Presidentti Niinistö ei armahtanut yhtään rikoksesta tuomittua, vastaavaa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö https://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinistoon tänä vuonna hylännyt poikkeuksellisesti kaikki rikoksesta tuomittujen henkilöiden armahdusanomukset. Kyseessä on ensimmäinen kerta vähintäänkin useisiin vuosikymmeniin, kun presidentti ei armahda ketään yhden kalenterivuoden aikana.

Niinistö on käyttänyt jo aikaisempina presidenttivuosinaan armahdusoikeutta edeltäjiään vähemmän. Hän on silti armahtanut kunakin aiempana vuonna yhdestä viiteen henkilöä.

Tänä vuonna Niinistö antoi kielteisen päätöksen tasan viidellekymmenelle armahduksen hakijalle.

Viimeiset ratkaisut hän teki viime torstaina, jolloin kielteisen armahduspäätöksen sai kaksitoista henkilöä. Uusia hakemuksia ei etene enää presidentin ratkaistavaksi loppuvuoden aikana.

Niinistö ei kuitenkaan koe, että armahduslinja olisi tiukentunut tänä vuonna. Hänen mukaansa armahduskriteerit täyttäviä hakemuksia ei tullut yhtään kappaletta.

Tasavallan presidentti ei perustele yksittäisiä armahdusratkaisujaan. Nyt Niinistö kuitenkin kertoo yleisellä tasolla, millaisissa tapauksissa hän on armahtanut rikoksesta tuomittuja aikaisempina vuosina.

Ensinnäkin hän korostaa, ettei armahdusharkinnassa arvioida uudelleen itse rikosta tai siitä tuomittua rangaistusta. Presidentti ei siten tee armahduksellaan rikoksesta tuomituista syyttömiä.

”Olen käyttänyt armahdusoikeutta tilanteissa, joissa joko rikoksesta tuomitun henkilön tai hänen perheensä olosuhteissa on tapahtunut erityisen merkittävä muutos. Se voi koskea terveydentilaa tai muita perheen tilanteeseen liittyviä asioita”, Sauli Niinistö sanoo HS:lle.

”Kyse on siis erittäin oleellisesta muutoksesta olosuhteissa. Tänä vuonna sellaisia ei ole ollut yhtään.”

Niinistö huomauttaa, että myöskään korkein oikeus (KKO) ei olisi armahtanut yhtään hakijaa tänä vuonna. Korkein oikeus antaa lausunnon presidentin armahduspäätöksen pohjaksi, mutta presidentin ei tarvitse noudattaa lausuntoa.

Niinistö on jättänyt aikaisempina vuosina armahtamatta joitakin sellaisia hakijoita, joiden armahtamista korkein oikeus oli puoltanut. Myös edellinen presidentti Tarja Halonen jätti armahtamatta rikoksesta tuomittuja vastoin KKO:n lausuntoja.

Onko korkeimman oikeuden linja kiristynyt armahdusasioissa?

”En usko, että linja olisi muuttunut”, Niinistö sanoo.

On erittäin poikkeuksellista, että tasavallan presidentti hylkää kaikki armahdushakemukset vuoden aikana. Oikeusministeriöstä ei osata varmuudella sanoa, onko sellaista tapahtunut koskaan aiemmin ennen tätä vuotta.

Oikeusministeriön hallitussihteeri Johanna Nyberg https://www.hs.fi/haku/?query=johanna+nyberglöysi tietoja armahduksista lähes seitsemänkymmenen vuoden ajalta.

”Ainakin vuodesta 1951 lähtien presidentit ovat tehneet myönteisiä armahduspäätöksiä jokaisena vuotena ennen tätä vuotta. Tietoja sitä edeltävistä armahduksista ei ole löytynyt”, Nyberg sanoo.

Tasavallan presidentin armahdusoikeudesta säädettiin alun perin vuoden 1919 hallitusmuodossa. Siitä lähtien presidentit ovat voineet armahtaa rikoksista tuomittuja.

Armahdusmäärät ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä presidentti presidentiltä. Armahdusanomuksia saapuu nykyisin selvästi vähemmän kuin vielä Tarja Halosen https://www.hs.fi/haku/?query=tarja+halosenpresidenttikautena.

Mauno Koivisto https://www.hs.fi/haku/?query=mauno+koivistoarmahti keskimäärin yli viisikymmentä rikoksesta tuomittua henkilöä vuodessa ja Martti Ahtisaari https://www.hs.fi/haku/?query=martti+ahtisaarinoin kolmekymmentä henkilöä. Tarja Halonen armahti puolestaan keskimäärin hieman yli kaksikymmentä henkilöä vuosittain.

Sauli Niinistö on armahtanut kaikkina presidenttivuosinaan yhteensä kaksikymmentä henkilöä.

Armahdusten väheneminen johtuu osittain lainmuutoksesta. Elinkautisvangit vapautuivat ennen presidentin armahduksella, mutta vuodesta 2006 lähtien vapauttamisesta on päättänyt pääosin Helsingin hovioikeus.

Halosen kaudella armahduksia lisäsi hieman puolestaan se, että hän armahti aseistakieltäytyjiä vastoin korkeimman oikeuden lausuntoa.

Niinistö totesi jo ennen valintaansa presidentiksi, että hän olisi valmis siirtämään armahdusoikeuden presidentiltä tuomioistuinlaitoksen tehtäväksi.

Presidentti on edelleen samaa mieltä.

Hänen mielestään armahdusoikeuden siirto kannattaisi ottaa harkintaan, kun perustuslakia uudistetaan seuraavan kerran.

”Tämä ei ole maailmoja kääntävä kysymys, mutta jos perustuslakia avataan muussa yhteydessä, niin tämäkin asia kannattaa käydä läpi”, Niinistö sanoo.