Kotimaa

Näin nuorten määrä hupenee Suomessa – Tilastokeskuksen väestöennuste näyttää monen kunnan karun tilanteen

Nuorten määrä vähenee tulevina vuosina niin paljon, että se tulee mullistamaan koko lukiokoulutuksen.

Lukiokoulutus on suurten muutosten edessä koko maassa.

Vasta muutama kuukausi sitten julkistettiin lukion uudet opetussuunnitelman perusteet. Perusteiden pohjalta laaditut paikalliset opetussuunnitelmat astuvat voimaan syksyllä 2021.

Uusi opetussuunnitelma on kuitenkin pieni muutos siihen verrattuna, kuinka paljon maan väestökehitys tulee lukioihin vaikuttamaan.

Nuorten määrä vähenee tulevina vuosina niin paljon, että se tulee mullistamaan koko lukiokoulutuksen.

Tilastokeskuksen tämänhetkinen väestöennuste ulottuu vuoteen 2040 saakka. Sen mukaan lukioikäisten 16–19-vuotiaiden nuorten määrä vähenee 16 prosenttia nykyisestä, mikä tarkoittaa, että vuonna 2040 on yli 37 000 nuorta vähemmän kuin nyt.

Kuntia, joissa nuorten määrä vähenee jopa yli 50 prosenttia nykyisestä, on noin kolmekymmentä. Tällaisia kuntia ovat muun muassa Simo, Juuka, Suomussalmi ja Tammela.

Kaikkiaan nuorten määrä vähenee yli 280 kunnassa. Kuntia, joissa nuorten määrä ennusteen mukaan kasvaa, olisi vain parikymmentä.



HS seurasi tiistaina julkaistussa jutussa lukiolaisten päivää Suomen suurimmassa lukiossa Tikkurilassa sekä Suomen pienimmässä lukiossa Savukoskella. Savukosken lukiossa opiskelijoita on 13, Tikkurilan lukiossa satakertainen määrä, yli 1 300.

Tulevaisuudessa erot kasvavat entisestään. Lukioikäisten nuorten määrän ennustetaan kasvavan Vantaalla tulevina vuosina. Savukoskella taas nuorten määrä vähenee liki puolella.

Lue lisää: Pieni suuri lukio

Aluetutkija Timo Aron mukaan taustalla on pitkään jatkunut kaupungistumiskehitys ja keskittyminen.

Aro tekee parhaillaan tutkimusryhmän kanssa Sitran toimeksiannosta selvitystä alueellisen väestöennusteen vaikutuksista koulutusasteiden opiskelijamäärään.

Kehityskulku on seuraava: maakuntien keskuskaupungit vetävät nuoria omalta vaikutusalueeltaan, kun taas syrjäisemmät lukiot joutuvat kilpailemaan nuorista.

”Monille paikkakunnille oma lukio on se viimeinen pelastusrengas kunnan elinvoimaisuuden kannalta”, Aro kertoo.

Pienten paikkakuntien pienet lukiot joutuvat jo nyt tarjoamaan porkkanoita, kuten ilmaisia oppikirjoja ja tietokoneita, houkutellakseen opiskelijoita. Pääkaupunkiseudulla tilanne on miltei päinvastainen.

”Jo nyt esimerkiksi Helsingissä tilanne on se, että monet helsinkiläisnuoret eivät mahdu oman kaupunkinsa lukioihin”, Aro kertoo.

Lue lisää: Tungos iskee Helsingin lukioihin: Lähivuosina moneen lukioon tulee satoja oppilaita lisää, keskiarvorajat voivat nousta

Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri on tehnyt Tilastokeskuksen ennusteen perusteella vastaavia laskelmia nuorten määrästä vuoteen 2035 seutukunnittain.

Laskelmien mukaan tilanne olisi vielä karumpi: nuorten määrä vähenee kaikkialla muualla paitsi Uudellamaalla sekä Suupohjan rannikkoseudun alueella.

Värri muistuttaa, että kunnat ovat tähän mennessä pystyneet yhdistämään lukioitaan opiskelijoiden vähentyessä. Jatkossa lukioverkon supistaminen alkaa hänen mukaansa kuitenkin jo vaikuttaa koulutuksen saavutettavuuteen.

Kuinka moni nuori olisi valmis hakemaan lukioon, jos se samalla tarkoittaa muuttoa toiselle paikkakunnalle pois kotoa?

Suomessa on asetettu tavoite, jonka mukaan 50 prosenttia ikäluokasta 25–34-vuotiaat olisi suorittanut korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, ettei lukioiden määrää voi ainakaan kovin paljon nykyisestä vähentää ilman, että se vaikuttaa saavutettavuuteen.

”Kukaan ei käy lukiota Suomessa, vaan lukiota käydään Sotkamossa tai Kokemäellä. Siksi paikalliset väestötiedot ovat koulutuksen järjestämisen kannalta tärkeämpiä kuin valtakunnalliset”, Värri sanoo.

Karuista ennusteista huolimatta hän ei pidä tilannetta kuitenkaan täysin synkkänä.

”Onneksi teknologia auttaa. Jos tämä väestömuutos olisi tapahtunut 20–30 vuotta sitten, meillä olisi nyt huomattavasti pienempi lukioverkko kuin nykyään”, Värri sanoo.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Tuomo Laakso myöntää, että opiskelijamäärien vähentyessä monen kunnan tilanne on vaikea.

Laakso muistuttaa, että työikäinen väestö, joiden lapset ovat kouluiässä, miettii asuinpaikkaa valitessaan tarkkaa, miltä kouluttautumismahdollisuudet näyttävät lasten kannalta.

”Siinä mielessä toiseen asteen koulutuspaikat ovat vetovoimatekijöitä”, Laakso sanoo.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Ensinnäkin tulisi tarkastella, onko sellaisia lukiosäädöksiä, jotka uhkaavat koulutuksen saavutettavuutta pakottamalla koulutuksen järjestämiseen samalla tavalla olosuhteista riippumatta, sanoo Kyösti Värri.

Toiseksi kuntien täytyy alkaa tehdä yhteistyötä ratkaisujen eteen, koska valtaosa koulutuksen järjestäjistä on kuntia. Ei siis pidä enää käydä keskinäistä kilpailua hupenevista nuorista vaan tehdä yhteistyötä.

”Koulutuksen järjestäjien pitäisi lähiseutujen osalta istua alas ja miettiä, miten pienenevällä nuorten määrällä huolehditaan koulutuksen saavutettavuudesta omalla seutukunnalla”, Värri sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi etäopetuksen hyödyntämistä nykyistä enemmän ja sitä, että useamman lukion opiskelijat opiskelevat osan opinnoista omissa ryhmissään ja osan yhdistetyissä ryhmissä.

”Jos pidetään kiinni siitä, että kaikki opetus pitää antaa lähiopetuksena omassa luokassa, se voi tarkoittaa lukiokoulutuksen loppumista kyseisellä paikkakunnalla”, Värri sanoo.

Poissuljettua ei ole sekään, että ammatillisia kouluja ja lukioita yhdistettäisiin ainakin samoihin tiloihin, vaikka niiden toimintaa säätelevätkin yhä eri lait. Monilla paikkakunnilla näin jo tehdäänkin.

”Eri koulutusmuotojen on löydettävä paremmin toisensa. Se pätee niin lukioon kuin ammatilliseen koulutukseen kuin vapaaseen sivistystyöhön.”

Tuomo Laakson mielestä lukiokoulutuksen saavutettavuus ei saisi jäädä yksin kuntien harteille.

”Valtakunnallista rahoitusta pitäisi uudistaa alueellinen saavutettavuus ja erilaiset olosuhteet huomioiden”, Laakso sanoo.

Hän muistuttaa, että kunnat hyvin pitkälti vastaavat lukiokoulutuksen rahoituksesta itse. Nyt pienille lukioille maksetaan niin kutsuttua pienten lukioiden lisää, mutta se ei huomioi muita olosuhdetekijöitä.

Laakson mukaan myös oppivelvollisuuden laajentamisesta keskustellessa tulisi huomioida myös opetustarjonnan alueellinen tasa-arvo.

”Opiskelijat kyllä liikkuvat lukioon pitkiäkin matkoja paikkakunnalta toiselle, mutta kaikki eivät ole siihen halukkaita tai valmiita”, Laakso muistuttaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    2. 2

      Kysely hybridien omistajille paljasti hämmästyttäviä lukemia – Nyt ei tarvitse enää pohtia, ajavatko hybridiautoilijat sähköllä vai bensalla

    3. 3

      Kommentti: Keskustan toivonvire tyssäsi HS-gallupiin – kannatusahdinko saattaa pakottaa Katri Kulmunin täyttämään lupauksensa tahtopolitiikasta

      Tilaajille
    4. 4

      Tukes varoitti kiipeilylaitteiden riskeistä vain viikkoa ennen Salmisaaren onnettomuutta

    5. 5

      Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

    6. 6

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    7. 7

      Turvalaite petti Salmisaaren kiipeilykeskuksessa, mies putosi seinältä maahan

    8. 8

      Moni hinkkaa elämän pieniä yksityiskohtia täydellisiksi – Heiltä jää huomaamatta, missä aito hyvinvointi piilee

    9. 9

      Puolueiden kannatus on vakiintunut: Perussuomalaiset selvästi suurin, Marin-ilmiö ei ole nostanut Sdp:tä

    10. 10

      Brad Pittin ja Jennifer Anistonin syleilystä tuli internetin viraalein aihe – Frendit-Monica tykkäsi jokaisesta postauksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    2. 2

      Ravintolakompleksi konkurssiin Helsingissä, toiminta loppuu välittömästi Kasarmitorilla

    3. 3

      Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

    4. 4

      Helsinkiläinen Toffe tarjoutuu siivoamaan alasti ”rouvien ja neitien” koteja: ”Mä haluan rahaa”

    5. 5

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    6. 6

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    7. 7

      Moni hinkkaa elämän pieniä yksityiskohtia täydellisiksi – Heiltä jää huomaamatta, missä aito hyvinvointi piilee

    8. 8

      Puolueiden kannatus on vakiintunut: Perussuomalaiset selvästi suurin, Marin-ilmiö ei ole nostanut Sdp:tä

    9. 9

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    10. 10

      Tutkijat löysivät immuunijärjestelmästä uuden hyökkäystien syöpäsoluja vastaan – ”On mahdollista, että tällä voisi hoitaa jokaisen potilaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    10. 10

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää