Kaikkien perheväkivaltajuttujen salaamista esittänyt poliisin rikos­tarkastaja sai itse tuomion seurustelu­kumppaninsa pahoin­pitelystä

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Helsingin poliisin rikostarkastajan pahoinpitelystä ja lievästä pahoinpitelystä. Juttu käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa kokonaisuudessaan tiistaiaamun aikana.

Rikostarkastaja riiteli maaliskuun lopulla aamuyöstä Helsingin keskustassa seurustelukumppaninsa kanssa. Riitelyn väliin tuli ulkopuolinen mies.

Rikostarkastaja tönäisi miestä Kaivopihalla niin, että tämä kaatui maahan.

Väkivalta jatkui Asema-aukiolla, jonne rikostarkastajan naisystävä oli kävellyt. Kaatunut mies käveli niin ikään Asema-aukiolle, jossa tilanne miesten välillä kävi yhä kuumana.

Valvontakameratallenteesta näkyy, kuinka rikostarkastaja tämän jälkeen lyö yhtäkkiä naisystäväänsä avokämmenellä kasvoihin. Iskun voimasta seurustelukumppani kaatuu.


Koska kumpikin teko tallentui valvontakameralle, tapahtumien kulusta ei ollut oikeussalissa suurta erimielisyyttä.

Rikostarkastajan mielestä molemmat väkivallanteot olivat lieviä pahoinpitelyitä eivätkä syyttäjän vaatimalla tavalla perusmuotoisia.

Oikeus katsoikin, että rikostarkastaja Jouni J. Niskanen syyllistyi toista miestä tönäistessään vain lievään pahoinpitelyyn. Sen sijaan oikeus tuomitsi perusmuotoisena Niskasen kumppanin pahoinpitelyn.

Oikeus huomioi päätöksessään sen, että väkivalta kohdistui pään alueelle ja Niskanen pahoinpiteli omaa seurustelukumppaniaan.

Niskanen sai tuomioksi 40 päiväsakkoa ja 80 euron rikosuhrimaksun. Niskasen tuloilla sakkorangaistus tarkoittaa 2 040:tä euroa.

Helsingin Sanomat julkaisee rikostarkastaja Niskasen nimen hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.

Niskanen kuuluu Helsingin poliisin päällystöön. Tässä asemassa hän on myös antanut oikeudelle toisessa oikeusjutussa asiantuntijalausunnon, jonka mukaan poliisissa pitäisi salata kaikki perheväkivaltajuttuja käsittelevät esitutkintapöytäkirjat kannesta kanteen.

”Selvää lienee, että myös kodin ulkopuolella tapahtuneissa puolisoiden välisissä rikoksissa ja riitelytapauksissa etenkin yksityiselämään liittyen on kyse heidän välisestään suhteesta”, todetaan Niskasen laatimassa lausunnossa.

Niskanen on kirjoittanut lausunnon ennen kuin hän itse päätyi epäillyksi väkivaltarikoksista.

Rikostarkastaja Niskasen lausunto aiheutti viime keväänä polemiikkia, koska se poikkesi aiemmista salauskäytännöistä. Nykyinen julkisuuslaki on ollut voimassa jo 20 vuotta.

Lue lisää: Helsingin poliisilta ristiriitaisia viestejä perheväkivaltajuttujen salaamisesta: ”Ei voi olla kokonaan musta aukko”, sanoo professorihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006097680.html

Julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjojen tiedot ovat julkisia, ellei niitä koske jokin lain määräämä salausperuste. Vielä tämänkään ehdon täyttyminen ei tee koko asiakirjasta salaista, vaan siitä on lähtökohtaisesti salattava ainoastaan salassa pidettävät kohdat.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei tuoreeltaan ottanut kovin suoraan kantaa Niskasen laatimaan asiakirjaan, mutta hänen mukaansa myös perheväkivaltaa on voitava käsitellä julkisuudessa.

”Ihan kokonaan musta aukko se ei voi tietysti olla.”

Helsingin poliisilaitoksen oikeusyksikön poliisilakimies Kari Rauramaa kommentoi viime keväänä Niskasen lausuntoa niin, että paperi ei ole laitoksen linjaus vaan ennemminkin ”rikostutkintayksikön tulkinta”.

Syyttäjä käytti kuitenkin Niskasen lausuntoa viime keväänä todisteena jutussa, jossa hän vaati eräälle poliisille rangaistusta muun muassa salassa pidettävien tietojen vuotamisesta.

Kyseisessä syytekohdassa käsiteltiin sitä, oliko poliisi vuotanut toimittajalle yli 20 vuotta vanhan paritus- ja pahoinpitelyjutun esitutkintapöytäkirjan salaamattoman version. Pöytäkirja käsitteli kokoomuksen tuolloisen puoluesihteerin Harri Jaskarin epäiltyä paritus-, pahoinpitely- ja uhkailujuttua.

Jaskari tuomittiin vuonna 2007 entiseen seurustelukumppaniinsa kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Vuonna 2006 kihlakunnansyyttäjä ei löytänyt todennäköisiä syitä epäillä Jaskaria muista tutkituista rikoksista: parituksesta, kolmesta pahoinpitelystä ja kolmesta laittomasta uhkauksesta.

Niskasen lausuntoa syyttäjä käytti todisteena julkisuuslain kiristyneestä tulkinnasta poliisissa. Oikeus ei kuitenkaan löytänyt näyttöä pöytäkirjan vuotamisesta ja totesihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006124468.html lisäksi, että asiakirjan tiedot olivat tulleet julkisiksi jo vuoden 2006 syyttämättäjättämispäätöksen aikaan.

Syyttäjä on saanut jatkokäsittelyluvan, joten kyseistä poliisirikosjuttua käsiteltäneen ensi vuoden puolella vielä hovioikeudessa.

Niskasen lausunto ei ole ainoa esimerkki asioiden salaamiseen johtavista julkisuuslain tulkinnoista poliisissa.

Poliisihallitus julkaisi syksyllä 2019 Julkisuuslakikäsikirjaksi nimeämänsä ohjeistuksen, joka poikkeaa monilta osin aiemmasta julkisuuslakia koskevasta oikeuskäytännöstä ja poliisin aiemmista tulkinnoista.

Lue lisää: Poliisi ajaa tutkintojensa salausta tavalla, joka liikkuu lain rajamailla – ”Aivan liian pitkälle menevää salaamista”, sanoo professorihttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006314795.html

Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan esimerkiksi avioliitto on salassa pidettävä tieto, koska se ohjeistuksen mukaan paljastaa yksityisyyden suojan piiriin kuuluvan seksuaalisen suuntautumisen. Avioliittolaissa ei tosin puhuta seksistä.

Lisäksi Poliisihallitus ohjeistaa salaamaan lähisuhdeväkivaltaa koskevat kuvaukset ja ihmissuhteet laajemminkin.

Poliisihallituksen linjauksen vaikutukset ovat toistaiseksi epäselvät. Ainakin Niskasen omassa pahoinpitelyjutussa pöytäkirjaa oli salattu maltillisesti ja parisuhde kävi ilmi pöytäkirjasta.

Poliisirikosjutuissa tutkinnanjohtajana on kuitenkin aina syyttäjä, joten pöytäkirja ei välttämättä edusta poliisivetoisten tutkintojen salauskäytäntöjä.

Muuttuneen salauskäytännön seurauksena poliisi salaa muutenkin laajasti yksityisyyden piiriin katsomiaan asioita. Esimerkiksi jäsenyys rikollisjärjestössä on Poliisihallituksen mukaan salassa pidettävää tietoa.

Tällä hetkellä ainakin keskusrikospoliisi salaa esitutkintapöytäkirjoista tiedon jengiin kuulumisesta, vaikka rikoksen tekemisestä osana järjestäytynyttä rikollisryhmää voi saada muita vastaavia rikoksia kovemman tuomion.

Poliisihallitus ei nojaa Julkisuuslakilakikäsikirjassa sellaisiin aiempiin oikeuden ratkaisuihin, jotka koskisivat poliisin esitutkinnan tietojen julkisuutta.

Oikaisu 17.12. kello 13.20: Uutisessa kerrottiin ensin virheellisesti rikostarkastajan lyöneen naisystäväänsä avokkaalla kasvoihin. Hän löi tätä avokämmenellä.