Kotimaa

Vielä reilu sata vuotta sitten moni suomalaisnainen piti alushousuja hienosteluna ja turhakkeena

Alushousut oli hävettävä vaatekappale, koska housut oli miesten vaate.

”Ne” mainitaan ensimmäisen kerran turkulaisen ravintoloitsijan, neiti Maria Marghareta Holmbergin perunkirjassa vuonna 1817.

”Ne” ovat neiti Holmbergin alushousut. Harvinaisuudet 1800-luvun alun Suomessa eivätkä yleisessä käytössä vielä muuallakaan Euroopassa.

Ravintoloitsija Holmberg kuului suomalaisnaisten eturintamaan, varakkaisiin kaupunkilaisnaisiin, jotka alkoivat ensimmäisenä käyttää tätä uudenlaista vaatekappaletta.

Siihen mennessä naiset eivät olleet pukeneet pitkien hameidensa alle minkäänlaisia housuja. Pitkä, sääreen ulottuva paita oli toimittanut alusvaatteen roolia ja suojannut hametta lialta.

Ranskasta löytyy ensimmäisiä yksittäisiä merkintöjä ylhäisönaisten alushousuista 1500-luvulta. Ne tulivat kuitenkin suurempaan muotiin 1800-luvun alussa, ja virtaukset kulkeutuivat nopeasti myös Suomen suuriin kaupunkeihin.

1800-luvulla säätyläisrouvat alkoivat käyttää alushousuja, mutta maalaisnaiset olivat vielä autuaan tietämättömiä uudesta vaatekappaleesta. Vasta 1800–1900-luvun taitteessa tieto uutuudesta levisi rahvaan pariin.

Alushousuja käytettiin alussa varovasti, salaa.

”Naisten alushousut olivat hävettävä asia. Meidän on nykyään vaikea ymmärtää sitä, mutta housut olivat tuolloin niin miehinen vaate, että naiset häpesivät pitää niitä. Naisten alushousuja sanottiinkin nimettömiksi”, kertoo museolehtori Raija Manninen Suomen käsityön museosta Jyväskylästä.

”Alushousuja pestiin ja kuivattiin piilossa eikä niistä puhuttu miesten kuullen. Ne puettiin ja riisuttiin pimeässä. Jos nainen meni miehensä kanssa viemään ompelijalle kangasta, hän sanoi, että tästä tehdään ’ne’. Ja ompelija tiesi, mitä tarkoitetaan.”

Nykyään puhutaan pikkuhousuista, mutta ensimmäisistä alushousuista tuota sanaa ei voisi käyttää. Alushousut olivat nykymittapuulla katsottuna valtavat: pussimaiset ja pitkälahkeiset. Kangasta oli käytetty paljon.

 

Alushousujen lempinimiä olivat muun muassa alakeittiön verhot tai ukkosen halkaisemat.

Ensimmäiset alushousut olivat myös avomalliset eli housuissa oli kaksi irtolahjetta ilman haarasaumaa.

”Naiset saattoivat pissata seisaaltaan. Tai ainakin housut mahdollistivat sen”, Manninen sanoo.

Jos alushousut puettiin korsetin alle, avomalliset housut ainakin mahdollistivat tarpeilla käynnin ilman valtavaa riisumisurakkaa.

Alushousut ommeltiin useimmiten pellavasta tai puuvillasta. Lahkeisiin ommeltiin pitsit, ja housut nimikoitiin. Pula-aikana alushousuja ommeltiin käytetyistä kankaista kuten vehnäjauhosäkkien puuvillakankaasta.


Maaseudulle ja kansan pariin alushousut kulkeutuivat piikojen mukana. Piiat tutustuivat alushousuihin pestessään ja silittäessään kaupunkilaisrouvien housuja. He veivät aluspöksyjä kotiin äideilleen.

”Kerrotaan, että piikana kaupungissa ollut tytär lähetti äidilleen avomalliset alushousut. Äiti ei tiennyt, mitkä ne olivat ja ripusti ne ikkunaverhoiksi”, Manninen kertoo.

Alushousujen lempinimiä olivatkin alaköökin kartiinit – alakeittiön verhot – tai ukkosen halkaisemat ja salaman pieksemät.

Myös edistykselliset naisopettajat teetättivät alushousuja tyttöoppilaillaan, ja siten levittivät tietämystä kansan keskuudessa.

Vaikka alushousut alkoivat yleistyä maaseudullakin, oli tavallista, ettei niitä käytetty jatkuvasti. Alushousut saatettiin laittaa pitkän hameen alle talvisin tai kirkko- ja kyläreissuille, mutta kesäisin ja kotona oltiin mielellään yhä ilman alkkareita.

Nuoret omaksuivat herkemmin alushousumuodin, mutta vanhemmat naiset karsastivat housuja.


Alushousut olivat säätyläisnaisille muodikas vaatekappale, mutta rahvaalle ne saattoivat edustaa epäkäytännöllistä hienostelua ja merkkiä laiskuudesta. Alushousut saatettiin kokea epämukavina ja kahlitsevina. 1900-luvun alun vuosikymmeninä maalaiskylissä elikin vanhempia naisia, jotka eivät huolineet alushousuja jalkaansa.

Nykynaisia mietityttää, miten alushousuttomana ja avomallisten housujen aikana naiset ovat toimineet kuukautisten aikaan.

Raija Manninen esittelee käsityön museossa vyötärölle sidottavaa kuukautisvyötä, johon side sidottiin nauhoilla tai sukkanauhan kiinnikkeillä. Oli myös kuukautisliivejä, joihin side kiinnitettiin. Siteitä ommeltiin ja neulottiin puuvillasta ja imukykyisestä villasta.

Mannisen mukaan vanhoista aikalaismuistelmista käy ilmi, että 1900-luvun alussa kuukautissuojia ei välttämättä edes käytetty.

”Joku kuvaili, kuinka hameen alla kuukautisveri valui kinttua pitkin nahkakenkään.”


Alushousumuoti alkoi avomallisista housuista, mutta jo 1900-luvun alkupuolella housut alettiin ommella haaroista kiinni. Alushousujen taakse tehtiin avattava läppä. Alushousut olivat yhä hyvin väljät, mutta lahkeet alkoivat lyhentyä.

Jälleen nuoret naiset ottivat umpimalliset housut ensimmäisinä käyttöönsä. Vanhemmat naiset vierastivat umpipöksyjä eivätkä halunneet luopua kätevän avomallin käytöstä.


Alushousuihin käytettiin runsaasti kangasta, ja ne näyttivät muhkeilta. Se ei haitannut naisia, sillä ihmisten ilmoilla näyttäydyttiin mielellään muhkeissa hameissa. Pyöreät muodot antoivat ymmärtää, että tällä emännällä oli varaa syödä hyvin ja hänellä oli leveät kupeet lapsentekoon.

Päällysvaatteiden muoti vaikutti alusvaatteisiin. Hiljakseen alushousut alkoivat yksinkertaistua, ja lahkeet lyhenivät edelleen. 1900-luvun alkupuolella myös paitahousut eli bodymainen yhdistetty kerrasto oli yksi naisten käyttämä alusvaatemalli. Se vähensi kangasmäärää vyötäröllä ja sai naiset näyttämään hoikemmalta.

1920-luvulla housuja alettiin tehdä myös trikoosta. Niihin ommeltiin jo kuminauhaa, kun siihen saakka oli pelattu napeilla ja nauhoilla.

Sota-aika muutti naisten pukeutumista. Naiset joutuivat tekemään miestenkin töitä, jolloin housut yleistyivät ja siten myös alushousut muuttuivat.

Alusvaatteisiin suhtauduttiin pitkään eri tavalla kuin nykyään. Mannisen mukaan ne luokiteltiin liinavaatteiksi, ja niitä säilytettiin liinavaatteiden kanssa samassa kaapissa.

1960-luvulla minihameet hävittivät alushousuista lahkeet, ja niistä tehtiin tyköistuvampia. Markkinoille tuli uusia materiaaleja kuten nylon ja lycra. Massatuotannon myötä alushousuja oli helposti ja edullisesti kaikkien saatavilla.


1900-luvun lopulla naisten alushousut pienenivät pienenemistään. Niitä alettiin tehdä erilaisista materiaaleista ja erilaisiin tilanteisiin sopiviksi. 1990-luvulla alushousut pienenivät aina kapeisiin tangoihin ja lopulta nyörillisiin stringeihin saakka.

”Ennen alushousuissa oli kangasta niin paljon, että alushousuista piti etsiä naisen takapuolta, mutta nykyään alushousuja pitää etsiä naisen takapuolesta”, Raija Manninen naurahtaa.

Lähteet. Taina Myöhänen: Nimettömät näkyvillä, Naisten alushousut ja katsomisen kulttuuriset säännöt, pro gradu -tutkielma. Annukka Sohlman: Linnunkiikut ja kallen kaulukset, Kotitekoiset kuukautissiteet 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Ritva Koskenniemi-Sivonen ja Kirsi Salo-Mattila: Iholla, Yö- ja alusasuja Helsingin yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmista.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    2. 2

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotias poika lähestyi ”neron lukemia” älykkyystestissä, pääsi Mensan jäseneksi Britanniassa

    4. 4

      Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Tutkija: Sopii ennakkotapaukseksi myös Suomessa

    5. 5

      Ivalon tautiepäilyt eivät ole ”missään tapauksessa” korona­virusta

    6. 6

      Luistelututkinnan todistaja kertoo HS:lle, mitä kuulemisissa tapahtui: Mirjami Penttisen ”kohtaaminen silmästä silmään oli raskasta”

    7. 7

      Suomalaisen urheiluvalmennuksen legenda Kalevi Tuominen on kuollut

    8. 8

      Keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa, sanoo tutkija – Oispa kaljaa -näyttelyssä voi jättää sille muistokirjoituksen

    9. 9

      Aurinko paahtoi Hakaniemessä olevan talon seinään edesmenneelle yritykselle haamumainoksen

    10. 10

      Tältä näyttää suomalainen ilmastovaikuttaminen: Tero Mustonen antoi haastattelun BBC:lle ja saa nyt soittoja kaikkialta maailmasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    2. 2

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    3. 3

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    4. 4

      Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

    5. 5

      Kummitus ajoi siivoojan ulos: Helsingin ja Vantaan rajalla on tehdas, jossa kukaan ei halua olla öisin töissä

    6. 6

      Matkailupomo Kalevi Keihänen näki enemmän suomalaista örveltämistä kuin ehkä kukaan muu – Konkurssin jälkeen hän haukkui sekä miesten viinapään että naisten seksimoraalin

      Tilaajille
    7. 7

      Aurinko paahtoi Hakaniemessä olevan talon seinään edesmenneelle yritykselle haamumainoksen

    8. 8

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    9. 9

      Luistelututkinnan todistaja kertoo HS:lle, mitä kuulemisissa tapahtui: Mirjami Penttisen ”kohtaaminen silmästä silmään oli raskasta”

    10. 10

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    10. 10

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää