniätuhansia.”

Kantelun toinen allekirjoittaja on kuhmolainen Tuomas Kettunen (kesk).

Susikannan koko on ikuisuusaihe, joka nousee esiin etenkin talven tultua, kun lumijäljet tekevät sudet ”näkyviksi”. Sudet liikkuvat laajalla alueella, ja samat sudet lasketaan herkästi eri yksilöiksi.

Pelkkien havaintojen perusteella susien yksilöinti on hankalaa. Niistä ei voi suoraan päätellä, onko kyse esimerkiksi kahdesta sudesta, jotka ovat eri paikoissa, vai neljästä erillisestä sudesta.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola vakuuttaa, että Lukella on hyvä tieto susilaumojen määrästä. ”Suomi luokitellaan koko Euroopassa kärkipäähän kannanseurannan tarkkuudessa ja luotettavuudessa”, hän sanoo.

Kanta-arvion luotettavuus varmistetaan kattavalla aineistolla ja tutkimusmenetelmien yhdistelyllä. Kojola korostaa myös avoimuutta: ”Meillä on yksityiskohtaiset dokumentit kanta-arvioista. Työ tehdään läpinäkyvästi, ja tieto on kaikkien saatavilla internetissä.”

Luke julkistaa vuosittain kesäkuussa kanta-arvion, joka perustuu edellisen talven havaintoihin, dna-analyyseihin ja pannoitettujen susien liikkeisiin. Ulostenäytteistä kerätty dnahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005474422.html on tuonut paljon tietoa susien liikkeistä ja laumojen muodostumisesta. Dna tekee sudesta yksilön.

Kanta-arvio kuvaa maaliskuun tilannetta. Kattavin aineisto susikannan määrittelyyn saadaan talviaikaan, eikä nuorten susien levittäytymisvaellus synnyinseudultaan vielä vaikuta siihen. Susilaumoilla ja -pareilla puolestaan on kiinteät reviirit.

”Aineisto käydään läpi reviiri reviiriltä, minkä jälkeen tehdään ennuste susikannan runsaudesta ja kehityksestä. Ennusteessa on otettu huomioon lisääntyminen ja laumoistaan lähteneiden edellisen vuoden pentujen vaellus”, Kojola kertoo.

Ennustemalli on otettu käyttöön, koska susikanta vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan. Loppusyksystä se voi olla jopa 50 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa.

Perusaineistona ovat Tassu-havaintojärjestelmään kirjatut havainnot sekä dna-aineisto. Susikannan seurannassa keskeisessä roolissa ovat vapaaehtoiset suurpetoyhdyshenkilöt, jotka tekevät ja tarkistavat sekä kirjaavat susihavaintoja.

Havaintojen kirjaamisaktiivisuus kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri alueilla. ”Esimerkiksi paikoin Pohjois-Karjalasta tulee niukasti kirjauksia. Olisi todella iso apu, jos Tassu-havaintoja tulisi nykyistä paremmin. Toivoisimme aktiivista osallistumista myös dna:n keruuseen”, Kojola sanoo.

Susi on vahvasti poliittinen eläin, ja siihen liittyvä keskustelu on arvoväritteistä.

Keskustelua pyöritetään Kojolan mukaan laajalti mantrojen pohjalta. ”Keskustelijat eivät useinkaan ole perehtyneet dokumentteihimme”, hän toteaa.

Myös erilaiset huhukampanjat ja suoranainen vihapuhe pääsevät herkästi liikkeelle. Syytösten kohteeksi on joutunut etenkin susitutkimusta tekevä Luke.

Tuntemukset kentällä vaihtelevat. ”Vähintäänkin ylimääräistä vaivaa erilaiset syytökset aiheuttavat. Totta kai ne vaikuttavat työhyvinvointiin. Mutta kun on usko siihen, että työ tehdään mahdollisimman hyvin, myös kanta-arvion tuottajat voivat luottaa, että se on mahdollisimman oikea”, Kojola sanoo.

Maaliskuuta 2019 koskevan tuoreimman arvion mukaan Suomessa on 185–205 sutta. Laumoja oli viime talvena rajalaumat mukaan lukien 24, ja puhtaasti Suomen puolella eläviä perhelaumoja oli 19.

Marraskuussa päivitetty susikannan hoitosuunnitelmahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006296795.html linjaa tavoitteeksi pienimmän mahdollisen susikannan säilyttämisen. Sillä tarkoitetaan vähintään 25:tä lisääntyvää paria.

Hoitosuunnitelma listaa joukon toimia, joiden avulla susikonflikteja on tarkoitus lievittää. Tavoitteena on edistää susien sietämistä ja sitä kautta hyväksyttävyyttä.

Hoskonen arvostelee myös hoitosuunnitelmaa: ”Tämä on mennyt ihan hulluuksiin. Ihmisten pitäisi muka oppia sietämään susia. Eiväthän ne pihoille kuulu.”

Kantelussaan Hoskonen viittaa myös susikasvattamoihin, joita on hänen mukaansa eri puolilla Suomea ainakin 16. Mihin luku perustuu, sitä hän ei suostu yksilöimään.

”Kasvattamoita on paljon. Olen saanut tietoja eri puolilta Suomea. Ihmiset ovat soitelleet”, Hoskonen sanoo.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Vesa Pihajoen tietoon ei ole tullut koirasusikasvattamoita sen jälkeen, kun Lopella paljastui pentutehdas tammikuussa.

”En osaa sanoa, onko sellaisia ja kuinka paljon. Poliisihallitukseen saakka viestiä ei ainakaan ole tullut”, Pihajoki sanoo.

”Jos kasvattamoita on, niistä olisi hyvä saada tieto, sillä toiminta on yksiselitteisesti laitonta.”

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji, ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä jo vuoden 2016 alusta. Vuoden 2019 toukokuussa asetuksella kiellettiin myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa myydä, ostaa tai muutenkaan pitää hallussa eikä päästää vapaaksi ympäristöön.